Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 ja 9 §:n muuttamisesta ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja esityksestä muuttaa rakennusten energiatodistusta koskevaa lakia ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmää koskevaa lakia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2016. Suomen Yrittäjät ei ole saanut lausuntopyyntöä ympäristöministeriöltä, mutta haluaa esittää lausuntonaan lakimuutoksista seuraavaa:

Lausunto

Energiatodistusten hankkimisesta ja käyttämisestä kokonaan vapautettujen, tiettyihin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen rakennusten tai rakennusten tilojen määrittelyä ehdotetaan muutettavaksi, jolloin todistusmenettelyn piiriin tulisivat uimahallit, jäähallit, lämmitetyt tai jäähdytetyt varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä rakennukseen liittyvät tai erilliset moottoriajoneuvosuojat. Muutostarve johtuu Euroopan komission toteamuksesta, että nykyinen käytäntö, jossa edellä mainitut rakennukset eivät ole Suomessa rakennuksen energiatodistuksesta annettujen lakien piirissä, ei ole rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukainen.

Suomen Yrittäjät pitää energiatehokkuuden parantamista lähtökohtaisesti kannatettavana. Se on edullinen keino vähentää hiilidioksidipäästöjä, koska se vähentää energiantarvetta ja siten myös energiakustannuksia. Itse esityksessä saavutettavien hyötyjen kuvaus jää kuitenkin yleiselle tasolle, eikä yrityksille aiheutuvia kustannuksia tai yritysten määrää, jota lainsäädännönmuutos koskettaa ole kartoitettu riittävän tarkasti.

Suomen Yrittäjät on pitänyt hyvänä nykyistä käytäntöä, jossa muun muassa yritysten lämmitetyt ja jäähdytetyt varastorakennukset, liikenteen rakennukset ja rakennukseen liittyvät tai erilliset moottoriajoneuvosuojat on pidetty energiatodistuslainsäädännön ulkopuolella.

Energiatodistusten hankkimisvelvoitteen laajentumisesta seuraavat haitat muodostunevat hyötyjä suuremmiksi. Energiatodistus on suhteellisen kallis hankkia ja se voi vaikuttaa rakennuksen arvoon myyntitilanteessa. Energiatodistuksen hankinnasta vastaa rakennuksen omistaja, joten se koskettaa suoraan niitä yrityksiä, jotka omistavat rakennuksia ja aikovat myydä tai vuokrata niitä. Vuokratiloissa toimivilla yrityksillä energiatodistuksen hankinnan kustannukset saattavat nostaa vuokraa.

Esityksen vaikutusarviot jäävät pinnallisiksi. Vaikutusten arviointi edellyttää tehtyä merkittävästi laajempaa ja syvällisempää selvitystä uudistuksen vaikutuksista. Lainsäädäntöä valmistellessa on tärkeää selvittää säädöksestä yrityksille aiheutuvia kustannuksia, jotta kokonaisuutta ja lainsäädännön kustannustehokkuutta pystytään tarkastelemaan.

Energiamuotokertoimista

Pidämme lähtökohtaisesti hyvänä, että lain muutoksessa rakennuksen energiatodistusta ehdotetaan kehitettäväksi sisällöltään nykyistä selkeämmäksi uusien energiatodistuksien osalta. Ehdotetut muutokset jäävät kuitenkin vajavaiseksi verrattuna eduskunnan lausumaan, jossa eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimiin pientalojen energiatodistuksen sisällön muuttamiseksi helpommin ymmärrettäväksi poistamalla energiamuotojen kertoimista aiheutuvat vertailevuusongelmat.

Energiamuotokertoimien käyttö energiatodistuksissa on ongelmallista, koska ne eivät ota huomioon eri energiamuotojen vaikutusta hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta. Erityisesti sähkölämmityksen energiamuotokerrointa (1,7) on pidetty liian korkeana verrattuna öljylämmitykseen (1). Sähkölämmityksen käyttö ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä mikäli lämmitykseen käytetty sähkö on tuotettu päästöttömillä energiantuotantotavoilla. Energiamuotokertoimista johtuen energiatodistuksen energialuokkaa on olemassa olevissa rakennuksissa vaikeampi parantaa energiatehokuutta parantavilla pienillä toimilla ja siksi energiatodistukset eivät kannusta edullisimpien pienten korjaustoimenpiteiden toteuttamiseen, vaan suosivat isompia ja kalliimpia energiaremontteja. Energiamuotokertoimet eivät ohjaa kustannustehokkaaseen energiatehokkuuden parantamiseen eivätkä päästöjen vähentämiseen.

Energiatodistuksia tuleekin jatkossa tarkastella olemassa olevien rakennuksien energiatehokkuuden parantamisen sekä eri energiamuotojen hiilidioksidipäästöjen kannalta, kuitenkin niin, että energiatodistuksen laatimisen kustannukset eivät tule nousemaan.

Lisäksi jatkossa energiatodistuksen lainsäädäntöä tulee tarkastella niin, että rakennusten energiatehokkuutta koskevien säännösten tulee mahdollistaa sähkön kysyntäjousto, pienimuotoisen energiantuotannon hyödyntäminen sekä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen älykkäillä ohjaus- ja mittausjärjestelmillä ja kokonaisvaltaisella energiasuunnittelulla.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus Sampo Seppänen
toimitusjohtaja ekonomisti