Yrityksille tarjolla runsaasti apua tarjousten tekemiseen julkisissa hankinnoissa
Julkisten hankintojen kokonaisarvoksi on usein arvioitu noin 35 miljardia euroa vuodessa, mutta määrä vaikuttaisi olevan huomattavasti suurempi – jopa 52 miljardia euroa.
Kesäkuussa Journal of Public Procurement ’n julkaisemassa tutkimuksessa ”Public Procurement spend analysis at a national level” (Timo Kivistö & Veli-Matti Virolainen) todetaan, että hankintayksiköt tekevät InHouse- ostoja 15 miljardilla eurolla. Hankintalain mukaan InHouse-yhtiöiltä saa ostaa ilman kilpailutusta, jos (ja vain jos) yhtiö on muodollisesti erillinen ja päätöksenteossa itsenäinen: kunta käyttää yhtiöön samanlaista määräysvaltaa kuin omiin yksikköihinsä, ja yhtiön liiketoiminnasta enintään 5 % sekä korkeintaan 500 000 € suuntautuu muille kuin omistajille.
InHouse-yhtiöiden menestystä ajaa kuntien taipumus ostaa markkinoillakin tarjolla olevia palveluita julkisomisteisilta yhtiöiltä, koska InHouse -asemassa niitä ei tarvitse kilpailuttaa. Tällöin ei myöskään saada tietää palvelun käypää hintaa vaan päädytään maksamaan se, mitä InHouse-yhtiö hinnaksi sanelee. Nämä 15 miljardin markkinat ovat yksityisiltä yrityksiltä suljettu.
Loput reilut 35 miljardia euroa julkisen sektorin tekemistä hankinnoista ovat joko kunnan pienhankintaohjeiden mukaisesti toteutettavia alle 60 000 euron arvoisia ostoja tai hankintalain alaisia hankintoja. VATT-tutkimuksen ” Anatomy of public procurement” (Jan Jääskeläinen ja Janne Tukiainen) mukaan julkisiin kilpailutuksiin saadaan tyypillisesti vain 1 tai 2 tarjousta. Tarjousten vähäisyyden vuoksi todellista kilpailua ei usein pääse muodostumaan. Tarjousten vähäisyyden syitä on spekuloitu, mutta kyse ei ole siitä, etteikö kauppa kelpaisi yrityksille. Julkinen hankintaprosessi saattaa näyttäytyä haastavana.
Suomen Yrittäjät on nyt julkaissut yrityksille suunnatun hankintaoppaan ”Yrityksille bisnestä hankinnoista”, joka kertoo perusasiat tarjouksen jättämisestä julkiseen tarjouspyyntöön.
– Hankinnat on toteutettava niin, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät osallistumaan kilpailuihin. Lainsäädäntö huomioi pk-yritykset, mutta lain suomia mahdollisuuksia on laitettava toimeksi muun muassa kunnissa ja kuntayhtymissä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Kujala muistuttaa, että olipa hankkijana sitten kunta tai valtio, on julkisen sektorin kannettava vastuunsa markkinoiden toimivuudesta, eikä tuijotettava vain hetkellisiä euromääräisiä pikavoittoja.
Lapin hankinta-asiamies & KEINO muutosagentti Susanna-Sofia Keskinarkaus yhtyy Kujalan huoleen markkinoiden toimivuudesta. Lapin markkinat ovat kooltaan hyvin rajallisesti ja joka ikisestä yrityksestä täytyy pitää todella hyvää huolta. Markkinoiden kuihtuminen tai keskittyminen johtaa pitkällä aikavälillä toimijaväärän vähenemiseen ja hintojen nousuun. Keskinarkaus muistuttaa, että kunnat voivat omalla hankintatoiminnallaan vaikuttaa merkittävästi kuntansa elinvoimaan.
Myös Lapissa on julkaistu yrityksille suunnattu hankintaopas. Kideven online-opas kertoo selkokielisesti, mitä yritysten tulee ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa. Lapin hankinta-asiamies (p. 044 509 0277) myöskin auttaa yrityksiä ja kuntia maksutta kaikkien julkisiin hankintoihin liittyvien kysymysten ja kehitystarpeiden kanssa. Otathan häneen rohkeasti yhteyttä.
Lisää aiheesta:
Lähes kolmannes hankinnoista on täysin yritysten ulottumattomissa
Hilmasta piirtyy näennäinen totuus hankinnoista
