Etsi

Lapin ja pohjoisten alueiden kehitys

Kaivostoiminta ja louhinta, metallien jalostus ja matkailu ovat Lapin vahvimmat erikoistumistoimialat vertailtaessa niitä koko maan kyseessä oleviin toimialoihin. Kun vertailemme Lapin teollisuuden ja matkailun kokoja liikevaihdon suhteessa voidaan kuvata asiaa jalkapallon ja tennispallon kokoeroilla. Sama on järjestys, kun vertaillaan kyseisten toimialojen henkilöstömääriä.  Teollisuus työllistää selvästi enemmän, joskin tilanne jossain määrin tasoittuu eli matkailun liikevaihtoeuro tarvitsee henkilömäärää enemmän kuin teollisuuden vastaava. Hyvin tärkeitä toimialoja Lapille molemmat.

Lapin tuore suhdannekatsaus 2014 ( www.yrittajat.fi/lappi - Lappi - Tutkimukset ja raportit) antaa avartavan läpileikkauksen Lapin elinkeinoista, vahvuuksista ja heikkouksista, tarkasteluajankohdan plussista ja miinuksista.  Lapin pk-yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet selvästi.  Lapissa kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koko maassa taantumavuoden 2009 jälkeen.  Matkailu on taantumasta huolimatta pystynyt kasvamaan.  On koko Suomen kannalta merkittävää, että Lapin matkailutulosta, noin 650 miljoonasta, on puolet vientiä.

Lapin matkailualan yritykset uskovat matkailun kasvuun myös tästä eteenpäin ja kasvun tapahtuvan nimenomaan matkailuviennin kasvuna. Tämä on asia, joka tulee saada lisääntyvää painoarvoa Lapin kokonaiskehittämisessä, samoin Lapin muut vahvat erikoistumistoimialat, kaivostoiminta ja teollisuus.  Kun eri toimialoja kasvatetaan ja kehitetään on kokonaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, ettei pääse syntymään toimialojen välisiä törmäyksiä, joista esimerkkinä viimeaikainen matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselosta käyty julkinen keskustelu antaa ymmärtää.  Kaikessa elinkeinojen kehittämisessä ainoastaan kestävän kehityksen mukainen linja on oikea. Pelisäännöt sen toteuttamiseen ovat olemassa.

Lapin elinkeinojen viime vuosien kehitykseen voimme olla jokseenkin tyytyväisiä.  Vuoden 2008 romahdukseen jälkeen kasvuluvut ovat merkittäviä, joskin on huomattava se tosiseikka, että romahduksen jälkeen lähtötaso oli kovin alhainen.  Kehitys lähialueillamme Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on ollut ja näyttää olevan tästä eteenpäinkin voimakasta.  On myös hyvä asia, että lappilaisten yritysten mielenkiinto lähialuemarkkinoille on lisääntynyt. 

Lapin menestymisen ainoa vaihtoehto on yritystoiminnan kasvattaminen ja kehittäminen.  Vain näin pysymme pitämään osaavan työvoiman täällä.  Mikäli lähialueet kehittyvät ripeämmin ja siellä työllisyys ja palkkataso nousevat, menetämme osaavaa työvoimaa.  Tämä olisi pitemmän päälle katastofi.  Kun Pohjois-Ruotsin työvoima-hallinnon edustaja vastikään kosiskeli suomalaista työvoimaa Ruotsiin töihin panee se tässä kontekstissa mietteliääksi.  Vapaa työvoiman liikkuvuus on erinomainen asia, ja on hyvä nähdä koko pohjoinen alue yhtenäisenä työssäkäyntialueena ja rajat ylittävä pendelöinti arvokkaana asiana myös Lapin elinkeinoelämälle, mutta Lapin kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että pohjoisten alueiden kehityksessä pysytään mukana. 

Martti Kankaanranta
varatoimitusjohtaja
Lapin Yrittäjät

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.