Etsi

Lapissa kova vauhti!

Kyllä nyt on tekemisen meininki.

Lapissa on nyt ennennäkemätön nousukausi meneillään, johon on osallisena tietenkin jokaisessa mediassa rummutettu matkailun ja matkailijoiden määrän raju kasvu kuluvana talvikautena. Meri-Lapissakin ollaan kokemassa ennätyksellistä matkailukautta. Onhan Kemin matkailu panostanut lumilinnan yhteyteen pystytetystä huolto- ja ravintolarakennukseen, jonka toisen kerroksen terassilta avautuu mahtavat näkymät jäiselle perämerelle. Samoin lasikattoiset Olokodot ovat saaneet hyvän vastaanoton matkailijoilta, toivottavasti myös kesämatkailijat löytävät ne. Kesäksi Kemiin on jälleen tulossa uusi risteilyjä tarjoava vesibussi Leila. Majoituskapasiteetti uhkaa Kemissä loppua, mutta siihenkin on helpotusta tulossa Syväkankaalle suunnitteilla olevan hotellihankkeen myötä. Ja kysyntään yleensä vastataan niin kuin Torniossa on tapahtunut. Lyhyen ajan sisällä Torniossa on avattu kaksi uutta hotellia. Torniossa menee muutenkin lujaa, rajayhteistyöstä otetaan kaikki irti ja Lapin Kullan alue kehittyy ja saa uusia toimijoita koko ajan.

Työllisyyden kehitystä tukee myös kaivosteollisuuden tuotantojen nostoprojektit ja uusien kaivosten mahdollinen avaus. Samoin Tornion LNG terminaalin rakennustyöt, jotka ovat jo loppusuoralla, Kemin Sataman kunnostusinvestoinnit, joilla tähdätään entistä parempaan palveluun ja suurempien laivojen vastaanottoon.

Kemijärvelle noussut Keiteleen tuotantoyksikkö on hyvä esimerkki siitä, miten todellinen toimija saa asiat rullaamaan todella lyhyessä ajassa. Tässä yhteydessä on jopa epäreilua verrata KeiteleGoup yhtiötä edelliseen samalla tontilla toimineeseen Arktos Groupiin, jonka päätarkoitus oli viiden vuoden aikana vain työ- ja elinkeinoministeriön byrokratiaa ja korulauseita hyväksikäyttämällä kusettaa julkisia varoja mahdollisimman paljon. Viisi vuotta rakennettiin liimapuupalkki tehdasta, mutta yhtään valmista palkkia ei toimitettu. Keitele Group pystyi siihen alle vuodessa.

Biosellutehdashankkeet niin Kemijärvellä kuin Kemissäkin toteutuessaan tuovat satoja uusia työpaikkoja niin suoraan kuin välillisestikin. Infran rakentaminen, maarakennustyöt, laitetoimitukset konepajoilta raaka-ainehankintaketjut ym. Näihin liittyvät investoinnit työllistävät rakennusalan ammattilaisia, maarakentajia, teräsosaajia, logistiikkapalveluja tuottavia yrityksiä ym. palveluntarjoajia laidasta laitaan.

Monilla yrityksillä on positiivisia paineita lisätä työtekijöiden määrää, oma ”mikro”yrityksenikin on jo alkuvuoden aikana palkannut kaksi uutta työntekijää entisten viiden lisäksi. Ammattitaitoisen työvoiman saanti tuntuu vaikeutuvan koko ajan, eikä vähiten siksi, että koulutuspaikat varsinkin Meri-Lapin alueella tuntuvat karkaavan muualle. Kun nuoret joutuvat koulutuspaikkojen perässä vaihtamaan paikkakuntaa, he usein myös työllistyvät koulutuspaikkakunnilla. Meillä oli erinomainen tilaisuus edellisten eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen saada muutosta tähän kehitykseen. Saimmehan sosiaali- ja terveysministeriksi sallalais-torniolaisen kansanedustajan. Kun tällaiselle merkittävälle ja vaikutusvaltaiselle paikalle nimettiin lappilainen edustaja, odotukset olivat korkealla saada äänemme vihdoin kuuluviin. Vaan kuinka sitten kävikään! Täällä ruohonjuuritasolla kun läheinen sairastuu, ei kenelläkään ole vara sen takia ottaa lopputiliä, toista se on ilmeisesti eduskunnassa.

Uusista kaivoshankkeista nostan esille Hannukaisen kaivoksen avaamisen Kolarissa. Se on ajanut törmäyskurssille matkailualan yrittäjät ja kaivosyhtiön. Toivottavasti asiaan saadaan sen luontoinen kompromissi, että sekä matkailu, että kaivostoiminta voivat kannattavasti ja toisiaan häiritsemättä luoda lisää työpaikkoja Lappilaisille. Nykyisille ja tuleville. Onhan Tapojärvi Oy:n avattava kaivos ainoa täysin suomalaisen yrityksen omistuksessa oleva kaivos Lapissa. Jääpi ne verorahatkin sitten Lappiin. Samaa ei voi sanoa muista Lapissa toimivista kaivosyhtiöista kuten Tornion alueella toimivasta Outokummun Terästehtaasta tai Kemissä Stora-Enson ja Metsä Groupin puunjalostustehtaista. Verokertymät menevät, jos eivät ulkomaille, niin pääasiassa kehä kolmosen sisäpuolella sijaitsevien pääkonttoreiden ansiosta sinne. Suur-Helsingin alueen kansanedustajat pitävät suurta meteliä siitä, kuinka Helsingin seutu elättää muuta Suomea - myös muka Lappia! Olisi mielenkiintoista tehdä laskelma, jossa Lapissa tuotettu yritysten tulos myös verotettaisiin tuloksentekopaikkakunnalla. En epäilisi hetkeäkään, etteikö Lappi pystyisi tällä käytännöllä olemaan asukaslukuun suhteutettuna BKT:n kärkipäässä Suomessa. Voitaisiin ottaa käyttöön Paula Aikio-Tallgrenin viimekesäinen esitys Lapin ikiomasta Lexitistä: Lappi irti EU:sta ja Lapista oma itsehallintoalue.

Kaiken kaikkiaan, Lapissa on tekemisen meininki. Työpaikkoja syntyy ja saadaan paluumuuttajia pitämään Lappi asutettuna. Otetaan kaikki hyöty alkavasta nousukaudesta, joka kaikkien tunnusmerkkien mukaan on alkanut, ja joka toivottavasti on vähintään yhtä pitkä kuin mennyt taantuma.

Onnea 100 vuotiaalle Suomelle!

 

Ilpo Varonen

  • Konevaronen Oy (yrittäjänä 33 vuotta)
  • Keminmaan Yrittäjien puheenjohtaja
  • Lapin Yrittäjien varapuheenjohtaja
  • Keminmaan Kunnanvaltuuston 3. varajäsen, Teknisen lautakunnan puheenjohtaja. 
Ilpo Varonen

Yrittäjä, Konevaronen Oy
Keminmaan Yrittäjien pj.
Lapin Yrittäjien varapj.