Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Blogit

KOHTALONYHTEYS

Elämme yritystoiminnasta. Yritysten kautta kaikki hyvinvointi luodaan, yritysten kassoista kerättyjen erilaisten verojen muodossa julkisten palveluiden tuottamiseen. Toisinaan tuntuu siltä, että tämä ei ole täysin kirkkaana mielessä valtakunnantason tai paikallistason päättäjillä, ja olennainen tässä yksityisen yritystoiminnan ja julkisen sektorin kohtalonyhteydessä hämärtyy, jopa unohdetaan. Valtion ja kuntien verojen kerääjinä tulee pitää kirkkaana mielessään tämä kohtalonyhteys, eikä sitä missään vaiheessa jättää poliittisilla päätöksillä taka-alalle tai unohtaa päätöksenteossa. Yritykset kantavat yhteiskuntavastuun maksamalla ja keräämällä veroja yhteiskunnalle. Poliittiset päättäjät kantavat yhteiskuntavastuuta kirkastamalla toiminnassaan tämän kohtalonyhteyden olemassaolon.

Olemme nyt meneillään olevan koronakriisin johdosta herkässä vaiheessa ja linjanvedot/päätökset tulevaisuuden puolesta on mietittävä tarkkaan.  Helppoa tämä ei ole, koska tietomme kehityksestä tässä erityisessä tilanteessa on puutteellinen. On ajattelematonta sanoa, että yritykset jopa perusteettomasti huutavat valtiota apuun tässä kriisitilanteessa. Yritysten kassoista nämä julkisen sektorin kassavarat on kerättykin ja niin kerätään tulevaisuudessa myös julkisen sektorin nyt kasvavan velan takaisinmaksu. Tämän johdosta kaikki päätökset tulisi lähteä lähtökohdista, joiden takana on yritysten pärjääminen ja näin hyvinvointivaltion turvaaminen.

Hyvin todennäköisesti kaikenlaisten yritystukien myöntämisessä ollaan tästä eteenpäin varovaisia ja katsotaan asioita tarkemmalla syynillä. Näinhän pitäisi aina olla, mutta tämän kriisin nopeat vaikutukset ovat yllättäneet kaikki, joten hutejakin tässä toiminnassa on tullut. Valtion kassa ja velkaantumisvauhti taipuu tästä eteenpäin hyvin todennäköisesti tukemaan vain kasvusta ja kannattavuudesta aikaisemminkin huolta pitäneitä yrityksiä. Toiminnan kannattavuus tulee olla kaiken A ja O. Toiminnan kannattavuus ja tuottavuuden parantaminen ovat liiketoiminnassa asian perusytimessä. Kehitystoiminnalla lisätään tuottavuutta, jonka kasvu lisää taas kannattavuutta. 

Yritykset, jotka ovat kehitystoiminnallaan lisänneet tuottavuutta jo ennen koronakriisiä, ovat vahvoilla kriisin aiheuttamien ongelmien edellyttämien tukien ja rahoituksen vastaanottajina. Digitalisaatio ja uusi tekniikka on tuottavuuden nostamisessa yksi keskeinen ydinasia. Yrityksiltä vaaditaan muutosjohtamista nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Muutosjohtamista edellytetään myös instituutioilta.

Yritykset, jotka ovat taistelleet heikon kannattavuuden kanssa jo ennen koronakriisiä, ovat huonommassa asemassa. Talouden rattaiden hitaampi pyörintä tai jopa seisahtuminen niin kuin monelle toimialalle on nyt käynyt, on myrkkyä kaikille yrityksille, mutta erityisesti heikosta kasvusta ja kannattavuudesta jo valmiiksi kärsineille yrityksille. Etenkin niille yrityksille, joiden kassapuskureiden taso on heikko, ja jotka jäävät jostain syystä julkisen sektorin tukitoimien ulkopuolelle, on edessä kovat ajat.   

Kun elinkeinolta viedään jalat alta valtiovallan rajoitustoimenpiteiden johdosta, on todellakin syytä kohdistaa vakavaa ajatusta ja pohdintaa sille, että onko virussairaus vai yritystoiminnan ja sosiaalisen kanssakäymisen osittainen tai totaalin sulkeminen kuinka painava tässä kokonaisuuden vaakakupissa. Mikäli virussairauden vaikutusten painoarvo on poliittisissa päätöksissä selvästi etusijalla, tulisi tarkkaan punnita myös yritystoiminnoille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle aiheutuvaa haittaa ja miten se vaikuttaa inhimilliseen käyttäytymiseen. Yhä enemmän on tullut sellaista ajattelua, että en pelkää virustartuntaa, enemmänkin pelkään sitä, miten työllistyminen ja sosiaaliset vaikutukset tulevat vaikuttamaan kielteisesti. Näin on varsinkin nuorison keskuudessa. 

Saattaa olla, että tämä pirullinen koronakriisi nopeuttaa rakennemuutosta ehkä jopa liian nopeatempoisessa tahdissa niin, ettei ehditä sopeuttaa toimintoja. Niin yritysten kuin julkisen sektorin on muutettava toimintaansa uuden tilanteen edessä. Miten tämä tulee vaikuttamaan julkisiin palveluihin ja yritystoimintaan tässä uudessa, nopeasti eskaloituneessa tilanteessa, on hämärän peitossa. Mikäli tämä tilanne karsii sellaista yritystoimintaa, mikä ei ole aikaisemminkaan pystynyt keräämään kassoihinsa kestävyyspuskureita, tulee konkursseja ja työttömyyttä. Riskinjaon lainalaisuudet eivät ole muuttuneet mihinkään. Ikäviä aikoja saattaa olla tulossa monille yrittäjille ja työttömiksi joutuville. Ei tähän tilanteeseen taida olla kenelläkään sitä ainoaa oikeata lääkettä. Eteenpäin on kuitenkin mentävä, jatkossakin yrityksiä lakkautetaan, mutta myös uusia syntyy.

Martti Kankaanranta

23.11.2020

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kannattavuuden kehittäminen innostaa 

Varhainen kesäaamu ja yöllisen sateen tuoksu herättää aina lämpimiä muistoja. Kesäloma-aamuisin rakennusyrittäjäisäni herätteli milloin maalaamaan, milloin katolle huopakatteen asennukseen. Silloin tuo ei aina nuorta tyttöä innostanut, mutta vaihtoehtoja ei annettu - hyvä niin. Ehkäpä juuri tuolta lapsuudesta on lähtenyt palava polte rakentajayrittäjien auttamiseen.

Ei se aina isälläkään sujunut mutkitta. Oman mausteensa alaan tuovat työvoiman vaihteleva saatavuus sekä se, miten osaavimmat pidetään talossa hiljaisena aikana. Haasteet ja onnistumiset rakennusalan yrittäjän arjessa kiehtoivat kuitenkin niin, että halusin tietää aiheesta yhä enemmän.

Erityisen antoisaa minusta on työmaiden seuranta ja analysointi yhdessä yrittäjän kanssa: jokainen onnistunut urakka tuo tunteen, että asioita on tehty oikein. Työmaista ja urakoista pyritäänkin oppimaan tulevia projekteja varten. Urakkalaskennasta toteumaan voi ajallisesti joskus olla pitkä matka, mutta onhan se palkitsevaa, kun voi todeta että laskenta on onnistunut ja homma toimii. Laskelma itsessään voi olla tehty vaikka tikkuaskin kanteen; senkin olen nähnyt.

Kerran minulle soitti huolestunut rakennusyrittäjä. Näytti siltä, että liiketoiminnan kannattavuudessa oli ongelmaa ja keskustelukumppanille oli tarvetta. Yksissä tuumin lähdimme tarkistamaan urakkalaskennan paikkansapitävyyttä vertaamalla sitä taloushallinnosta tuotettuihin lukuihin. Eroavaisuuksia löytyi niinkateprosentissa kuin laskuttamatta jääneissä lisätöissä. Toimintaan pureutumalla ja esimerkiksi yleiskulut tarkistamalla löysimme useita kohtia, joihin pystyttiin vaikuttamaan arjessa. Tapaamisesta todella oli hyötyä, ja tapaamme edelleen kuukausittain. Joskus toteamme, että kaikki työmaat eivät syystä tai toisesta ole varsinaisia kultakaivoksia, mutta yllätyksiä ei tule, kun olemme tiiviisti tietoisia, mistä toiminta koostuu.

Kokemukseni mukaan työmaan urakkalaskelmasta kannattaa keskustella kirjanpitäjän kanssa, mieluiten jo ennen tarjouksen jättämistä. Lisäksi on hyvä käydä myös laajempaa keskustelua siitä, onko tulevaisuuden tavoitteena volyymin kasvattaminen pienemmällä katteella vai toiminnan tiivistäminen järkeviin, parempikatteisiin töihin.

Tarvittaessa pystyn edelleen pukemaan haalarit päälle ja suunnata työmaalle. Ammattilaiseksi minusta ei edelleenkään ole, mutta aina voin antaa ulkopuolisen näkemyksen liiketoimintaan ja talouteen liittyvistä asioista. Sitä paitsi oppiminen ja onnistuminen on mielestäni äärimmäisen palkitsevaa. Lapsuudesta tuttu onnistumisen ja aikaan saamisen tunne rakentamisen parissa toistuu edelleen. Isän kanssa hymyillen oltiin tyytyväisiä, kun valmis huopakatto loisti uutena ja arvokkaana. Tänään tuo hymy karehtii asiakaspalaverin jälkeen niin yrittäjän kuin minunkin kasvoilla.

30.4.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VALOKUITUA TORNION ALUEILLE – RAKENNETAAN TULEVAISUUDEN INFRAA!

 

”Valokuitu on erittäin ohut lasista valmistettu johdin, jotka pitkin signaali siirtyy valon muodossa. Se on tiedonsiirtokyvyltään ja ominaisuuksiltaan ylivoimainen kuparikaapeleihin verrattuna.

Rakennekuva: valokuitukaapelit

 

Valokuidun tärkeimpiä etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Valokuitu onkin ainut tekniikka, jota voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää aina tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti. Valokuituverkon nopeutta voidaankin kasvattaa lähes rajattomasti.”

 

Kaakamon tietoverkko-osuuskunta on tehnyt Torniossa pioneerityötä valokuituverkoston rakentamisessa kylille.  Tornion kaupunki selvittää valokuidun rakentamista eri alueille yhdessä tämän tietoverkko-osuuskunnan kanssa. Selvitysaika on 10 / 2018 – 5 / 2019, jonka aikana selvitetään alueiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita.  Kuntalaiset tarvitsevat hyvät yhteydet mm. lisääntyvän etätyön takia ja yrityksille hyvät tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömyys, mutta myös Tornion kaupungin omat tietoliikennetarpeet edellyttävät selvitystä. Tavoitteena on saada yksi tai useampia valokuituhankkeita Tornion kaupungin alueelle.

  

Tässä hankkeessa selvitettävät alueet ovat: - Luotomäki-Pudas, Miukki-Palosaari-Kokkokangas-Kirkonmäki-Hellälä, Torppi (yritysalue), Kromilaakso (yritysalue).  Entä sitten Tornionjokivarsi ylävirtaan!

 

Hanke järjestää infotilaisuuksia asiasta ja lähettää kiinteistöille kysymyksen siitä, lähteekö kiinteistö mukaan valokuidun hankkimiseen.  Alue, jossa on kattavasti rakennettu valokuitua lisää houkuttelevuutta ja nostaa tätä kautta kiinteistöjen arvoja.

Älykäs, rakennettu ympäristö tarkoittaa rakennusten sekä liikenne-, yhdyskuntatekniikka- ja energiaverkostojen muodostamaa elinympäristöämme, jota rakennetaan kestävästi, digitaalisa teknologioita hyödyntäen.  Nämä kaikki vaativat hyviä tietoliikenneyhteyksiä ja valokuitua, tulevaisuuden infrarakentamista. 

 

Martti Kankaanranta

puheenjohtaja

Tornion Yrittäjät

 

ps. Palautetta ja mielipiteitä aiheesta voitte osoittaa tietohallintopäällikkö Kari Amonsenille 040 548 6126 ja tietoverkkosuunnittelija Jarmo Ruoholalle, Kaakamon tietoverkko-osuuskunta 040 151 9757

 

Lisätietoa: www.tornio.fi/valokuitu

27.11.2018

 


 

 

 

Kunnan elinvoima - sitä johdetaan teoilla ja viestinnällä

Kunnan elinvoiman kokonaisvaltaista määritelmää lienee turha lähteä tekemään.  Se koostuu muun muassa kilpailukyvystä, kasvusta, menestymisestä, vetovoimasta, dynaamisuudesta, energisyydestä, innovatiivisuudesta, muutoskyvystä. Kunnan elinvoimaisuuden muodostavat, vetovoimainen ympäristö, kilpailukykyinen yrityskanta, työvoiman saatavuus ja riittävä osaaminen, julkisten ja kaupallisten palveluiden yhdistelmä, sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys, sekä edellä mainittujen hyvin ja onnistuneesti hoidettujen tekijöiden ja ominaisuuksien loihtimasta vahvasta kuntataloudesta. Elinvoima muodostuu siis kaikesta.

Elinkeinopolitiikka on kunnan- tai kaupunginjohtajan vetovastuulla. Vain näin varmistetaan, että elinvoima otetaan huomioon kaikessa mitä tehdään.  Elinvoima tulee nähdä kuntajohtamisen perustehtävänä.  Siitä viestiminen on nimenomaan kunnan tehtävä, toisin sanoen sitä johdetaan viestinnällä.  Sisäisen viestinnän lisäksi kunnan on hallittava mediaviestintä.  Elinvoima ja julkinen keskustelu kietoutuvat yhteen. Elinvoiman edistäminen ja elinvoimajohtaminen tarvitsevat tehokkuutensa tueksi suuren yleisön tietoisuutta ja koko kuntayhteisön sitoutumisen yhteisiin kehityshankkeisiin. Julkinen keskustelu muovaa mielikuvia kunnasta ja sen vireydentilasta.  Puhuttelevat kotisivut, sosiaalinen media ja muu julkinen media ovat asioita, joihin on syytä panostaa ja ne hallittava.    

Kunnan kannattaa sitouttaa yrittäjät ja yritykset kuntaan, pitää huolta yrittämisen edellytyksistä ja varmistaa päätöksenteon yrityslähtöisyys. On tärkeää, että yrityksille on tarjolla yrityspalveluita elinkaaren kaikissa eri vaiheissa: yrittäjyyskasvatusta, alkavan yrittäjän neuvontaa, kasvu- ja kansainvälistymispalveluita sekä tukea omistajanvaihdoksissa.  Kaksi keskeistä tekijää kunnan elinvoimaisuuteen ovat vahva ja monipuolinen yrittäjyys sekä kunnan asukkaiden ja yritysten käytössä olevat koulutus- ja osaamispalvelut.

Sekä kuntalaissa että EU:n alueellista kehittämistä koskevassa lainsäädännössä viitataan elinvoimaan. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää muun muassa alueensa elinvoimaa. Uuden kuntalain mukaan kunta edistää alueensa elinvoimaa markkinatoimijana markkinaympäristössä. 

Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tulee elinvoiman rakentamisessa hyödyntää. Tämä voisi tapahtua palvelualoitteen avulla.  Sen idea on, että kunnan jäsen, eli asukas, yrittäjä tai järjestö, voi esittää kunnalle vaihtoehtoisen, laadultaan paremman tai kustannuksiltaan edullisemman tavan tuottaa palvelu.  Palvelualoite edistää palvelurakenteiden uudistamista, tuo esiin innovaatioita, kannustaa seuraamaan julkisen palvelutuotannon tehokkuutta ja parantaa kustannustietoisuutta organisaation sisällä. 

Jos kunnan tuottaman palvelun ja palvelualoitteen vertailu osoittaa tarjotun tuotanto-mallin paremmaksi, kunta voi kilpailuttaa palvelut tai mahdollistaa niiden hankkimisen esim. palvelusetelillä. Palvelualoitteen käyttöönotto vaatii valtuuston hyväksynnän.

Martti Kankaanranta      

Tornion Yrittäjät ry:n puheenjohtaja

19.11.2018

 


Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeät osa-alueet – case Tornio

Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta kunnan elinvoimaisuudesta. Se taas kumpuaa aktiivisesta yritystoiminnasta.  Elinvoimaisuuden lähteenä pidetään kykyä uudistua.  Tämä vaatimus koskee niin yrityksiä kuin kunnan toimintaa. Kuinka paljon Tornion kaupungilla on yrittäjien mielestä tätä kykyä käy ilmi tuoreen Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tuloksista.  Kunta tekee monia asioita ja päätöksentekoon liittyy byrokratia niin kuin kuuluukin, koska julkinen ja yksityinen sektori toimivat eri säännöillä.  Emme esimerkiksi voisi kuvitella, että kaavoitus toimisi muuten kuin julkisena toimena, jossa otetaan huomioon kokonaisuus. On kuitenkin pläkinselvää, että palvelut, joita yritykset tuottavat tehokkaammin kuin julkinen, on palveluiden järjestäjätaholta edellytettävä tämän kilpailutilanteen huomioivaa toimintaa.

Yrittäjille tehdään kahden vuoden välein kysely, joka paljastaa yrittäjien mielipiteen kaupungin kyvystä uudistua. Mikäli tähän kysymykseen otetaan johtoa viime kevään Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn tuloksista Tornion osalta, on Torniolla peiliin katsomisen paikka.  Liian moni elinkeinopolitiikan osa-alue on yrittäjien mielestä kehittynyt merkittävästi tai jonkin verran huonompaan suuntaan, kun kaikkien osa-alueiden tulisi uudistuskykyisessä kunnassa kehittyä merkittävästi tai ainakin jonkin verran parempaan suuntaan. 

Mikäli yrittäjien mielipiteen annetaan vaikuttaa, Tornion kaupungin elinkeinopolitiikassa tulisi nostaa keskiöön kaupungin päätöksenteon yrityslähtöisyys, koulutus ja osaaminen, elinkeinopolitiikka ja resurssit sekä kaupungin kehitysyhtiön toimita.  Näitä elinkeinopolitiikan osa-alueita yrittäjät pitävät tärkeimpinä.  Koulutus ja osaaminen korostuu Tornion tuloksissa merkittävästi tärkeämpänä kuin alueella ja muualla Suomessa.  Tämä johtuu joko siitä, että yritykset eivät saa ammattitaitosta työvoimaa tai mahdollisesti siitä, että toisen asteen paikallinen koulutuksenjärjestäjä ja ammattikorkeakoulu toimivat aktiivisesti yrityksiin päin.  Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on kyselyn tulosten mukaan selvästi parantunut. 

Kaupungin kehitysyhtiön tulee tukea yritysten toiminnan kehittämistä, tiedottaa tavoitteistaan ja painopisteistään niin, että yrittäjät tunnistavat toiminnan sisällön ja kehitysyhtiön palvelut tunnetaan yrityksissä.  Yrittäjät arvioivat kehitysyhtiön toimintaa niin, että noin kolmannes katsoo sen kehityksen menneen merkittävästi tai jonkin verran huonompaan suuntaan, noin kolmannes on sitä mieltä, että pysynyt ennallaan ja kolmannes katsoo kehityksen menneen merkittävästi tai jonkin verran parempaan suuntaan.  Onko niin, että yritykset jotka ovat tietoisia kehitysyhtiön toiminnasta tai käyttäneet sen palveluja, katsovat kehityksen menneen parempaan suuntaa ja ne, jotka eivät tunne kehitysyhtiön toimintaa tai eivät ole käyttänet sen palveluja, katsovat kehitysyhtiön toiminnan mennee huonompaan suuntaan tai pysyneen ennallaan?  Mikäli asia on todellisuudessa näin saa kehitysyhtiö hyvän arvosanan ja tukee yritystoiminnan kehittämistä palveluja käyttäneiden yritysten osalta.  Mikäli näin ei olisi, arvosana putoaa.

Kyselyn tuloksissa kaupungin hankintapolitiikkaa, kunnan viestintää ja tiedottamista, kuntapalveluita ja infrastruktuuria pidettiin kyllä tärkeinä, mutta ei niin tärkeinä kuin edellä mainitut.  Kun selvästi tärkeimpänä elinkeinopolitiikan osa-alueena Torniossa on yrittäjien mielestä kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, sisältää se myös sen, että edellä mainitut kaikki elinkeinopolitiikan osa-alueet saavat huomion päätöksenteon yrityslähtöisyyden korostumisessa.

On todennäköistä, että mielikuvatekijöillä on vaikutusta kyselyn tuloksiin, mutta nekin ovat merkittävä menestystekijä mille tahansa organisaatiolle. ”Mainetyössään kaupunkiseutujen on otettava huomioon maineen kolme päätyyppiä ja niiden tasapaino. Talousmaine edellyttää kaupunkiseudulta selkeää strategiaa ja hyviä tekoja, tarinamaine merkityksellisyyttä ja hyvää viestintää, toimintamaineessa korostuu vastuu, yhteisöllisyys ja paikan henki”, kirjoittaa Timo Halonen Lapin yliopiston julkaisussa Maineella menestykseen – Mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä.

Martti Kankaanranta

Tornion Yrittäjät ry:n puheenjohtaja

16.8.2018