Kolumni: Kimalaisen kiitorata Oy – kuka tarvitsee Jäämerenrataa?
Suomen, Norjan, ja osaltaan myös Ruotsin, liikennevirastot tekevät yhdessä selvitystä Jäämerenradan linjausvaihtoehdoista ja kannattavuudesta. Selvitettäviä linjausvaihtoehtoja on kaikkiaan viisi eli enemmän kuin mistä olemme Lapissa tottuneet kiistelemään.
Tähän viitaten liikenneministeri Anne Berner kävi viime viikolla Lapissa patistamassa meitä löytämään yhteinen näkemys ratalinjauksesta selvitystyön valmistuttua helmikuussa 2018.
Patistelun taustalla lienee ministerin ja kollegoidensa, siis hallituksen, painajainen. Painajaisessa pääministeri hiihtoretkellänsä ihmettelee kummaa kalketta tunturin toisella puolella. Pääministeri päättää rivakkana sivakkamiehenä ottaa oudosta metelistä selvää ja hiihtää tunturin yli toiselle puolelle. Ja mikäs muukaan se siellä kuin vanha kunnon ”topparoikka” vetää rautatietä jängän yli. Pääministeri etsii kympin miesten joukosta tiedustellen millä asialla tunturissa liikuskellaan. Kymppi, jonka takissa lukee isoin kirjaimin Kimalaisen kiitorata Oy, kertoo juuri perustetun yhteisyrityksen vetävän rautatietä Jäämerelle – mitäs muutakaan. Tätä painajaista valtioneuvoston jäsenet eivät halua nähdä.
Vakavasti puhuen yksituumaisuuden löytyminen noinkin isossa asiassa olisi järkevää, mutta epätodennäköistä ja jopa tarpeetonta. Jäämerenrataa tuskin kannattaa selvitystenkään jälkeen rakentaa pelkästään Lapin tai edes Suomen tarpeiden näkökulmasta. Perspektiivi on aivan liian suppea, että siitä kannattaisi poteroita vielä nykyisestä syventää.
Odotan liikennevirastojen selvityksen arvioivan Jäämerenrata-kysymystä huomattavasti laajempana kokonaisuutena kuin pelkkänä rautatienä Suomenlahdelta vieraan valtion satamaan Jäämeren rannalla. Valistumaton maallikon arvioni on ottaa pohdiskeluun mukaan Keski-Euroopan ja Kiinan tarpeet, eikä unohtaa sovi Itämeren turvallisuustilannettakaan. Norjalainen laivanvarustaja Felix Tschudi avasi ajatusta Pohjoinen Means Business-tapahtumassa syyskuussa. Tschudi pohti nimenomaan Euroopan ja erityisesti Saksan energian saannin turvaamista ja Kiinan kiinnostusta muuttaa maailman kaupan kuvaa käyttämällä pohjoista merireittiä Eurooppaan.
Ministeri Berner oli muuten samoilla linjoilla liittäen Pohjoisen ratahankkeen Tallinnan tunnelin rakentamiseen ja osaksi Rail Balticaa. Eiköhän ratalinjauskin löydy, kun pääkaupunkiseudulla ensin pääsevät sopuun kumpi rakentaa tunnelin Tallinnaan, Peter Vesterbacka vai Liikennevirasto.
Pirkka Salo
Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja
