Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 §:n muuttamisesta

Valtiovarainministeriö

Vero-osasto

Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että verotusta kevennettäisiin veroasteikkojen kaikissa portaissa painottaen kevennykset yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikon ylimpiin portaisiin. Ensimmäisen veroluokan perintöveroasteikkoa ja toisen luokan veroasteikkoja kevennettäisiin maltillisemmin.

Perintö- ja lahjaverolakia muutettaisiin myös siten, että perittävän kuoleman johdosta maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen verovapaus poistettaisiin. Lisäksi maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että kun alaikäisen perillisen perintöosaan kuuluu huojennuksen edellytykseksi säädetty osa osakeyhtiön osakkeista, yritystoiminnan jatkamisedellytyksen arvioimisessa perillisen jatkamisena voitaisiin pitää myös edunvalvojan toimintaa yhtiössä.

Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidettäisiin määrää, josta perintö- tai lahjavero on aikanaan suoritettu.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Esitys liittyy pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan sukupolvenvaihdoksia edistetään perintöveroa keventäen ja arvioidaan muut kehittämistarpeet. Ehdotettu toimenpidekokonaisuus sisältää pääosin kannatettavia ja hyviä muutosehdotuksia. Esitämme seuraavassa huomioita eräistä esitysluonnoksen yksityiskohdista.

Veroasteikkojen keventäminen

Pidämme esitystä veroasteikkojen keventämisestä tervetulleena. Vuodesta 2011 lähtien tehdyt perintö- ja lahjaveroasteikkojen kiristykset ovat painottuneet voimakkaasti veroasteikkojen yläpäähän, minkä johdosta myös yritysten sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen liittyvät verokustannukset ovat kasvaneet. Ensimmäisessä veroluokassa suurempien varallisuuserien veroprosentit ovat nousseet seitsemällä prosenttiyksiköllä, mikä merkitsee 54 %:n veronkiristystä.

Veronkorotukset ovat osaltaan lisänneet riskiä siitä, että yritystoiminnan jatkajalle aiheutuva verokustannus heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää. Veronkiristysten purkaminen on siten yritysten toimintaedellytysten paranemisen johdosta erittäin tervetullutta. Tehtyjen perintö- ja lahjaveron korotusten purkamista tulisi myös edelleen jatkaa julkisen talouden tasapainottamistavoitteiden asettamissa raameissa.

Alaikäisen perinnönsaajan oikeus sukupolvenvaihdoshuojennukseen

Sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi ehdotetaan, että alaikäisen perintöosaan sisältyvien osakeyhtiön osakkeiden osalta yritystoiminnan jatkamisen arvioimisessa perillisen jatkamisena voitaisiin pitää myös edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä.

Ehdotus on tarpeellinen ja perusteltu. Ehdotuksen toteuttaminen parantaisi edellytyksiä jatkaa yritystoimintaa alaikäisen perintöosaan kuuluvassa perheyhtiössä. Muutoksella voitaisiin myös välttää sosiaalisesti kohtuuttomia tilanteita, joita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun yrittäjäperheessä puolisoista toinen kuolee, eikä alaikäisen lapsen verotuksessa voida soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta perinnönsaajan alaikäisyyden vuoksi.

Esityksen mukaan muutos tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. SY ehdottaa, että uutta säännöstä sovellettaisiin takautuvasti verovelvollisen hyväksi siten, että se tulisi sovellettavaksi, kun verovelvollisuus on alkanut 19.11.2015 tai sen jälkeen. Korkeimman hallinto-oikeuden äänestysratkaisu KHO 2015:166, jossa sukupolvenvaihdoshuojennusta ei myönnetty alaikäiselle perilliselle, on annettu 18.11.2015. Muutosehdotuksemme ei todennäköisesti koskisi useaa verovelvollista, joten sen fiskaalinen vaikutus olisi hyvin marginaalinen. Yksittäiselle perinnönsaajalle lain soveltamisajankohdan varhentamisella tältä osin voisi sitä vastoin olla hyvinkin huomattava merkitys.

Perittävän kuoleman johdosta maksettavat vakuutuskorvaukset

Perintöverotuksen veropohjaa ehdotetaan tiivistettäväksi poistamalla perittävän kuoleman perusteella maksettujen vakuutuskorvausten ja niihin verrattavien taloudellisten tukien osittainen verovapaus. Voimassa olevan perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n mukaan vakuutuskorvaus tai sellaiseen verrattava taloudellinen tuki on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan tai perillisen saama vakuutuskorvaus ja taloudellinen tuki on enintään 35 000 euroa. Lesken osalta verovapaa osuus on puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa.

Oma-aloitteisen, vapaaehtoisen sosiaaliturvan rakentamiseen liittyvät veronkiristykset antavat vääränlaisen signaalin siitä, ettei oma-aloitteista talouden turvaamista pidettäisi tärkeänä. Vakuutuskorvausten ja niihin verrattavan taloudellisen tuen osittaisen verovapauden poistaminen merkitsisi osaltaan kannusteen poistamista omaehtoiselta sosiaaliturvan järjestämiseltä, mitä voidaan pitää valitettavana.

Henkivakuutuksella voidaan varautua yrittäjän perheen talouden turvaamiseen ja yritystoiminnan jatkumiseen yrittäjän kuoleman varalta. Yritysvarallisuus on tyypillisesti epälikvidiä varallisuutta, mutta yritystoimintaa jatkava, vakuutuksen edunsaajana oleva perinnönsaaja voi käyttää vakuutuskorvausta perintöveron maksamiseen ja mahdollisesti kanssaperillisiltä lunastettavien perintöosuuksien rahoittamiseen, mikä osaltaan mahdollistaa yritystoiminnan jatkuvuuden.

Esityksen mukaan kuolemantapauskorvausten verokohtelu muuttuisi vuoden 2017 alusta. Lainmuutos edellyttää nähdäksemme kuitenkin, että vakuutetuille varataan kohtuullinen aika uuteen sääntelyyn sopeutumiseksi. Mikäli esitetty muutos toteutetaan, tulee säännöksen soveltamiselle varata riittävän pitkä siirtymäaika, esimerkiksi viisi vuotta. Tällöin ennen lain voimaantuloa otettuihin vanhoihin vakuutuksiin sovellettaisiin uutta sääntelyä 1.1.2022 alkaen.

Perintönä tai lahjana saadun yrityksen edelleen luovutuksen luovutusvoittoverotus

Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös luovutusvoiton määrää laskettaessa käytettävästä hankintamenosta, kun luovutuksen kohteena on yritys, jonka luovuttaja on saanut perintönä tai lahjana ja johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta. Hankintamenona pidettäisiin tällöin sitä määrää, josta perintö- ja lahjavero on suoritettu.

Esitetty tuloverolain muutos merkitsisi luovutusvoittoverotuksen merkittävää kiristymistä luovutettaessa edelleen omaisuutta, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännöstä. Perintö- ja lahjaverolain huojennus on veron maksuunpanoon liittyvä huojennusmenettely, eikä siinä tehdyllä omaisuuden arvostamisella verotusarvoonsa tulisi olla vaikutusta luovutusvoittoverotukseen. Sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvän viiden vuoden karenssiajan voidaan katsoa muodostavan riittävän rajoitteen sukupolvenvaihdoksena siirtyneen omaisuuden jatkoluovutukselle.

Mikäli esitetty muutos kuitenkin toteutetaan, verokertymän lisäys tulisi kohdistaa perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventämiseen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Esityksen mahdollinen voimaantulo tulisi myös toteuttaa siten, että hankintamenon laskemista koskevaa uutta säännöstä sovellettaisiin luovutuksiin, joissa luovuttajan saantoon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännöstä 1.1.2017 tai sen jälkeen.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Mikael Pentikäinen Laura Kurki
toimitusjohtaja veroasiantuntija