Hallituksen esitys Eduskunnalle kuluttajaturvallisuuslaiksi ja laiksi rikoslain 44 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 99/2010 vp)

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa otsikkoasiassa. Lausumme asiasta seuraavaa:

Yleistä Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kuluttajaturvallisuuslaki, joka korvaisi voimassa olevan lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Uuden lainsäädännön tavoitteena on kehittää yleistä kuluttajaturvallisuuslainsäädäntöä niin, että sen säännökset ovat selkeitä niin toiminnanharjoittajien kuin viranomaistenkin kannalta. Lain tarkoituksena on muun muassa turvata kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus. Lakiesityksessä ehdotetaan tietyille kuluttajapalveluja tarjoaville tahoille velvollisuutta tehdä toiminnastaan etukäteisilmoitus ja laatia toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja.

Valtioneuvosto on hyväksynyt 12.3.2009 periaatepäätöksen toimintaohjelmaksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa vuoden 2006 tasoon verrattuna 25 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimintaohjelmalla toteutetaan osaltaan hallituksen yrittäjyyden edistämiseen ja yritysympäristön parantamiseen liittyviä tavoitteita sekä paremman sääntelyn tavoitteita. Yrityksille suunnattujen uusien velvoitteiden asettamisessa tuleekin ottaa huomioon sekä periaatepäätöksen että hallitukset asettamat tavoitteita.

Ilmoitusvelvollisuus Kuluttajaturvallisuuslakiin esitetään liitettäväksi uusi 6 pykälä, jonka mukaan tiettyjen palvelujen tarjoajien on ennen kuluttajapalvelun tarjoamisen aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Vastaava ilmoitus olisi tehtävä, jos toimintaa olennaisesti muutettaisiin. Myös palvelutarjoajan vaihtumisesta olisi jatkossa ilmoitettava viranomaisille. Ilmoitusvelvollisuus on rajoitettu laissa lueteltuihin kuluttajapalveluihin ja velvollisuus koskisi mm. kuntosaleja, laskettelukeskuksia, seikkailu-, elämys-, luonto- ja niihin rinnastettavia muita ohjelmapalveluita sekä turvapuhelin- ja muita vastaavia palveluita.

Yritysten hallinnollinen taakka on osa yritysten kustannuksia, jotka syntyvät yksinomaan lainsäädännön velvoittamien tietojen kokoamisesta, muokkaamisesta, ylläpidosta sekä tietojen ilmoittamisesta, raportoinnista ja toimittamisesta viranomaisille, työntekijöille tai asiakkaille. Hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelmassa todetaankin, että taakan tosiasialliseksi vähentämiseksi on välttämätöntä välttää uudesta sääntelystä aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa muun muassa raskaiden tiedonantovelvoitteiden osalta.

Pidämme sinänsä positiivisena, että kyseessä oleva ilmoitusvelvollisuus pyritään hallinnollisen taakan vähentämiseksi tekemään mahdollisimman keveäksi muun muassa mahdollistamalla ilmoituksen tekeminen sähköisesti sekä mahdollisuuksien mukaan yhdistämällä se muiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisiin ennakkoilmoituksiin. Huomautamme kuitenkin, että kyseisiä yrityksiä koskevat jo muusta lainsäädännöstä tulevat turvallisuusvelvoitteet, kuten työsuojelupiirin työturvallisuuteen liittyvät määräykset eri aloille, elintarvikelainsäädännöstä tuleva valvonta ja ohjeet sekä terveydensuojeluista säädetyt velvoitteet. Lisäksi ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät maksut tuovat yrityksille uusia rasitteita.

On erittäin myönteistä, että työryhmän ehdotuksesta poiketen lakiesityksen mukainen ilmoitus on tehtävä vain niistä palveluista, joiden tarjoaminen aloitetaan kuluttajaturvallisuuslain voimaantulon jälkeen. Esityksessä on päädytty siihen, että hallinnollisen taakan keventämiseksi ei ole perusteltua vaatia ilmoitusta niistä jo toiminnassa olevista palveluista, joita ilmoitusvelvollisuus muuten koskisi. Painotamme, että lainsäädännön velvoitteet ja viranomaismenettelyt kohdistuvat suhteellisesti ankarammin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä yrittäjiin, joita toimintaansa aloittavat ja kausiluontoiset yritykset tavallisesti ovat.

Näin ollen lakiesityksessä määrättyjen palveluntarjoajien hallinnollinen kokonaistaakka on muodostumassa suureksi erityisesti toimintaansa aloittavien pienempien yritysten osalta, minkä vuoksi emme kannata laissa säädettyjen toimialojen saattamista ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

Turvallisuusasiakirja Toinen yrityksen hallinnollista taakkaa lisäävä säännös on velvoite turvallisuusasiakirjan laatimiseen. Uusi velvollisuus ehdotetaan otettavaksi kuluttajaturvallisuuslain 7 pykälään. Turvallisuusasiakirjassa on esitettävä 6 §:ssä tarkoitettuun toimintaan liittyvät riskit ja keinot niiden hallitsemiseksi. Turvallisuusasiakirja on pidettävä ajan tasalla ja se on toimitettava valvontaviranomaiselle tämän pyynnöstä. Jos samaa palvelua varten on laadittava pelastus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, voidaan turvallisuusasiakirjaan sisällytettävät tiedot liittää näihin suunnitelmiin.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, ettei turvallisuusasiakirjan laatimisesta aiheudu merkittäviä kustannuksia eri toimijoille, vaan työ on osa toiminnanharjoittajan riskienhallintaa. Suomen Yrittäjät pitää riskitilanteisiin varautumista tärkeänä asiana. Katsomme kuitenkin, että turvallisuussuunnitelman laatiminen on erityisesti pienille yrityksille hankalaa, minkä vuoksi pidämme myönteisenä, että suunnitelman laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon palvelun luonne sekä toiminnan laajuus. Taakan vähentämiseksi yrittäjien käytössä tulisi olla lisäksi turvallisuusasiakirjamalleja, jotka olisivat selkeitä, yksinkertaisia ja toimialakohtaisia.

Siirtymäsäännös Kuluttajaturvallisuuslain 6 §:ssä määrättyjen toiminnanharjoittajien on laadittava turvallisuusasiakirja kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Huomautamme, että aika on varsin lyhyt. Siirtymäaikaa tulisi pidentää työryhmän ehdotuksen mukaisesti vuoteen, jotta palveluntarjoajat voivat valmistautua turvallisuusasiakirjan laatimiseen ja viranomaisille jäisi riittävästi aikaa valmistella turvallisuusasiakirjamallit toimialakohtaisesti.

Esitämme, että kuluttajaturvallisuuslain 55.1 § muutetaan seuraavaan muotoon: ”Palvelun tarjoajien, jotka tarjoavat 6 §:n mukaisia palveluita lain voimaantullessa, tulee laatia turvallisuusasiakirja vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.”

Hallinnolliset pakkokeinot

Pidämme tärkeänä, että lakiesityksessä on pyritty selkeyttämään säännöksiä hallinnollisten pakkokeinojen osalta. Ehdottoman tärkeää on, että tuoteturvallisuusvalvontaviranomaisille tarjotaan tuoteturvallisuusvalvontaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia, jotta viranomaisilla olisi riittävä osaaminen, eikä hallinnollisia pakkokeinoja käytettäisi väärin perustein. Hallinnollisten pakkokeinojen tulee aina olla viimesijainen keino, ja niitä on käytettävä suhteellisuusperiaate huomioon ottaen.

Suomen Yrittäjät ry

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies