Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Yritystoiminta kukoistaa keskellä ei mitään - ”Syrjäseudulla ei pilkkuja viilata ja täällä voi tehdä vähän sitä ja vähän tätä”

Jos yrityksen toimipaikka ei ole kaupungissa, voidaan yrittäjää kutsua syrjäseutuyrittäjäksi. Lapissa se tarkoittaa yritystoiminnan pyörittämistä Napapiirin rajan takana, joskus jopa ”keskellä ei mitään”.

Onko järkeä vai ei? Annetaan syrjäseuduilla toimivien Lapin Yrittäjien yrittäjäjäsenten vastata ja valottaa asiaa.

 

Väite: Lapin syrjäseudut ovat kuolleita takapajuloita, joissa ei tapahdu mitään ja joissa varsinkaan yrittäjän ei kannata yhtään mitään yrittää. Suuremmissa kaupungeissa yrityksellä kuin yrityksellä on paremmat menestymismahdollisuudet suurempien väkimäärien, helpomman tavoitettavuuden ja sukkelampien liikenneyhteyksien ansiosta. Totta vai tarua?

 

- Itse en koe yrittämistä maakuntakeskuksien ulkopuolella erityiseksi uhaksi. Ajattelen tätä pikemminkin mahdollisuutena. Syrjäseuduilla on aina tavalla tai toisella yritetty ja samat haasteet koskevat yrittäjiä paikasta riippumatta, Kello- ja Korukamari Magga Oy:n toinen yrittäjä ja Sodankylän Yrittäjien puheenjohtaja Marja-Leena Magga toteaa



Yritystoiminta tulee muuttumaan. Pien- ja kevytyrittäjyys yleistyy ja etätyöskentelyn mahdollisuudet lisääntyvät. Monet asiat voi jo nyt hoitaa verkon kautta. Se on tätä päivää ja helpottaa myös syrjäseutujen yrittäjiä, toteaa Kello- ja Korukamari Magga Oy:n toinen yrittäjä ja Sodankylän Yrittäjien puheenjohtaja Marja-Leena Magga.

 

Vuonna 2006 Sodankylään perustetun yrityksen toiminta rullaa ”kuin juna raiteillaan”. Onko näin siksi, vai siitä huolimatta, että yritys ei sijaitse vilkkaassa kaupunkikeskuksessa? Maggan mukaan vastaus on siksi. Syrjäseudut ovat hänen mukaansa eläviä ympäristöjä, joissa ihmiset puhaltavat yhteen hiileen ja tukevat mielellään paikallisia yrittäjiä ja yritystoimintaa. 

 

- Vuosien saatossa yritystoimintamme on laajentunut myös Ivaloon ja Kittilään, eli olemme keskittäneet toimintaamme yhä enemmän syrjäseuduille. Se ei ole ollut varsinaisesti tarkoituksellista vaan kaikki on riippunut siitä, mistä kaupalle on järjestynyt seuraava sopiva liiketila, Magga perustelee

 

Syrjäseuduilla ei pilkkuja viilata

 

Yrittäjyyden vapaus, vastuu ja itsenäisyys. Siinä ovat sosiaali- ja liikunta-alan toiminimiyrittäjä Petra Suontaustan yrittäjyydenpolun kulmakivet. Hänen kohdallaan ne toteutuvat parhaiten Lapin perukoilla, jossa yrittäminen on osoittautunut monella tapaa kannattavaksi. Suontaustan yritys, Utsjoella toimiva Liegga sai nimensä pohjoissaamen lämpöä tarkoittavasta sanasta ja näki päivänvalon vuonna 2017

 

- Aloitin yritystoiminnan siksi, että halusin jäädä syrjäseudulle. Toiminimiyrittäjänä pienellä paikkakunnalla pystyn tekemään laajasti erilaisia töitä mukavien ihmisten parissa. Utsjoki on minulle elämän napa, josta kaikki muu on kaukana, Tenonlaakson yrittäjien hallituksen sihteerinäkin toimiva Suontausta naurahtaa.

 

Suontaustalle syrjäseutu tarjoaa ennen kaikkea vapauden tehdä ”vähän sitä ja vähän tätä” vain yhteen toimialaan keskittymisen sijaan. Mukava lisäetu on myös se, että usein paikallisten kanssa tulee tehtyä sinunkaupat varsin nopeasti, minkä seurauksena voi muodostua pitkäaikaisia ystävyys- ja asiakassuhteita. Lieggan kohdalla yhteisöllisyyden merkitys on näkynyt esimerkiksi mainonnassa ja sopimusten teossa. 

 

- Täällä minun ei ole tarvinnut kertaakaan mainostaa palvelujani. Puskaradio toimii ja ihmiset tietävät minut, osaamiseni ja tapani työskennellä. Se on tuonut lisää töitä sekä omasta kunnasta, että muualta Lapista, Suontausta iloitsee.

 

Oli kyse sitten kaupungista tai syrjäseudusta, ovat yritystoiminnan ytimessä aina ihmiset. Suontausta kokee, että pienen yhteisön sisällä pilkkuja ei tarvitse viilata yhtä kovin ottein ja yhtä järeillä työkaluilla kuin joissakin suuremmissa kaupungeissa, työyhteisöissä ja organisaatioissa. Asiat hoituvat rennommin.

 

- Uskon, että halu edistää oman yhteisön hyvinvointia ja tehdä sovitut asiat mahdollisimman hyvin vaikuttavat työn laatuun ja molemminpuoliseen joustavuuteen enemmän kuin yksikään sopimuspykälä. Se on varmasti yksi tärkeimmistä kehitystä ylläpitävistä tekijöistä Lapin syrjäseuduilla, Suontausta summaa.

 

Myös haasteet myönnettävä

 

Alun väite osoittautui osin taruksi, mutta totta lienee toinen puoli. Syrjäseuduilla etäisyydet isommille paikkakunnille, lentokentille, juna-asemilla ja sairaalaan voivat olla hyvinkin suuret puhumattakaan matkakustannuksista ja käytetystä ajasta. Lopulta kyseessä on kuitenkin ehkä eniten asennekysymys. Suhtautuako tosiasioihin ongelmina vai haasteina? Nähdäkö haasteet uhkina vai mahdollisuuksina?

 

- Pitkät etäisyydet ja niistä koituvat kustannukset ovat se hinta, jonka olen itse maksamaan siitä, että saan asua ja työskennellä täällä rauhassa. Toisaalta en sitten tiedä, miten helposti täällä löytää vaikkapa sijaista jos on sairaana ja joutuu lähtemään sairaalaan. Itse olen onneksi pysynyt terveenä, Suontausta pohtii.


Utsjokelaisen, Liegga-nimistä yritystä pyörittävän Petra Suontaustan mukaan monilla syrjäseuduilla on pulaa osaavista tekijöistä. ”Toiveena olisi tulevaisuudessa laajentaa yritystoimintaa niin, että voisin palkata nuoria, osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä osa-aikaisiin työsuhteisiin. Takataskussani on vielä paljon ideoita oman yritystoiminnan laajentamiseksi”, hän suunnittelee.

 

Niin Suontausta kuin Magga on joutunut pohtimaan syrjäseutujen haittapuolia. Pitkät välimatkat ovat joskus haasteellisia, eivätkä esimerkiksi postin palvelut aina vastaa kysyntää. Isommille yrityksille pieni paikkakunta saattaisi niin ikään osoittautua ylitsepääsemättömäksi haasteeksi. Niin ajattelee Suontausta, joka kokee oman yrityksensä juuri sopivan kokoiseksi, jotta toiminta voi olla kannattavaa syrjäseudulla.

 

- Minun ei onneksi ole tarvinnut investoida kovinkaan suuria summia työtiloihin tai työvälineisiin. Mutta sellaiset yritykset, joiden palvelut vaativat erilaisia koneita tai isomman toimitilan, niin heillehän pieni paikkakunta voi olla haaste, hän myöntää.

 

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo mainitsee, että toisaalta kaupungistuminen ja väestökehitys vaikeuttavat osaltaan kannattavaa liiketoimintaa syrjäseuduilla. On myös monia ihmisestä riippumattomia riskejä, joihin lukeutuvat niin maailman talouden tila, luonnonilmiöt kuin turvallisuuteen liittyvät ilmiöt, joissa ilmenevät muutokset vaikuttavat usein ensimmäiseksi juuri pieniin syrjäseutujen yrittäjiin.

 

- Kannattava yritystoiminta syrjäseuduilla edellyttää varsinaisen liiketoiminnan lisäksi ammattitaitoista työvoimaa, hyviä liikenneyhteyksiä, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja, toimitiloja ja muita palveluita, joihin kunta voi vaikuttaa, Salo huomauttaa. 

 

Viesti kulkee myös kiven ja kannon alle

 

Ajat ovat muuttuneet. Digitaalisuus tuo ihmiset yhä lähemmäs toisiaan, eikä yrittäminen ole enää sidottu aikaan eikä paikkaan. Salon mukaan Lapin yhtenä kilpailuvalttina ovat kohtalaisen hyvät liikenneyhteydet, joita myös kehitetään jatkuvasti. Lapin keskuksista Lapin perukoille ja takaisin pääsee tätä nykyä kulkemaan monin eri tavoin mikämahdollistaa myös entistä tehokkaamman yritystoiminnan syrjäseuduilla.

 

Sanomatta selvää, että myös Lapin Yrittäjät ovat vahvasti ajan hermolla ja tavoittavat yrittäjäjäsenensä jokaisen kiven ja kannon alta. Sekä Magga, että Suontausta kokevat yrittäjäjärjestön olevan aidosti läsnä myös syrjäseutujen yrittäjien arjessa.

 

- Itse olen saanut yrittäjäjärjestöltä kaiken tarvitsemani avun. Paikallisyhdistykseen saamme tukea sekä virtuaalisesti, että livenä. Syrjäseudulla toimiminen ei ole siis osoittautunut siinäkään suhteessa ongelmaksi, Suontausta kiteyttää