8.6.2022 klo 15:46
Lausunto

Lausunto komission ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi koskien velan ja oman pääoman perusteella yritysverotuksessa tehtävää vähennystä ja koron vähennyskelpoisuuden rajoittamista

Valtiovarainministeriö

Direktiiviehdotuksen (COM(2022) 216 final) keskeisenä tavoitteena on puuttua koordinoidusti vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen eriarvoiseen verokohteluun sisämarkkinoilla vahvistamalla säännöt, jotka koskevat oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäyksiä koskevan vähennyksen tekemistä ja ylimenevien vieraan pääoman menojen vähennyskelpoisuuden rajoittamista.

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Direktiiviehdotuksen taustalla on se, että EU:n nykyiset verojärjestelmät rakentuvat oman ja vieraan pääoman erottelevalle systematiikalle, jossa rahoituksen kustannusten verokohtelu vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä vieraan vai oman pääoman ehtoinen rahoitus. Velan korot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia laskettaessa veron perustetta yhteisöverotusta varten, kun puolestaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen kustannukset, kuten osingot, eivät yleensä ole vähennyskelpoisia. Tämä epäsymmetria verokohtelussa luo yrityksille kannustimen rahoittaa toimintaansa vieraalla pääomalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen sijaan. EU:ssa kuusi jäsenvaltiota puuttunut vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen erilaiseen verokohteluun, mutta kansallisissa toimenpiteissä on eroavaisuuksia. Direktiiviehdotuksella halutaan puuttua vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen kustannusten verokohtelun epäsymmetriaan koordinoidusti sisämarkkinoilla. Suomen Yrittäjät pitää tavoitetta korjata vieraan ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen välistä epätasapainoa lähtökohtaisesti hyvänä.

Ratkaisuksi komissio ehdottaa mallia, jolla puututtaisiin sekä oman että vieraan pääoman puoliin yhdistämällä uutta pääomaa koskeva vähennys velkakustannusten vähennyskelpoisuutta koskevan rajoituksen kanssa. Direktiiviehdotuksen sääntelyn mukaan verovelvollinen voisi tehdä oman pääoman lisäyksen perusteella laskennalliseen nimelliskorkoon perustuvan vähennyksen. Oman pääoman vähennystä ehdotetaan toteutettavaksi vain uuden oman pääoman osalta, mikä on sen kannustinvaikutuksen vuoksi ymmärrettävä ratkaisu. Oman pääoman vähennyksen toteuttamistapa, siihen liittyvät rajoitukset sekä oman pääoman vähenemiseen ja vähennyksen laskemiseen liittyvien säännösten monimutkaisuuden vuoksi voidaan arvioida, että vähennyksen käyttö jää direktiiviehdotuksessa oletettua vähäisemmäksi. Vastapainona oman pääoman vähennykselle esitys sisältää vieraan pääoman rahoituskustannusten vähennysoikeutta koskevan leikkauksen, jolla rajoitettaisiin kaikkien – ei siis ainoastaan uusien – velkojen korkojen vähennysoikeutta. Oman pääoman vähennyksen oletetun vähäisen käytön vuoksi esitettyä korkovähennysten rajoittamisen tarpeellisuutta ja toteutustapaa tulisi arvioida uudelleen.

Esitettyä velan koron vähennysoikeutta rajoittavaa sääntöä tultaisiin soveltamaan rinnakkain ATAD-direktiivin koron vähennysoikeutta rajoittavan säännön kanssa. Uusi koron vähennysrajoitus monimutkaistaisi entisestään jo nykyisellään hyvin monimutkaista korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskevaa sääntelyä. Kansallisesti koron vähennysoikeutta on jo rajoitettu EVL 18 a ja 18 b §:n säännöksillä. Uuden korkovähennysrajoituksen vaikutuksia tulisi myöskin arvioida kansallisella tasolla kokonaisuutena sekä tarkastella ehdotuksen suhdetta voimassa olevaan oikeustilaan.

Ehdotuksessa tärkeimpänä välittömänä hyötynä pidetään sitä, että ehdotus suosii suurempia oman pääoman osuuksia ja siten vähentää maksukyvyttömyysriskejä. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä maksukyvyttömyysriskien pienentämistä sekä pitää selvänä, että vahvat taseet toimivat tärkeänä puskurina kriisien aikana, mutta samalla toteaa, että erityistä tarvetta esitetyn kaltaisille keinoille taseiden vahvistamisen kannustimeksi Suomessa on vaikea nähdä. Esitystä perustellaan oman pääoman tärkeydellä toimintansa alkuvaiheessa oleville nopeasti kasvaville innovatiivisille yrityksille sekä scale-up-yrityksille. Suomen Yrittäjät toteaa, että start-up- ja scale-up-yritysten rahoitukset saavat nykyiselläänkin hyvin rahoitusta emmekä tunnista Suomessa esityksessä kuvattua ongelmaa oman pääoman ehtoisen rahoituksen saamiseksi.

Vaikutusarvioinnin mukaan yrityksille verosääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten odotetaan kasvavan rajoitetusti ja kaiken kaikkiaan kustannusten uskotaan jäävän vähäisiksi. Myös veroviranomaisille koituvan kustannusten nousun odotetaan olevan maltillinen. Direktiiviehdotuksen mukaan ehdotus ei lisää merkittävästi säännösten noudattamisesta yrityksille tai veroviranomaisille aiheutuvaa rasitetta. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan veroviranomaisille koituvan hallinnollisen ja taloudellisen taakan kasvu voi olla etenkin sääntelyn alkuvaiheessa merkittävää, sillä esimerkiksi Suomessa oman pääoman ehtoisen rahoituksen vähennystä koskeva sääntely tarkoittaisi kokonaan uudenlaista sääntelykokonaisuutta, joka tulisi sovittaa Verohallinnon järjestelmiin. Etenkin kun huomioidaan tarve arvioida voimassa olevan korkovähennysrajoitussääntelyn suhdetta nyt esitettyyn uuteen korkovähennysrajoitussääntöön, voidaan myös Verohallinnon uutta sääntelykokonaisuutta käsittelevän ohjeistuksen tarpeen arvioida olevan huomattava, mistä aiheutuu Verohallinnolle resurssitarpeita. Katsommekin, että Suomen kannan muodostamisen tueksi tulisi tehdä kansallinen vaikutusarviointi.

Ehdotus liittyy läheisesti komission keväällä 2021 antamaan 2000-luvun yritysverotusta koskevaan tiedonantoon, jossa komissio ilmaisi pyrkimyksensä luoda EU:ssa vankka, toimiva ja oikeudenmukainen verojärjestelmä. Yksi tiedonantoon sisältyvistä poliittisista aloitteista on ehdotus yritysten tuloverotuksen kehykseksi Euroopassa (BEFIT), joka perustuu yhteisen yhteisöveropohjan keskeisiin piirteisiin ja veropohjan kaavamaiselle jaolle. Nyt annetulla direktiiviehdotuksella edistetään samoja tavoitteita kuin myöhemmin, odotetusti tämän vuoden loppupuolella, annettavalla BEFIT-esityksellä. Vaikka BEFIT:n valmistelu on vielä kesken, olisi jatkovalmistelussa hyvä täsmentää tämän ehdotuksen suhdetta BEFIT:iin.

Komissio antoi joulukuussa 2021 OECD:n Pilari II:een pohjautuvan direktiiviehdotuksen minimiverosääntelyn varmistamisesta Euroopan unionissa. Jatkovalmistelussa olisi syytä täsmentää nyt annetun ehdotuksen suhdetta minimiverodirektiiviin.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen
johtaja, pääekonomisti

Jukka-Pekka Hellman
veroasiantuntija