Etsi

Siivittääkö EU-hanke rajat ylittävää yhteistyötä?

Miten yhtenäistää elinkeinoelämää rajat ylittävästi Pohjoiskalotilla?  Miten niin sanotut rajaesteet, jotka vaikeuttavat yritysten välistä kanssakäymistä ja johtuvat erilaisesta lainsäädännöstä ja käytänteistä, voidaan poistaa?  Lainsäädännön harmonisointi kuuluu politiikoille ja joustavien käytänteiden luominen paikallisille viranomaisille. Tiedon puutteesta ja kielitaidosta johtuvien rajaesteiden poisto on yritysten harteilla, joskin myös viranomaisten ja yrityspalveluorganisaatioiden vastuulla on oikean tiedon hallinta ja levittäminen.  Voidaanko em. asioita ja yritysten välistä rajat ylittävää yhteistyötä lisätä EU-ohjelmien, mm. Interreg Pohjoinen –ohjelmarahoituksella, jonka tavoitteena on lisätä rajat ylittäviä liikemalleja käyttävien pk-yritysten määrää ja alueen pk-yritysten vientiä?

Tekemiemme selvitysten mukaan rajan toiselle puolen etabloituneiden ja markkinoilla toimineiden yritysten kokemukset ovat säännönmukaisesti myönteisiä, liikevaihto on kasvanut ja lisää henkilökuntaa on rekrytoitu. Yleiskuva on sellainen, etteivät yritykset ole saaneet tai hakeneet apua tai tukea tähän toimintaansa julkisista yritystuista, yritysneuvonnasta tai hankkeista, vaan itse perehtyneet tiedonhankintaan.  Vaikka yrittäjät toimivat itseellisesti, näkevät he kuitenkin, että julkisten yrityspalveluorganisaatioiden ja kuntien tulee olla aktiivisia ja hankkia valmiuksia sen sisältöiseen yritysneuvontaan, että yritysten toiminnan aloittaminen toisella puolen rajaa tai muu rajayhteistyö saa hyvää neuvontaa.  Yrittäjien mielestä myös turhien rajaesteiden poistaminen olisi tärkeää. Edellä mainittujen asioiden eteenpäin viemiseksi myös EU-hankerahoitusta tulisi entistä tehokkaammin käyttää.

Julkiset toimijat näkevät enemmän kuin yrittäjät rajan ylittävän hankeyhteistyön edistävän rajayhteistyötä ja se nähdään hyvänä tapana tutusta toisen maan toimintaan. Yrittäjien kriittinen suhtautuminen hankkeisiin johtuu yrittäjille sopimattomasta hankebyrokratiasta, yrityslähtöisiä konkreettisia tuloksia aikaansaavia hankkeita ei oikein saada läpi, ja tiedon puutteesta.  Ongelmana hanketyöskentelyn onnistumiselle nähdään yhteisen hankesuunnittelun/ toimintasuunnittelun puute ja siitä johtuvat toiminta-aktiviteettien eriaikaisuudet.  Asetelma on huolestuttava, koska Lappia koskevalla neljällä EU-rahoitusohjelmalla, yhdellä kansallisella ja neljällä kansainvälisellä, on pitkälle samat teemat, eli yritykset ovat keskiössä. 

Herää kysymys, miten ohjelmakauden rahoitusta voidaan mahdollisimman tehokkaasti ja yrityslähtöisesti käyttää, mikäli yrittäjät eivät usko EU-ohjelmien hanketyöskentelyyn, ja eivät halua sitoutua hankkeisiin edellä mainituista, ja hyvinkin ymmärrettävistä syistä. Tulisiko tähän asiaan enemmänkin perehtyä, panostaa todella yrityslähtöiseen hankevalmisteluun, tai/ja lähteä hakemaan hyviä käytäntöjä muualta, raja-alueilta, joissa niitä mahdollisesti on?  Hyvää kehitystä tapahtuu, mutta osaavalla haketyöskentelyllä kehitystä voitaisiin edelleen siivittää.  Se lienee selvää, että elinkeinoelämän rajat ylittävä yhtenäistäminen, yhteistyö ja turhien rajaesteiden poistaminen mahdollistaa osaltaan tuottavuuden ja kasvun lisääntymisen alueella.

Martti Kankaanranta                                 Peter Hagström

varatoimitusjohtaja                                       toiminnanjohtaja

Lapin Yrittäjät                                                 Tornionlaakson neuvosto

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.