Etsi

Sympatiarahoitus ei hae nopeita voittoja - eri joukkorahoitusmallit yleistyvät Suomessa

Kaikki rahoittajat eivät hae tuottoa sijoitukselleen. Monet kuluttajat ja sijoittajat ottavat rahoittamalla kantaa omiin arvoihinsa, mieltymyksiinsä, ympäristöön, kestävään kehitykseen. Tällainen joukkorahoitusmalli, yhteisörahoitus tarkoittaa minimissään muutaman kympin tai satasen ”sympatiarahoitusta” sellaiseen yrityksen, jonka toiminnan sijoittaja kokee itselleen tärkeäksi. Koko Euroopassa oli pari vuotta sitten kyse 6 mrd euron koko ajan kasvavasta markkinasta.

Lähituntuma ranskalaisen KissKissBankBankin toimintaan tuli parikymppisen tyttäreni kautta. Hänen vuosi sitten yhtiökumppaninsa kanssa Ranskan ja Espanjan rajalle perustamansa leipomoalan yritys teki rahoitushakemuksen uuden keittiön investointiin. Rahoitushakemuksessa on tärkeitä tarina – kasvolliset yrittäjät, yrityksen toimiala ja arvot sekä tietysti rahoituksen tavoite. Nyrkkisääntönä on aito ja vetoava rahoitushakemus. Fuulaus tai feikkaus ei kannata. Tällaisen joukkorahoitusmuodon potentiaaliset rahoittajat ovat valveutuneita ja osaavat lukea rivien välistä onko investointitarve tosi vai ei.

Uusissa joukkorahoitusmalleissa on monta toiminnallista ja rahoituksellista tapaa. Vastikkeeton joukkorahoitus, ”puhdas sponsorointi” vaatii rahankeräysluvan, vastikkeellinen ei. Rahoitusprosessilla on alkunsa ja loppunsa, haettava rahoitussumma ja tavoitteet. Käytännön ohjeet löytyvät palvelualustalta. Mikäli tavoiteltava potti ei täyty määräaikaan mennessä, sijoitukset palautetaan takaisin rahoittajille. Eri kieliversiot ovat tärkeitä, sillä kaverirahoitus ei tunne maiden rajoja. Leipomoyrittäjillekin kertyi rahoitusta kaikilta mantereilta.

Sosiaalinen media on tärkeä tiedon välittäjä. mutta yhtä tärkeä kohderyhmä ovat tuntemattomat ”kaverit”. Nämä rahoittavat ideologiaa, toimialaa, tietyn kokoista tai näköistä yritystä. Kun ennen peukutettiin ilmaiseksi, nyt peukulle annetaan muutaman kympin arvo.

Toivottavasti näemme yhteisörahoituksen yleistyvän enemmän myös Suomessa. Aloittavalle muutamien tuhansien eurojen tai kymppitonnien rahoituspotti on ollut hankala rasti. Pankkien tiukentuneet vakuusvaateet ja kiristynyt luottopolitiikka karsivat monet lainapäätökset. Julkiset rahoittajat hakevat lisäksi selkeää kasvu-uraa, yrityshistoriaa ja näyttöä toiminnan tuloksellisuudesta. Varmimmin riskirahoitusta löytyy useamman miljoonan liikevaihtoa tekevälle start-upille, jonka kasvuloikka on selkeästi nähtävissä. Tästä seulasta tippuu moni yritys pois. Siksi lainamuotoiselle joukkorahoitukselle voi ennustaa kasvavaa kysyntää – vuonna 2016 markkinan suuruus Suomessa oli noin 40 milj.euroa.

Rahoitus on tunnetusti yrittäjän suurin päänsärky – ideoita on, mutta kun ei ole rahaa. Yhteisörahoitus on helppo tapa testata oman yrityksen kiinnostavuutta. Potin kertyminen joukkorahoitustilille antaa uskoa omaan ideaan. Sijoittajalle yhteisörahoitusmallit tarjoaa puolestaan kiinnostavan näkökulman tämän päivän yrittäjyyteen ja mahdollisen kimmokkeen oman yrityksen perustamiselle. Globaalin toimintaympäristön tavat tulevat bonuksena sekä yrittäjälle että sijoittajalle.

Paula Aikio-Tallgren
yrittäjä, Tornio

Paula Aikio-Tallgren

Yrittäjä, Virvatuli-Valaisimet Oy
Tornio