Säännöt | Yrittajat.fi

Etsi

Säännöt

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Rovaniemen Yrittäjät ry ja se toimii Suomen Yrittäjät ry:n aluejärjestön Lapin Yrittäjät ry:n paikallisyhdistyksenä kotipaik­kanaan Rovaniemen kaupunki. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjät ry:tä kutsutaan näissä säännöissä keskusliitoksi ja Lapin Yrittäjät ry:tä aluejärjestöksi.

Yhdistys on suomenkielinen. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on suomi.

 

Toiminnan tarkoitus ja laatu

2 §

Paikallisyhdistys toimii Rovaniemen seudulla toimivien pienten ja keskikokoisten yritysten ja yrittäjien yrittäjä-, elinkeino- ja työnantajapoliittisena etujärjestönä.

Paikallisyhdistyksen tarkoituksena on asiantuntijana ja vaikuttajana parantaa yritysten ja yrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi ja toiminta-alueensa yrittäjäkunnan yhteis­ten etujen ajamiseksi paikallisyhdistys yhteistoiminnassa keskusliiton ja aluejärjestön kanssa:
1. edistää yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja yritysten välistä yhteistyötä;
2. edustaa jäsenkuntaansa suhteessa valtion- ja kunnallishallintoon toiminta-alueellaan tekemällä pienten ja keskikokoisten yritysten taloudellista, yhteiskunnallista ja työmarkkinapoliittista asemaa edistäviä ja tukevia esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja;
3. harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimustoimintaa yritystoimintaa ja työelämää koskevissa asioissa;
4. edistää työnantajien ja työntekijöiden yhteistyö- ja neuvottelusuhteiden kehittymistä toiminta-alueellaan;
5. huolehtii omalta osaltaan keskusliiton ja aluejärjestön ohjeiden mukaises­ti näiden antamista tehtävistä sekä valtakunnallisista ja alueellisista toimen­piteistä;
6. huolehtii jäsenkuntansa virkistys- ja vapaa-ajan toiminnasta järjestämällä retkiä, juhlia ja muita tilaisuuksia, sekä
7. toimii muutenkin edellisiin verrattavilla tavoilla jäsenistönsä yhteisten etujen ja asioiden valvomiseksi ja kehittämiseksi.

Paikallisyhdistys voi harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä samoin kuin muuta sen tarkoituksen toteuttamiseen välittömästi liittyvää taloudellista toimintaa.

Paikallisyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

 

Jäsenyys

3 §

Paikallisyhdistykseen voivat varsinaisina jäseninä kuulua sen toiminta-alueella toimivat yksityisessä omistuksessa olevat oikeuskelpoiset yritykset.

Paikallisyhdistyksen kannattajajäseniksi voidaan ottaa sen toiminta-alueel­la toimivia yksityishenkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka eivät täytä 1. momentin mukaisia varsinaiseksi jäseneksi ottamisen edellytyksiä.

Jäseneksi ottamisesta päättää paikallisyhdistyksen hallitus.

Paikallisyhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi erittäin ansioituneesti toimineita henkilöitä.

4 §

Jäsen voi erota paikallisyhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti paikallisyhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Kesken kalenterivuoden eroava jäsen on velvollinen maksamaan sanotun vuoden jäsenmaksun täysimääräisenä.

Paikallisyhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa säädetyllä perusteella. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yhdeltä vuodelta.

 

Jäsenmaksu ja kannattajamaksu

5 §

Varsinaiset jäsenet maksavat jäsenmaksun, jonka määrää keskusliiton liittokokous. Jäsenmaksu on maksettava keskusliiton liittokokouksen päättämän maksuajan kuluessa.

Paikallisyhdistyksen uuden varsinaisen jäsenen on maksettava jäsenmaksu kolmen kuukauden kuluessa jäsenyyden alkamisesta.

Jäsenmaksut perii paikallisyhdistyksen varsinaisilta jäseniltä keskusliitto, joka palauttaa paikallisyhdistykselle keskusliiton liittokokouksen tai alue­­järjestön kokouksen päättämän osuuden perityistä jäsenmaksuista.

Paikallisyhdistyksen kokous voi päättää varsinaisilta jäseniltä perittävän mahdollisen lisäjäsenmaksun perimisestä. Lisäjäsenmaksun perii paikallisyhdistys.

Kannattajajäsenet maksavat vuosittain hallituksen vahvistaman kannattajamaksun.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat jäsenmaksusta vapaita.

 

Hallinto- ja toimielimet

6 §

Paikallisyhdistyksen päätösvaltaa käyttää paikallisyhdistyksen kokous.

Toimeenpaneva elin on paikallisyhdistyksen hallitus. Paikallisyhdistyksen kokous ja hallitus voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä ja tilapäisiä valiokuntia, toimikuntia ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimielimiä.

Paikallisyhdistyksellä on puheenjohtaja ja vähintään yksi (1) varapuheenjohtaja, jotka toimivat hallituksen puheenjohtajana ja vara­puheenjohtajana.

 

Paikallisyhdistyksen kokous

7 §

Paikallisyhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä aikana ja päättämässä paikassa.

Ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta päättää hallitus ja se on kutsuttava koolle myös silloin, kun paikallisyhdistyksen kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) paikallisyhdistyksen varsinai­sista jäsenistä sitä hallitukselta jonkin erityisen asian käsittelemistä var­ten kirjallisesti pyytää.

8 §

Hallituksen on lähetettävä kirjallinen kutsu paikallisyhdistyksen kokoukseen jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta ja siitä voidaan lisäksi ilmoittaa muulla hallituksen määräämällä tavalla.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

9 §

Varsinaisella jäsenellä on paikallisyhdistyksen kokouksessa yksi (1) ääni, jota jäsenen tai tämän edustajan on käytettävä henkilökohtaisesti.

Jos varsinainen jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen kuluvalta toimintavuodelta, ei sillä ole paikallisyhdistyksen kokouksessa äänioikeutta.

Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä ja kannattajajäsenellä on paikallisyhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Keskusliiton ja aluejärjestön hallituksen jäsenillä ja toimihenkilöillä on oikeus osallistua paikallisyhdistyksen ja sen hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa.

Äänestyksessä ratkaisee 15 ja 16 §:ssä määrättyjä asioita lukuun ottamatta se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänis­tä. Vaalissa tulevat kuitenkin puheenjohtajan valintaa lukuun ottamatta valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. Äänestys on avoin paitsi vaaleissa, jos joku äänioikeutettu edustaja vaatii suljettua lippuäänestystä.

10 §

Paikallisyhdistyksen varsinaisen kokouksen avaa paikallisyhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, minkä jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja.

Paikallisyhdistyksen kevätkokouksessa
- käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilintarkastuskertomus,
- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille mahdollisille tilivelvollisille sekä
- käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.

Paikallisyhdistyksen syyskokouksessa
- vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten,
- päätetään yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista,
- valitaan yhdistykselle puheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi,
- päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 11 §:n määräämissä rajoissa,
- valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi (2) tilintarkas­tajaa ja heille varamiehet sekä määrätään tilintarkastajien palkkiot,
- valitaan paikallisyhdistyksen edustajat aluejärjestön kokouksiin seuraavaksi toimintavuodeksi sekä
- käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.

Paikallisyhdistyksen muissa kuin varsinaisissa kokouksissa puhetta johtaa yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheen­johtaja tai kummankin estyneenä ollessa kokouksen valitsema henkilö.

 

Hallitus

11 §

Paikallisyhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan yh­distyksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohta­jat sekä vähintään neljä (4) ja enintään viisitoista (15) muuta jäsentä.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on toimintavuosi. Muut jäsenet valitaan kahdeksi (2) toimintavuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen vuo­den toimineista hallituksen jäsenistä puolet eroaa arvan perusteella ja sen jälkeen on puolet aina erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään yhden (1) varapuheenjohtajan seuraavaksi toimintavuodeksi sekä sihteerin ja muut tarpeelliset toimihenkilöt, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä, sekä määrää näiden palkkiot.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapu­heenjohtaja ja yli puolet kaikista hallitukseen kuuluvista on läsnä.

Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa arpa.

12 §

Hallitus käyttää paikallisyhdistyksen toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen asioita.

Hallituksen tehtävänä on
- edustaa paikallisyhdistystä ja hoitaa sen asioita paikallisyhdistyksen ko­kousten hyväksymien päätösten ja ohjeiden mukaan,
- valvoa paikallisyhdistyksen jäsenistön yhteisiä etuja ja asioita tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja,
- toimeenpanna aluejärjestön ja keskusliiton antamat tehtävät,
- päättää paikallisyhdistyksen varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten jäseneksi ottamisesta ja erottamisesta,
- huolehtia paikallisyhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja talousarvion laatimisesta,
- kutsua kokoon paikallisyhdistyksen kokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä kutsua koolle ylimääräinen kokous, jos 7 pykälässä mainitusta tai muusta erityisestä syystä siihen aiheutuu tarvetta,
- tiedottaa paikallisyhdistyksen jäsenille yrittäjäkuntaa koskevista valtiovallan, keskusliiton, aluejärjestön ja paikallisyhdistyksen päätöksistä ja toimenpiteistä,
- toimittaa aluejärjestön toimistolle erikseen määrättävin ajoin tiedot paikallisyhdistyksen toiminnasta ja päätöksistä, sekä
- päättää kannattajajäseniltä perittävän jäsenmaksun määrä ja maksuaika.

 

Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittaminen

13 §

Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri aina kaksi yhdessä sekä se tai ne toimi- ja luottamushenkilöt, jotka hallitus siihen määrää joko yksin tai kaksi yhdessä.

 

Tilinpäätös ja tilintarkastus

14 §

Paikallisyhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on luovutettava tilintarkastuskerto­muk­sensa hallitukselle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen pai­kallisyhdistyksen kevätkokousta.

 

Sääntöjen muuttaminen

15 §

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä paikallisyhdistyksen ko­kouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutosehdotuksesta sekä muutoksen sisällöstä.

Paikallisyhdistyksen säännöille ja niihin tehtäville muutoksille on saatava keskusliiton hallituksen hyväksyminen.

 

Paikallisyhdistyksen purkaminen

16 §

Päätös paikallisyhdistyksen purkamisesta on tehtävä paikallisyhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja vahvistettava muuttamattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöl­lä toisessa kokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan kaksikymmentä (20) vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen.

Paikallisyhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat luovutettava pienen ja keskikokoisen yritystoiminnan edellytysten paran­tamiseen tähtäävään tarkoitukseen.