Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 annetun lain sekä varainsiirtoverolain 56 c §:n muuttamisesta
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2025 annettua lakia siten, että lain määritelmät täyttäville hyväksyttäville tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoille myönnettäisiin vuoden 2022 alusta alkaen korkeampi 150 prosentin lisävähennys nykyisen 50 prosentin lisävähennyksen sijaan. Lisäksi lain voimassaoloaikaa ehdotetaan pidennettäväksi vuoden 2027 loppuun.
Lisäksi varainsiirtoverolakiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen korjaus siten, että oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain mukainen sähköinen tiedonantomahdollisuus koskisi myös varainsiirtoverolaissa tarkoitettuja päätöksiä ja asiakirjoja.
Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys
Suomen Yrittäjät kannattaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön edistämistä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämistä lisävähennyksen määrää korottamalla.
Verovuoden 2021 alusta sovellettu t&k-toiminnan verokannuste on mallina varsin selkeä, mikä on kannusteen käytettävyyden kannalta tärkeää. Pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta on myönteistä, että alihankintalaskuun perustuva lisävähennys mahdollistaa tuen kohdistamisen myös niille, tyypillisesti pienemmille yrityksille, joilla ei ole resursseja omaan tutkimus- ja kehitystoimintaa tekevään henkilökuntaan.
Verokannusteen vaikuttavuuden kannalta on hyvä, että myös lisävähennyksen voimassaoloaikaa jatketaan. Sinänsä perusteltu vaihtoehto olisi ollut voimassaolon säätäminen alun perinkin pidemmäksi, mikä olisi paremmin huomioinut t&k-hankkeiden pitkäkestoisuuden suunnittelu-, käynnistämis- ja toteutusvaiheineen.
Laajemman t&k-verokannustinmallin selvittäminen ja käyttöönotto on tärkeää
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen kesällä 2021 julkaistun selvityksen mukaan t&k-verotukien vaikuttavuus näyttäisi olevan suurinta pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla. Muistiossa suositellaan, että Suomessakin otettaisiin käyttöön pysyvä ja nykyistä määräaikaista verohuojennusmallia laajempi t&k-verotukijärjestelmä.1
Suomen tuottavuuskasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi pidämme erittäin tärkeänä, että laajemman, selkeän, yksinkertaisen ja kustannustehokkaan t&k-verokannustimen käyttöönoton valmistelu aloitettaisiin mahdollisimman pian pääministeri Marinin hallituksen asettaman parlamentaarisen TKI-työryhmän esitysten valmistuttua.
Suomen Yrittäjät esittää pysyvää t&k-verokannusmallia, joka on selkeä, ennustettava ja hallinnollisesti kevyt. Mallin tulisi kannustaa kaikenkokoisia yrityksiä lisäämään panostuksia niin sisäiseen t&k-toimintaan kuin tutkimus- ja kehittämisorganisaatioilta hankittaviin t&k-palveluihin.
T&k-kulujen verovähennysoikeuden tulisi kattaa yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta hankittavat t&k-palvelut, yrityksiltä hankittavat t&k-palvelut mukaan lukien testaus-, kokeilu- ja laboratorioympäristöjen käyttökulut, yrityksen sisäisestä t&k-työstä maksamat palkat ja sivukulut sekä t&k-toiminnan standardointi-, hyväksyntä- ja viranomaismaksut, patentointikulut ja muut IPR-liitännäiset kulut.
Lisävähennyksen määräksi esitämme sataa prosenttia, jolloin yritys saisi kuluista kaksinkertaisen vähennyksen.
Suomen Yrittäjät
Laura Kurki
veroasiantuntija
1 Koski, Heli & Fornaro, Paolo (30.6.2021): Tarvitaanko Suomessa t&k-verokannustimia? ETLA Muistio No. 97, s. 6–7. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-97.pdf