Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Etelän huonot neuvot Lapin työvoimapulaan

Työministeri Jari Lindström esitti helmikuussa Rovaniemen vierailullaan, että Lapissa työvoimapulan ratkaisemiseksi tulisi ottaa mallia Suomen telakkateollisuudesta ja Uudenkaupungin autotehtaasta, joissa ongelman ratkaisemiseksi kyseiset yritykset rakentavat asuntoja työntekijöilleen ja itse kouluttavat työvoimansa – siis virallisen selityksen mukaan. Esityksen ongelmana on vertailuyritysten ja lappilaisyritysten - erityisesti matkailualan yritysten - kokoero. Ministeri kehotti sesonkialalla toimivia mikroyrityksiä ottamaan mallia tuhansia ihmisiä työllistävistä suuryrityksistä. Ministeri tyrmäsi myös ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumisen työvoimapulan helpottamiseksi ja kehotti palkkaamaan ensisijaisesti omia työttömiä työnhakijoita.

Lapin Yrittäjien hallitus on ottanut kantaa työvoiman saantiin liittyviin ongelmiin ja selvittänyt tilannetta niin työministerille kuin muillekin keskeisille valtioneuvoston jäsenille. Tilannetta kuvaa hyvin kevään 2018 pk-yritysbarometri, jonka perusteella Lapissa yli 60 % yrityksistä arvioi työvoiman saatavuuden rajoittavan merkittävästi tai jossain määrin yrityksen kasvua. Ja nämä yritykset ovat kaikilta toimialoilta.

Taulukko 1. Onko yritykselle tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa, % yrityksistä. Pk-yritysbarometrikevät 2018. Lapin aluraportti.

Matkailualalla ja sen vaikutuspiirissä suoraan tai epäsuoraan olevilla toimialoilla työvoiman saatavuuteen vaikuttaa merkittävästi matkailun sesonkiluonteisuus ja siitä johtuvat maantieteelliset, rakenteelliset, taloudelliset ja sosiaaliset haasteet. Lapissa työvoiman saatavuuden erityispiirteenä on väestörakenteen kehitys, muuttoliike ja palveluiden keskittyminen. Koulutustarjonnan vähentyminen ja siirtyminen enenevässä määrin kasvupaikkakunnille ja maakunnan ulkopuolelle vaikuttaa erityisesti nuorten päätöksiin asuinpaikkakunnasta.

Työvoiman liikkumisen esteeksi on muodostunut myös paheneva asuntopula. Useissa Lapin kunnissa ei ole tarjolla lainkaan vuokra-asuntoja ja erityisesti sesonkiluonteisen työn tarjoajien mahdollisuudet omaan asuntotuotantoon ovat heikot. Asuntopula kohdistuu erityisesti, kaupunkiympäristöjä lukuun ottamatta, matkailupaikkakunnille, joissa kunnan mahdollisuudet asuntotuotantoon ovat rajalliset.

Työn vastaanottamisen kiinnostavuuden eli kohtaanto-ongelman syyksi on julkisuudessa esitetty alhaista palkkatasoa ja työehtojen laiminlyöntejä yrityksissä. Esiin on nostettu muutama esimerkki laiminlyönneistä, joiden perusteella ei kuitenkaan voida yleistää toimintatapaa alueelliseksi tai toimialakohtaiseksi. Työvoiman houkuttelemiseksi Lappiin, matkailualan työvoimapulan helpottamiseksi, on esitetty palkkatason nostamista muuta maata korkeammaksi. Esitys on täysin vaille taloudellista pohjaa, koska juuri matkailualalla tilikauden liikevaihto tehdään muutaman kuukauden aikana ja merkittävä osa alan toimijoista on mikroyrityksiä, jotka toimivat kannattavuuden rajoilla.

Yhteiskunnallinen keskustelu, ja toimenpiteet, tulisi laajentaa käsittämään vähintäänkin näkyvissä oleviin hankkeisiin Pohjois-Suomessa ja koko arktisella alueella. Työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet Lapissa tulevat potensoitumaan, kun matkailun kasvun ja tiedossa olevien kaivosteollisuuden investointien lisäksi suunnitteilla olevat infra sekä kaivos- ja bioteollisuuden investointihankkeet, Suomen rajojen sisällä ja muualla arktisella alueella, toteutuvat. Kilpailu työvoimasta kiihtyy lähivuosina.

Pirkka Salo
Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja

Pirkka Salo

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja