Ehdotus saatavien perintää koskevien säännösten pysyvästä muuttamisesta. Työryhmän välimietintö.
Oikeusministeriö
Oikeusministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta, luottotietolain 24 §:n muuttamisesta, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 2 §:n muuttamisesta ja kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 8 §:n muuttamisesta.
Esityksen tavoitteena on uudistaa saatavien perinnästä annettua lakia siten, että lain säännökset nykyistä tehokkaammin estävät kohtuuttoman suurten perintäkulujen perimisen yritysvelallisilta. Tavoitteena on samalla parantaa yritysvelallisten yhdenvertaista kohtelua. Esityksen tavoitteena on myös turvata yritysvelallisille riittävä aika huomautusten tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollisia seuraavia perintätoimenpiteitä.
Koska valtaosa perintälain väliaikaisista muutoksista (539/2021) on voimassa huhtikuun 2022 loppuun saakka, työryhmä ehdottaa, että lait tulevat voimaan 1.5.2022.
Suomen Yrittäjät kannattaa esitystä
Suomen Yrittäjät on jo pitkään vaatinut, että suuriin perintäkuluihin on puututtava. Mietinnössä esitetään paitsi perintäkulujen kohtuullistamista, myös joukko muita toimenpiteitä, joilla erityisesti pieniin yrityksiin kohdistuvaa perintää järkevöitetään nykyisestä. Pidämme esitystä kannatettavana ja pienyrittäjien kannalta merkityksellisenä, sillä vuosien varrella lukuisat pienyritykset ovat joutuneet maksamaan kohtuuttoman korkeita kuluja lainsäädännön antaessa käytännössä siihen mahdollisuuden.
Esitys on perusteltavissa myös muilla syillä. Ensinnäkään yrittäjävelallinen ei voi itse vaikuttaa kuluihin, vaan niistä päättää velkoja tai kuluista sovitaan velallista sitovasti velkojan ja perimistoimiston kesken. Muutoksella ei kuitenkaan rajoitettaisi yritysten välistä sopimusvapautta: Sopijaosapuolina olevat velkoja ja perintätoimisto voivat edelleen vapaasti keskenään sopia esimerkiksi siitä, kuinka paljon perintätoimeksianto maksaa velkojalle. On kuitenkin perusteltua asettaa kohtuulliset pelisäännöt sille, mitä sopimussuhteen ulkopuolisen velallisen tulee perinnästä maksaa.1
Toisekseen katsomme, että kohtuulliset perintäkulut ovat myös velkojien näkökulmasta perusteltuja. Kun ammattimainen perintätoimija perii saatavaa, perintäkulut ovat velkojan saataviin nähden etusijalla. Jos velallinen on maksukyvytön tai kykenee maksamaan vain osan veloistaan, kohtuulliset perintäkulut edesauttavat, että velkoja voi saada itselleen edes osan saatavistaan.
Kulukattojen lisäksi työryhmä esittää muutoksia myös trattaperintään. Tratta, eli julkisuusuhkainen maksukehotus on perintäkeino, jota käytetään yritysperinnässä. Esityksen mukaan trattaperinnän sekä protestoinnin määräaikoja pidennetään voimassa olevasta pysyvästä laista. Trattaperintä on yrittäjän ja yrityksen näkökulmasta ankara perintäkeino, koska se aiheuttaa ilman viranomaiskäsittelyä saajalleen maksuhäiriömerkinnän.
Työryhmä selvitti, ettei trattaperintää käytetä muissa Pohjoismaissa. Toisaalta katsottiin, että tratta on tehokas perintäkeino niissä tilanteissa, joissa velallinen on maksuhaluton. Toisaalta maksukyvyttömien velallisten hyväksi ollaan säätämässä helpotuksia maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoihin. Jos esitys menee eduskunnassa läpi, maksuhäiriömerkinnät poistuisivat rekisteristä kuukauden kuluessa siitä, kun velat on maksettu kokonaan pois. Näin ollen arvioimme kokonaisuuden olevan tasapainoinen sekä velallisten että velkojien edut huomioon ottaen.
1 Suomessa noin 70 prosenttia yrityksistä on yhden henkilön yksinyrityksiä, mikä puoltaa osaltaan sääntelyn kohtuullisuusarviointia velallisen näkökulmasta.
Suomen Yrittäjät
Janne Makkula
johtaja
Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö