Etsi

Rakennemuutos ja Lapin yritysten kilpailukyky

Suomen teollisuudessa on meneillään merkittävä rakennemuutos. Irtisanomis- ja lomautusuutisia tulee lähes päivittäin. Vähemmän uutisoidaan uusien työpaikkojen synnystä. Työministeri Lauri Ihalainen totesi vastikään yrittäjä-tilaisuudessamme hiipivästä rakennemuutoksesta, että joka päivä kuolee 400 työpaikkaa, mutta myös syntyy 400 uuttaa. Jatkumona tämähän merkitsisi vuositasolla suurta rotaatiota, jossa lähes 150 000 työpaikkaa pyöritetään uusiksi. Uusien työpaikkojen syntyminen on erittäin positiivista, mutta työttömyyslukujen kasvun näkökulmasta näyttää siltä, että kuolevien työpaikkojen määrä olisi suurempi. Rakennemuutos on nopeaa ja peruuttamatonta. Todellinen ongelma on myös julkisten työpaikkojen suhde yksityisiin työpaikkoihin. Hyvinvointi-yhteiskunnan pelastamiseksi yksityisten työpaikkojen suhteellisen määrän tulee kasvaa merkittävästi.

Avoimena kansantaloutena Suomen yritykset kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Kun kansainvälinen kasvu alkaa, onko meillä tuotteita, joiden vienti vetää. Ovatko yrityksemme Suomessa ja Lapin maakunnassa kilpailukykyisiä sekä kotimaan että kansainvälisillä markkinoilla? Kun kilpailukyky tärkeimpiin kilpailijamaihimme on viime vuosien aikana hiipunut, tulee yritysten kilpailukyvyn parantaminen olla ennen kaikkea yrityksille, mutta myös valtiovallalle, maakunnan liitolle ja ELY-keskukselle agendalla ykkösenä.

Mikäli ottaa johtoa aluetutkijoiden kilpailukykyselvityksestä ja Lapin maakunnan sijoituksesta siinä, ei se anna sellaista kuvaa, että täällä pohjan perillä oltaisiin onnistuttu rakennemuutoksen aikaansaamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Jos Lapin kilpailukykyä arvioidaan pelkästään edellä mainitun alueiden kilpailukykyanalyysin perusteella, tulisi olla huolissaan. Vaikka alueiden kehittymiseen vaikuttavat muutkin tekijät, kuin rakennerahastot, on hedelmällistä katsoa asiaa kuitenkin myös tästä näkökulmasta. Siitä voinee vetää sellainen johtopäätös, ettei rakennerahastojen tuomia mahdollisuuksia ole täällä osattu käyttää rakenteiden muuttamiseen kansallisen ja kansainvälisen kilpailun edellyttämällä tavalla. Rakennerahastojen rahojen kohdentaminen enenevässä määrin yrityslähtöisiin hankkeisiin on mahdollisuutemme pitää lappilainen elinkeinoelämä iskussa niin, että vastakin lappilakiset pk-yritykset tuottaisivat vuositasolla runsaan miljardin euron ostovoiman, merkittävän verotulolähteen kunnille ja valtiolle sekä toimivalle yhteiskunnalle tärkeät palvelut. EU:n rakennerahastovarojen pienetessä seuraavalla ohjelmakaudella, tulee Lapin toimijoiden kohdistaa huomionsa muihin EU –rahastoihin, joiden avulla tuotekehittämistä ja yritysten innovaatioita saadaan liikkeelle.

Yksi suuri rakennemuutos on yrittäjien sukupolvenvaihdos. Sen tulee onnistua. Nuoret yrittäjät tulevat. Se on havaittavissa mm. Lapin Nuorten Yrittäjien toiminnassa. Tässä lehdessä esitellään yksi nuorten yrittäjien yritys, Veli-Matti Tapion ja Tommi Hietaharjun Hiutale Aerials Oy. Tutustukaa ja ihailkaa nuorten ennakkoluulotonta yrittämistä uudella toimialalla. Finnveran hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola tyrmää puheet yritysrahoituksen luottolamasta. Ei ole puute rahasta vaan ideoista.

Martti Kankaanranta
toimitusjohtaja
Länsipohjan Yrittäjät

 

 

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.