Etsi

Tarvitsemme Euroopan unionia enemmän kuin koskaan

Nyt 2019 Suomella menee monella mittarilla mitattuna paremmin kuin koskaan. Suomalaiset on rankattu kahtena vuonna peräkkäin jopa maailman onnellisimmaksi kansaksi.  Ovatko tämän onnellisuusselvityksen premissit joltain osin hukassa, kun silti turvattomuuden tunne tuntuu keskusteluissa lisääntyvän ja tulevaisuus näyttää ahdistavalta. Tämä johtunee siitä millaisen murroksen keskellä seilaamme Suomessa ja maailmalla, ja miten otamme murroksen omissa mielissämme huomioon.  

Kuuden vuosikymmenen aikana bruttokansantuote on viisinkertaistunut, metsien kasvu on yli kaksinkertaistunut, henkilöautojen määrä on satakertaistunut, kaukomatkoja tehdään niin, kuin ennen vierailuja naapurikylään, kulutustavaroita valmistetaan - ei korjattavaksi vaan periaatteella – uusi hankitaan vioittuneen tilalle.  Esimerkkejä menneiden vuosikymmenten aikana tapahtuneesta kehityksestä löytyy. Ne eivät ole kaikki kestävällä pohjalla ja ovat perustuneet fossiiliseen energiantuotantoon.  

Tästä eteenpäin muutoksen on jatkuttava niin, että energiaa tuotetaan uusituvilla energialähteillä ja vain minimaalisesti fossiilisilla polttoaineilla, tieteen innovaatioita käytetään energian ja muiden luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertotalouden mahdollisuudet käytetään maksimaalisesti. Luonnonvarojen kestävässä käytössä vaadittava muutos on nopea ja valtava. Monet tutkijat meillä ja maailmalla ovat tähän heränneet, eivät niinkään poliitikot ja keskuspankit. Kaikissa julkisissa ja myös yksityisissä investoinneissa ja rakentamisessa fossiilittomuus ja mahdollisimman pieni päästöttömyys on nostettava investointipäätösten tärkeimmäksi kriteeriksi.

Meillä on välineet kestävään kehitykseen ja selviytymiseen hallussamme. Osa välineistä ja toimintatavoista ovat valmiita, osa on kehittymässä muutoksen hallinnan avuksi. Muun muassa tällaisia välineitä ja toimintatapoja tarvitsemme: Eteenpäin menevä, puutteita tiedossamme täydentävä tiede, joka tuo uusia puhtaita teknologioita ulottuvillemme, hyvä hallinto, elinikäisen oppimisen tuominen kaikkiin organisaatioihin, strategisen hyvinvoinnin johtamisen malli. Meillä on myös käytössä Suomen maatalouden tehokkuus ja puhdas tuotanto, ruuantuotannon uudet innovaatiot, metsävarojen käytön innovaatiot, kehittyvä lääketiede, teknologisesti kehittynyt ja ympäristön kannalta maailman paras puhtaasti toimiva teollisuus, kansainvälinen kauppa, demokratia ja kriittinen media. Se, että meillä on nämä mahdollisuudet hallussamme ei kuitenkaan riitä. Kaikkialla ei näin ole. Kestävään kehitykseen päästään vain kansainvälisellä yhteistyöllä.

Tämän päivän kuulento on 5G–verkko, joka 100-ketaistaa tietoliikenteen nopeuden ja tietokoneen huikeat mahdollisuudet muuttaa maailmaa. Hallitusten ja ihmisten pysyminen mukana tässä kehityksessä on haaste, joka tulee ratkaista. Hallitusten tehtävä on toimia niin, että uuden teknologian käyttö on turvallista ja hyödyttää kansalaisia.  Kansalaisten tulee pitää huolta media-, digi- ja tekoälylukutaidostaan. Kaikki tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä.

Olemme Euroopassa ja maailmalla monella tavalla isojen haasteiden edessä, käännekohdassa. Haasteet voitetaan vain kansainvälisellä yhteistyöllä, ei käpertymällä kansallisesti vahvistamalla vain kansallisvaltioaatetta ja sulkemalla silmät globalisaatiolta. Tarvitsemme vahvaa oikeita asioita edistävää EU:ta. Emme tarvitse EU:n heikkouksien itsepintaisia hakijoita, vaan EU:n mahdollisuuksien oivaltamista ja kansojen välistä yhteistyötä, positiivista muutosta myös EU:n sisällä.  Nyt on tärkeä äänestää EU:n puolesta puhuvia ja kehityshakuisia ehdokkaita. 

 

Martti Kankaanranta
Tornion Yrittäjien puheenjohtaja
Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.

Martti Kankaanranta

Yrittäjä, työeläkettä entisistä työsuhteista Suomesta ja vähän Ruotsista nauttiva, samanaikaisesti yrittäjäeläkettä maksava.