Etsi

Keskittaminen vai maakuntien menestys?

Pohjolan Sanomat 19.10.2015

Julkisuudessa käydään keskustelua alueiden kilpailukyvystä, julkisten voimavarojen niukkuudesta ja vääjäämättömästä keskittämisen tarpeesta. Edelleen, kehittyvät yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, jota on isoissa kaupungeissa ja jonne yritystenkin olisi mentävä, jotta saavat akateemisesti koulutettua työvoimaa.  Yritysten ja osaajien tihentymästä nousee sitten ideoita ja positiivista säpinää kasvuyritysten polttoaineeksi.  Tällaisessa ympäristössä hyvä kertaantuu.  Edelleen, vallalla on myös mielipiteitä siitä, että korkeakoulutusta Suomessa tulisi keskittää ja näin taata niukkenevien resurssien vallitessa koulutuksen ja tutkimuksen laatu.

Maakunnat ovat kuitenkin osoittaneet olevansa voimavara ja ovat sitä edelleen.  Pääkaupungissa käytetään paljon maakunnista tulevia resursseja. Arvoketjut johtavat maakunnista myös pääkaupunkiseudulle.   ”Suomi voi kansantaloutena ja kansakuntana hyvin, kun maakunnissa menestytään.  Vaikeista ajoista huolimatta olen havainnut, että jokaiselta alueelta löytyy menestyviä yrityksiä, jotka tuotavat ympärilleen hyvinvointia ja elinvoimaa” kirjoittaa elinkeinoministeri Rehn Pohjolan Sanomien artikkelissaan ”Alueiden elinvoimaisuus on kilpailukyvyn paras tae”, ja edelleen, että ”otetaan siis koko maan voimavarat käyttöön Suomen kuntoon saattamiseksi”. 

Molempien, keskittämisen ja maakuntien koulukuntien ajatuksia kannattaa noteerata ja miettiä niiden vaikutusta elinkeinojen kehittämiseen, koska uusien toimialojen yrityksiä syntyy todennäköisemmin suhteessa enemmän keskuksiin ja perinteiset erityisesti luonnonvaroja hyödyntävät toimialat kehittyvät todennäköisemmin maakunnissa.  Palvelutarjonnan osalta maakuntien elinvoimaisuus edellyttää myös yritysten kattavaa palvelutarjontaa niin yksityisissä kuin julkisissa palveluissa.  Elinvoimaisuuden ylläpitäminen edellyttää myös uuden tekniikan käyttöönottoa ja digitalisaation lisääntyvää hyödyntämistä.

Maakunnan ja myös elinkeinoministerin edellä mainittu sanoma edellyttää huolenpitoa Lapin koulutuksellisista resursseista, infrastruktuurin hyvää kuntoa ja Lapin saavutettavuutta.  Kun puhutaan saavutettavuudesta, alueen houkuttelevuudesta ja Lapin nykyisten vahvojen toimialojen teollisuuden, matkailun sekä muiden elinkeinojen vaatimuksista saavutettavuuden suhteen, puhutaan elämän ja kuoleman kysymyksestä.  Vaikka omaehtoinen toiminta, alueen markkinointi ja houkuttelevuuden lisääminen ovat avainasemassa, valtion kehitystoiminta juna- ja meriliikenteen, sekä lentokenttien osalta on kehityksen kannalta merkittävä. Lentoliikenteen toimivuus on ensiarvoisen tärkeä Lapin matkailun kannalta, mutta myös Meri-Lapin teollisuuden ja pk-yritysten toimintojen ja kansainvälistymisen kannalta.  Meri-Lapin teollisuuden liikevaihto on yli 4 miljardia euroa, lähes 10 prosenttia Suomen viennin arvosta.  Lapin teollisuuden ja matkailun myönteisen vaikutuksen koko kansantaloudelle ja työllisyydelle luulisi olevan todella painava peruste myös valtion toimille tehdä voitavansa Lapin saavutettavuuden hyväksi.

Lapin vahvuus on myös lähimarkkinat Pohjoiskalotilla ja mahdollisuudet koko Barentsin alueella.  Rajat ylittävän toiminnan edistäminen ja esillä pitäminen on Lapin kehityksen kannalta tärkeää.  Aktiivisuus tässä avaa myös monia EU-rahastoja.  Uusi hyvä esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä on pohjoisilla alueilla rajat ylittävä Visit Arctic Europe  –matkailuhanke.  Pohjoiskalotilla yhteistyön lisäämine koulutuksessa,  infrastruktuurissa ja logistiikassa olisi myös suotavaa.  Koulutuksen resursseja voitaisiin mahdollisesti vaikeista ajoista huolimatta jopa lisätä rajat ylittävän koulutusyhteistyön lisäämisellä pohjoisilla alueilla, mm. koulutusviennin esteet tulee poistaa viipymättä. 

Martti Kankaanranta                                                                                                     
varatoimitusjohtaja                                                                                                                                          
Lapin Yrittäjät

 

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.