Etsi

Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut

4.8.2015 Pohjolan Sanomat

Koska kaikki eivät sovi yrittäjäksi, on yrittäjäksi ”yllyttäminen” kyseenalaista esimerkiksi työttömyyden poistamiseksi, puhutaan myös pakkoyrittäjyydestä. Näin julkisuudessa usein asiaa esitetään ja hyvä näinkin, mutta tulisi maalata myös enemmän myönteistä kuvaa yrittäjyydestä.  Yrittäjäura on kuitenkin monelle hyvä uravaihtoehto ja sitä on syytä pitää esillä suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin positiivisena asiana.  Yrittäjillä, yrittäjäjärjestöllä, kouluilla ja korkeakouluilla on tässä tehtävää. Yrittäjyyskasvatus ja yrityskontaktit tulee kuulua oleellisena osana kaikkeen koulutukseen.

Työelämän tulevaisuus antaa mahdollisuuksia yritystoiminnalle.  ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja digitalisaation eteneminen muuttavat työtä ja työmarkkinoita.  Yksinyrittäjien määrä kasvaa, samoin yrittäjien verkostot, työtä tehdään yhä useammin omaehtoisesti toimeksiantosuhteessa, mutta omaehtoisesti myös organisaatioissa, tiimityö erilaisten projektien läpiviemiseksi kasvaa.  Omaehtoinen yrittäminen liiketaloudellisten periaatteiden mukaan on ulkoista yrittämistä ja omaehtoinen toiminta organisaatiossa niin sanottua sisäistä yrittäjyyttä.

Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on 2000-luvun aikana kasvanut. Näyttää siltä, että erityisesti korkeakouluopiskelijat ovat huomanneet yrittäjyyden. Suomen Yrittäjien julkaiseman ja Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiön tekemässä Opiskelijabarometrissä on selvitetty korkeakouluopiskelijoiden halukkuutta yrittäjyyteen. Suhteessa eniten kasvua halukkuudessa yrittäjyyteen on tapahtunut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden piirissä. Tähän viittaavat paitsi yllä mainittu Opiskelijabarometri, josta käy ilmi, että viidennes korkeakouluopiskelijoista aikoo yrittäjäksi, sekä myös uutiset että arkiset havainnot kampuksilta.  Mikäli tämä suuntaus toteutuu, tarkoittaa se korkeakoulutettujen yrittäjien määrän kasvua, mikä on kehityksen kannalta todella positiivinen asia.

Yrittäjäksi aikovien määrällä on iso yhteiskunnallinen merkitys juuri nyt mm. sen vuoksi, että peräti 70 000 suomalaisyritystä myydään tai lopetetaan lähivuosina siksi, että yrittäjä jää eläkkeelle.  Yrittäjiä siis todella tarvitaan niin uusille kuin perinteisille toimialoille, jotta yhteiskunnan rattaat pyörivät ja yhteiskunta kehittyy.  Yritysten määrän säilyminen ja yrittäjien määrän lisääntyminen pitää yhteiskunnan dynaamisena. Kaikki edellä mainittu onnistuu paremmin, kun poliittiset päättäjät ovat ajan tasalla, ymmärtävät yritystoiminnan todellisen merkityksen ja huolehtivat siitä, että yrittämisen toimintaedellytykset ovat kunnossa, byrokratiaa vähennetään, verotuksen epäkohtia korjataan ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannetaan.  Yrittäjyys kantaa Suomea!

Martti Kankaanranta                                                                         
varatoimitusjohtaja                 
Lapin Yrittäjät

 

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.