Etsi

Työelämä ja markkinat murroksessa

Kiitos Kemille huippuhyvästä 145 –vuotisseminaarista.  Todella mielenkiintoisa ja ajatuksia herättäviä puheenvuoroja alueen teollisuuden ja energiatuotannon mahdollisuuksista.   Muun muassa työelämän tulevaisuudesta, josta Sitran johtaja Timo Lindholm piti puheenvuoron otsikolla Työelämän ja työmarkkinoiden tulevaisuus.  Hän totesi mm. että ”ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät keskipalkkaisia töitä, työmarkkinoiden kahtiajako uhkaa kärjistyä; huippuosaajien asema paranee ja rutiinityön tekijöiden heikkenee entisestään”.  Vaikka osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut, toteaa Lindholm, että Suomessa on paljon työvoiman ulkopuolisia ja vähän osa-aikatyötä tekeviä moniin muihin länsimaihin verrattuna ja että työmarkkinoiden kehityksessä epätyypillinen työsuhde ja yrittäjyys ovat yhä yleisempiä työn tekemisen malleja.

 

Miten sitten työmarkkinajärjestöt ovat työelämän tulevaan kehitykseen valmistautuneet?  Mikäli ottaa johtoa Lindholmin mielipiteestä, että Suomen työmarkkinat ja niiden pelisäännöt ovat kärjistäen melko on/off –malliset, niin valmistautumisesta ei voi juurikaan puhua.  Kun työmarkkinaosapuolet elävät menneisyydessä ja työelämä on nopeassa muutoksessa, lienee odotettavissa konflikteja työmarkkinakentässä. 

 

Suomessa on todellinen tarve muuttaa työpaikkoja yksityisen rahoituksen työpaikoiksi.  Julkisen sektorin bruttokansantuoteosuuden laskeminen 60 prosentista 40 prosenttiin on kestävyysvajeen kannalta välttämätöntä.  Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee veronmaksajia, menestyviä yrityksiä ja Suomelle niin tärkeää vientiä, kuten juhlaseminaarin puheenvuoroissa todettiin. Tarvitsemme viisasta talouspolitiikkaa ja verokannusteita yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.  Jotta Suomen talouden parantamisprojekti onnistuu, tarvitsemme runsaasti uusia työpaikkoja, jotka aikaansaadaan hintakilpailukykyä parantamalla ja uusilla innovaatioilla.  On hämmästyttävää, että meillä on vieläkin sellaista henkeä, että kasvattamalla julkista sektoria parannamme taloutta. 

 

Mitään hidasteita julkisen sektorin kansantuoteosuuden pienentämiseen suhteessa yksityiseen sektoriin emme varsinkaan lainsäätäjien taholta tarvitse.  Esimerkki yhdestä tällaisesta ”sääntelykukkasesta” on viiden vuoden sääntö.  Kun nyt on käynnissä noin 40 kuntajakoselvitystä, on odotettavissa kuntaliitoksia, joiden tehokkuus hukkuu osin siihen, että kunnan työtekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Tässä yksi sääntelyn luoma jarru julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen tiellä.  Valtion tuottavuusohjelmalta on lupa odottaa enemmän.

 

Työelämän tulevaisuus antaa paljon mahdollisuuksia yritystoiminnalle.  Yksinyrittäjien määrä kasvaa, samoin niiden verkostot, työtä tehdään yhä useammin omaehtoisesti toimeksiantosuhteessa.  Tämä luo mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, mikäli yrittäjien sosiaaliturvaa ei nosteta lähemmäksi työntekijän lakisääteistä sosiaaliturvaa.  Toisaalta myös kasvuyrityksille on luotava parhaat mahdolliset edellytykset kasvaa ja työllistää. Työelämän muuttuminen edellyttää lainsäätäjiltä ja työmarkkinaosapuolilta hereillä oloa, jotta työn kysyntä ja tarjonta toimii tulevaisuudessa optimaalisesti, ja että myös tulonjakoon liittyvät kysymykset pitävät työmarkkinat toimivina ja yritykset kilpailukykyisinä tässä globaalissa kilpailussa. 

 

Martti Kankaanranta, kirjoittaja on Lapin Yrittäjien varatoimitusjohtaja

 

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.