Etsi

BYROKRATIATALKOOT EU:SSA JA SUOMESSA

”Komisaari purkaa EU-byrokratiaa” otsikoi Pohjolan Sanomat artikkelissa, joka käsitteli EU:n aluekomissaari Corina Cretun Lapin vierailua. Cretu haluaa pienet yritykset kiinnostumaan EU-rahoista ja sanoo, ettei halua kuulla valitusta siitä, että pienet yritykset eivät kiinnostu EU-rahoista niihin liittyvän raskaan byrokratian vuoksi. Viesti on selkeä ja hyvä ymmärtää vahvana.

Koheesiopolitiikan, eli aluepolitiikan tavoitteena on kaventaa alueiden kehittyneisyyseroja eikä se ole Cretun sanojen mukaan liikenneväylien rakentamista.  Esimerkiksi Jäämerenrahan rahoitusta kannattaa hakea EU:n komission investointiohjelmasta, eikä siis aluekehitysrahoista.

Aluekomissaarin sanoma on selkeä. Kun yritykset nostetaan aluekehityksen keskiöön, toteutuvat aluepolitiikan tavoitteet mitä todennäköisimmin, eli eri alueiden kehittyneisyyserojen kaventamisessa onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla

Lapin yritykset ja kehittäjät osallistukaa aluekehitystyöhön kirjoitti Posion Kehitysyhtiön toimitusjohtaja Antero Lepojärvi Lapin Yrittäjien TorstaiBlogissa.  Hän kirjoittaa, että ”ohjelmat ja strategiat ovat jääneet vieraiksi yrityksille”.  Niiden ”kieli on vaikeatajuista ja akateemista, tekstiä on paljon ja perehtyminen kulloisenkin ohjelman tai strategian sisältöön vaatii aikaa ja vaivaa. Yritysten saaminen mukaan aluekehitysrahoituksen piirissä olevaan yleiseen kehittämistyöhön on vaikeaa, koska hyötyjen osoittaminen jää sanallisten kuvausten ja oletuksien varaan”.

Lepojärvi toteaa, että ”Aluekehitystyö ja sen merkittävä rahoitusosuus uhkaa aikaisemmin mainituista syistä keskittyä julkisten koulutusorganisaatioiden keskinäiseen verkostoyhteistyöhön elinkeinoihin / yritystoimintaan kohdistuneiden konkreettisten vaikutusten kustannuksella”.  Jotta näin ei kävisi ja hankemaailman yrityslähtöisyys toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi elinkeinokehittäjien osallistaa yrittäjiä ja yrittäjien taas vastavuoroisesti osallistua esim. kuntien, kehitysyhtiöiden ja yrittäjäjärjestöjen myötävaikutuksella aktiivisemmin hanke- ja ohjelmatyöhön ja näin hyödyntää hankerahoja elinkeinojen kehittämiseen.

Kuten edellä on todettu, yrittäjien kriittinen suhtautuminen hankkeisiin johtuu yrittäjille sopimattomasta hankebyrokratiasta, siitä että yrityslähtöisiä konkreettisia tuloksia aikaansaavia hankkeita ei oikein saada läpi, ja tiedon puutteesta.  Ongelmana hanketyöskentelyn onnistumiselle nähdään yhteisen hankesuunnittelun/ toimintasuunnittelun puute ja siitä johtuvat toiminta-aktiviteettien eriaikaisuudet. 

Aluekehitystyö onnistuu todennäköisimmin, kun panostetaan yrityslähtöiseen hanke-valmisteluun.  Tämä tarkoittaa myös hankebyrokratian vähentämistä.  EU:ssa sitä on alettu purkaa ja tahtotila selkeä, entä Suomessa kansallisella tasolla?  Kuinka sitten hankevalmistelijat alueella ovat valmiita uudenlaiseen ajatteluun ja toimintatapaan

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.