Etsi

Työllisyys on tulevaisuuden turva

Työllisyysasteen nostaminen jopa 80 %:iin ja rakennetyöttömyyden pienentäminen ratkaisee suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalon pitkälle eteenpäin. Työllisyyden tilanne ei korreloi pelkästään eläkeikään tai tulevien eläkkeiden tasoon – se vaikuttaa suoraan yritysten kasvuun ja kilpailuasemaan, palvelujen saatavuuteen, kuntien elinvoimaisuuteen, investointeihin ja käytännössä siis kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Työllisyysasteen kohentaminen tilanteessa, jossa meillä on useilla toimialoilla ja useilla eri alueilla vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa, vaatii radikaaleja uudistuksia työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan ja työperäiseen maahanmuuttoon. Tilanne edellyttää myös poliitikoilta kokonaiskuvan hallintaa niin, ettei pisteiden keruu vaalien alla vie ojasta allikkoon, kuten hoitajamitoituksen osalta näyttää pahimmassa tapauksessa käyvän.

Nyt meneillään olevien vaalien tuloksen perusteella muodostettavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen lainsäädäntöä muuttamalla. Suomessa on perustuslaillinen järjestäytymisvapaus (ja siis järjestäytymättömyysvapaus), mistä huolimatta meillä on kymmeniä lainkohtia, jotka estävät järjestäytymättömän työnantajan sopia työehdoista paikallisesti työntekijöiden kanssa. On kestämätöntä, että Suomen noin 90000 työnantajayrityksestä yli puolet eli noin 50000 on velvollisia noudattamaan yleissitovia työehtosopimuksia, mutta eivät voi järjestäytymättömänä sopia työehdoista paikallisesti. Järjestäytymättömät työnantajat joutuvat täyttämään työehtosopimuksen velvoitteet mutta eivät voi hyödyntää sen mahdollistamia joustoja.

Toinen keskeinen uudistus koskee sosiaaliturvajärjestelmäämme, joka on merkittävä tulppa työllisyysasteen kehittymiselle oikeaan suuntaan. Sosiaaliturvaa on muutettava siten, että työ kannattaa ottaa vastaan kaikissa tilanteissa. Osana sosiaaliturvauudistusta uudistamista kaipaa myös ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kohtele kaikkia työntekijöitä yhdenvertaisesti. Myös työttömyyskassoihin kuulumattomat työntekijät maksavat pakollista vakuutusmaksua, mutta eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen.

Kolmas tekijä työllisyysasteen nostamisessa on työperäinen maahanmuutto. Suomen väestökehitystä käytetään maailmalla jo kriisiesimerkkinä – eikä suotta. Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ongelmiamme, mutta on osana kokonaisuutta. Esteet EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille kannattaa kuitenkin poistaa, koska Suomi ei tässä kilpailuasetelmassa ole se houkuttelevin vaihtoehto.

Vaalitulos siis ratkaisee – äänestämällä vaikutat.
 

Pirkka Salo
toimitusjohtaja
Lapin Yrittäjät

Pirkka Salo

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja