Etsi

Kestävän kehityksen liiketoiminta on lapin tulevaisuus

Metsä on ollut aikaisemmin ykkönen Lapin leivän takaajana ja on sitä vieläkin monella tavalla puunkorjuun, energiapuun, mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen muodossa.  Lisäksi alueen asukkaat ja matkailu käyttävät metsää monella tavalla. Metsä on monimuotoisesti Lapin tärkein raaka-aine.

Matkailu on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut merkittäväksi työllistäjäksi ja leivän tuojaksi laajemminkin lappilaisille yrityksille, kun pelkästään matkailualan yrityksille.  Lapin matkailuyritykset ja matkailubrändi ovat tunnettuja maailmalla. Lapin luonto on matkailun tärkein raaka-aine.

 

Kaivannaisteollisuus ja sen mahdollistama metallin jalostus on muutamien vuosikymmenten aikana luonut Kemi-Tornio seudulle merkittävän teollisuuden tuotannon ja osaavan alihankintateollisuuden. Viime vuosina kaivosteollisuus on kehittynyt Lapissa edelleen ja toimialan vastaanotto on ollut jokseenkin myönteinen. Maassa olevat mineraalit ovat myös Lapin tärkeä raaka-aine ja tulevaisuutta.

 

Metsä, matkailu, teollisuus ja kaivannaistoiminta ovat pystyneet rinta rinnan kehittymään Lapissa.  Ristiriitoja eri toimialojen välillä ei ole aikaisemmin juurikaan ollut muutamia lukuun ottamatta, esimerkkinä matkailun ja metsätalouden sekä matkailun ja tuulivoimarakentamisen väliset ristiriidat. Mitä laajemmin Lapin luonnonvaroja hyödynnetään, sitä tärkeämpää on jo suunnitelmien alkuvaiheessa ottaa huomioon paikalliset yritykset, elinkeinot ja ihmiset. Tämä koskee niin kehittämis-projekteja kuin niiden tarvitsemaa infrastruktuuria.  Näin on tehtävä, jotta pitkäjänteinen ja kestävä kehitys taataan.  On pidettävä huolta siitä, että lappilaiset tulevaisuudessakin voivat hyödyntää sopivalla tavalla luonnonvarojaan ja elinkeinojaan. Lapin yritystoiminnan, metsän hyödyntämisen ja kaivannaisteollisuuden tulevaisuutta käsitellään myös Lapin Yrittäjäpäivien Tulevaisuusfoorumissa Oloksella.  

Matkailun ja kaivannaistoiminnan yhteiselosta ja mahdollisuudesta toimia rinta rinnan on käyty viime aikoina keskustelua muun muassa Ylläksellä.  Onhan selvää, että kymmeniä vuosia alueella kehittyneen matkailun ääntä on kuunneltava herkällä korvalla.  Kysymys on nimenomaan kestävästä kehityksestä ja siitä kumpi toiminta Äkäslompolon maisemiin tässä mielessä paremmin sopii, vai sopiiko kumpikin.  Kysymys on luonnollisesti myös työpaikoista ja niistäkin kestävän kehityksen näkökulmasta.   VTT:n tutkimustiimin päällikkö Johanna Kohl toteaa; ”Periaatteena pitää olla, että kaivannaistoiminta perustuu kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan. Yrityskulttuurissa kestävän kehityksen mukainen ja hyväksyttävyyteen perustuva liiketoiminta tekoina voi olla kantava liiketoimintaetu”. Hänen mukaansa tämä ajatus on kuitenkin vasta aluillaan Suomessa.  

Ihmisen toiminta muuttaa ympäristöä, mutta kestävän kehityksen ajatus on ollut tuttu asia Lapin toimijoiden parissa jo pitkään.  Näin tulee olla myös Lappiin tulijoilla.  Kestävän kehityksen liiketoiminta-arviollaan ja oraalla olevasta muutoksesta parempaan Kohl tarkoittaakin kaivosalaa ei suomalaista tai lappilaista yrityskulttuuria tai liiketoimintaa yleensä.

VTT:ssa on ennakoitu, mitä on kestävä kaivannaisteollisuus Suomessa ja miten siihen päästään. Tavoitteena on kaivannaistoiminnan ja yhteiskunnan yhteiselo, joka mahdollistaa oppivan ja uutta luovan sekä monia vaiheita sisältävän kaivosalueen elämän. Tämän edistämiseksi kiteytettiin suuntaviivoja alan kehittämiseksi. Kaivannaisteollisuus 2030 -julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T145.pdf

Martti Kankaanranta                                                                              
varatoimitusjohtaja                                                                                                 
Lapin Yrittäjät

 

 

 

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.