Tiedote: Maksuperusteinen arvonlisävero on vielä tuntematon monille lappilaisille pienyrityksille | Yrittajat.fi

Etsi

Laki

Tiedote: Maksuperusteinen arvonlisävero on vielä tuntematon monille lappilaisille pienyrityksille

Puolet kyselyn vastaajista ei tiennyt uudesta tilitysvaihtoehdosta ja vain 15% oli ottanut käyttöönsä maksuperusteisen arvonlisäverotilityksen. Niitä, jotka tiesivät uudesta tilitysmahdollisuudesta, mutta eivät olleet ottaneet sitä käyttöönsä, oli kolmannes kaikista vastaajista.

Arvonlisäverolaki muuttui tammikuussa 2017 ja antoi mahdollisuuden arvonlisäverovelvollisten liikevaihdoltaan 500 000 euroon yltävien yritysten tilittää arvonlisäverot maksuperusteisesti. Lakimuutokseen päädyttiin, kun vuodesta 2008 alkaen Suomessa vaikuttanut finanssikriisi toi mukanaan yritysten välistä kauppaa käyvien yritysten pitkittyneet maksuajat ja sen myötä pienyrityksille aiheutuneet maksuvaikeudet.

Vuoden 2017 syys-lokakuun aikana tehtiin kysely lappilaisille pienyrityksille maksuperusteisen arvonlisäveron vaikutuksista pienyritysten talouteen. Kysely on osa Lapin ammattikorkeakoulun tradenomi-opiskelija Annika Kolehmaisen (kuvassa) opinnäytetyötä ja se toteutettiin yhdessä toimeksiantajana toimineen Lapin Yrittäjät ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi 100 lappilaista pienyritystä kahdeksalta eri toimialalta ja kuudesta Lapin seutukunnasta. Kyselyn tulosten perusteella Kolehmainen analysoi arvonlisäverolakimuutoksen vaikuttavuutta omassa opinnäytetyössään. Opinnäytetyön aihe on maksuperusteisen arvonlisäveron vaikutus lappilaisten pienyritysten taloudelliseen toimintaan.

Puolet kyselyn vastaajista ei tiennyt uudesta tilitysvaihtoehdosta

Arvonlisäverolain muutos ja maksuperusteinen tilitysvaihtoehto, on vielä monille tuntematon. Puolet kyselyn vastaajista ei tiennyt uudesta tilitysvaihtoehdosta. Se voi osaltaan selittää myös käyttöönottajien vähäisen määrän, sillä kyselyyn vastanneista yrityksistä vain 15% oli ottanut käyttöönsä maksuperusteisen arvonlisäverotilityksen. Niitä, jotka tiesivät uudesta tilitysmahdollisuudesta, mutta eivät olleet ottaneet sitä käyttöönsä oli 35% kaikista vastaajista. He arvioivat, ettei siitä olisi heille mitään hyötyä. Nämä yritykset olivat suurimmalta osin yritysten välistä myyntiä harjoittavia, laskulla myyviä yrityksiä.

Arvonlisäverolain muutoksella pyrittiin vaikuttamaan pienyritysten maksuvalmiuden paranemiseen. Käyttöönottajista suurin osa oli sellaisia yrityksiä, joiden asiakkaat olivat kuluttaja-asiakkaita sekä myynnit käteismyyntejä. Tällaisten yritysten mielestä käyttöönotosta ei ollut mitään hyötyä, mikä ei olekaan yllättävää arvonlisäverotilityksen maksuperusteisuuden tarkoitukseen nähden. Vaikutuksia tarkastellessa, kyselystä tuli ilmi, että maksuperusteisen arvonlisäverotilityksen käyttöönottaneista yrityksistä seitsemän oli sellaisia, joiden asiakkaina oli yritysasiakkaita ja myynti oli pääosin laskulla myyntiä. Näistä viisi yritystä vastasi hyötyneen maksuperusteisesta tilittämisestä niin, että maksuvalmius parani. Tästä voidaan päätellä, että arvonlisäverolain muutoksen tavoite maksuvalmiuden parantamiseksi, on saavutettu.

Puolet yrittäjistä tiesi uudesta lakimuutoksesta, mutta käyttöönottajia oli silti vähän. Kolehmainen pohtii opinnäytetyössään, onko vallalla epätietoisuus maksuperusteisuuden positiivisesta vaikutuksesta maksuvalmiuteen tai ajatellaanko arvonlisäveron maksuperusteista tilittämistä hankalana. Kuitenkin kyselystä saatu kuva maksuperusteisen arvonlisäveron vaikutuksista maksuvalmiutta parantavasti voisi saada yrittäjät miettimään uudelleen maksuperusteisen arvonlisäverotilityksen käyttöönottoa. Tämän perusteella käyttöönottajia voisi löytyä lisää, kun asia tulee tunnetummaksi.  

Annika Kolehmaisen opinnäytetyö kokonaisuudessaan täällä
 

Lisätietoja:
Annika Kolehmainen, puh. 040 732 2286, annika.kolehmainen(at)edu.lapinamk.fi