Etsi

Lappi häviää kilpailukyvyssä muille maakunnille?

Idän ja pohjoisen saamia rakennetukia olisi tutkijoiden mukaan aika pohtia kriittisesti. Aluetutkijat, professori Hannu Katajamäki ja tohtori Timo Aro kaipaavat keskustelua Itä- ja Pohjois-Suomen tilanteesta. EU:n tulevalla 2014 - 2020 rakennerahastokaudella Itä- ja Pohjois-Suomi saavat rakennetukia arviolta 85 euroa per asukas, Etelä- ja Länsi-Suomi 14 euroa. Kuitenkin Helsinki-Oulu valtasuoni erottuu kilpailukykykärkenä ja Uudenmaan kilpailukyky on omaa luokkaansa. "Kiistatta pohjoisen ja idän kehityksen suunta ei näytä kahdessa vuosikymmenessä parantuneen, vaikka sinne on laitettu paljon EU-tukea ja kansallista rahaa" toteavat tutkijat.

Kun yhdyskuntien toiminta keskittyy ja nuoriso muuttaa metropoleihin, ovatko kunnat, maakunnan liitto ja ELY-keskus epäonnistuneet rakennetutkien kohdentamisessa? Onko aluetutkijoiden kritiikki oikeutettua ja onko harvaanasuttujen alueiden suurempi tuki-intensiteetti per asukas oikein Suomen kannalta? Kritiikin voi myös täältä pohjoisesta ainakin osaksi ymmärtää. Tutkijoilta tulee kritiikkiä myös siitä, että pohjoisten alueiden maakunnissa on toimittu ristiriitaisesti reuna-alueiden kustannuksella. Onko näin, että idän ja pohjoisen kaupunkikeskukset - Lapissa, Kainuussa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Itä-Suomessa - toimivat tässä asiassa itsekkäästi kuten kasvumetropolit? Tutkijat kysyvät, kuinka suuri kasvupiikki edes osalla pohjoisen ja idän erityistuista saataisiin kasvun oraalla oleville muun Suomen alueille. Aluetutkijoiden kilpailukykyanalyysi ei siis antanut kovin hyvää kokonaiskuvaa pohjoisen ja idän maakuntien kehityksestä. 

Kun mietitään keskittymisen ja keskittämisen historiaa ja tulevaisuutta, on kannettava huolta pohjoisen kehityksestä. Missä jamassa nämä alueet olisivat ilman tukia ja mitä toisaalta näillä tuilla on saatu aikaan? Menneitä ohjelmakausia muistellessa tulee mieleen silloiset uudenvuodenkirjoitukset, joissa kerrottiin hankkeiden avulla saaduista uusista työpaikoista. Ovatko nämä työpaikat olleet kestäviä? Aluetutkijoiden tuoreen analyysin perusteella voidaan vetää johtopäätökset, eivät juurikaan. Toisaalta voidaan todeta, että elinkeinoelämän ja yhdyskuntien keskittymiseen vaikuttavat monet seikat - myös  poliittisilla päätöksillä keskitetään.

Tutkijoiden mukaan täytyisi miettiä jotain uutta. He herättävät kysymyksen, olisiko tehokkaampaa tukea idän ja pohjoisen merkittävien yrittäjäyksiköiden pyrkimyksiä kuin jakaa rahat elinkeino-organisaatioille. Tähän haluamme yrittäjäjärjestöstä ottaa selkeästi kantaa: kannatamme yrityslähtöisiä hankkeita ja niiden rahoittamista. Rahoittajien tulisi olla enemmän kiinnostuneita tuloksista. Ongelma on ainakin osaksi siinä, että hallintobyrokratia ja kontrolli menevät hankkeiden tulostavoitteiden edelle. Näin hankkeita tuottavat ja niiden rahoitusta hakevat kunnat, julkiset yrityspalveluorganisaatiot ja koululaitokset - harvemmin yritykset. Tässä pitää asenteiden ja käytänteiden muuttua. Yritysten vaikutus Lapin maakunnan kuntatalouksiin ja ostovoimaan ovat niin merkittävät, että yrityslähtöisyys ja tulostavoitteellisuus tulisi olla korkealle arvostettu. Tätä todentaa tuore tutkimus "Pk-yritysten merkitys kuntatalouksille Länsipohjassa" löytyy sivuilta www.yrittajat.fi/lansipohja . Vastaava tutkimus on tehty myös Lapin Yrittäjien alueella ja löydettävissä heidän kotisivuiltaan.

Kun Kehä kolmosen sisällä usein väitetään, että muu Suomi elättää Lappia, olisi hyvä myös tutkia, mitä hyvää Lappi tuo Suomen hyvinvointitaseeseen. Tutkimuksen luontevina kohteina olisivat Lapin vahva vientiteollisuus alihankkijoineen Meri-Lapin alueella, nouseva kaivannaistoiminta, matkailu, vesivoima, valtiolle Lapista maksettavat verot, koulutuspääoma muiden alueiden tarpeisiin ja Barentsin alueen kehittyvä yhteistyö. Mielestämme tällainen selvitys toisi uutta potkua Lapin edunvalvonnalle. Kuinka saisimme Lappia koskevat Helsingissä tehtävät päätökset enemmän lappilaislähtöisiksi?

Kirjoittajat: Torniolainen yrittäjä ja Länsipohjan yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren; Martti Kankaanranta Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja.

 

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.