3.5.2022 klo 14:41
Lausunto

Lausunto Väyläviraston investointiohjelmasta vuosille 2023-2030

Väylävirasto

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua Väyläviraston investointiohjelmasta.

Alla on eriteltynä Suomen Yrittäjien vastaukset Lausuntopalvelussa esitettyihin kysymyksiin.

1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet?

Lähtökohdat ja valmisteluperiaatteet on hyvin ja ymmärrettävästi kuvattu. On hyvä ja suunnitelmaa selkeyttävä asia, että hankkeet on selkeästi jaettu eri koreihin toteuttamisvalmiuden mukaan.

Yleisemmin ottaen toivoisimme, että tämänhetkisten asiakirjojen lisäksi Suomessa muodostettaisiin ylätasoisempi strateginen näkemys siitä, miltä pääväyläverkon tulisi tulevina vuosikymmeninä näyttää ja millä askelilla ja aikataululla riittävään infran tasoon päästään pääväylillä. Suomessa tarvittaisiin myös selkeämpää kokonaiskuvaa kaikista liikennehankkeista – nyt kokonaiskuvan saamista vaikeuttaa se, että mm. mahdollisia erillisrahoituksella toteutettavia hankkeita ei ole sisällytetty investointiohjelmaan.

Hallituksen liikenneverkkoon kohdistamien leikkausten vaikutukset investointiohjelman hankkeisiin ja niiden toteutusaikatauluun olisi hyvä jollain tavalla avata suunnitelmassa.

2. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Investointiohjelma vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin valtion riittämättömän liikennerahoituksen sille antamissa puitteissa. Suomen Yrittäjät on huolestunut siitä, miten nykyisillä leikatuilla liikenteen rahoitustasoilla pystytään varmistamaan kilpailukykyiset logistiset yhteydet ja edistämään työvoiman liikkuvuutta.

Suomen Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä, että toteutettavia hankkeita valittaessa on tarkasteltu hankkeiden merkitystä elinkeinoelämälle ja yritysten investoinneille. On tärkeää, että tehtävät liikenneinvestoinnit parantavat elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuutta, nopeutta ja turvallisuutta. Lisäksi yritysten näkökulmasta on tärkeää liikenneinvestoinnein tukea työvoiman liikkuvuutta, muun muassa vähentää ruuhkia tieliikenteessä ja nopeuttaa raideyhteyksiä työmatkaliikkumisen kannalta keskeisillä yhteyksillä, kuten Helsinki-Tampere-välillä.

Investointiohjelmassa ei sen laatimisajankohdasta johtuen ole merkittävästi huomioitu Venäjän sotatoimia Ukrainassa ja siitä seuraavia merkittäviä muutoksia Suomen logistiseen asemaan ja rajat ylittäviin kuljetuksiin. Olisi hyvä, että tilanteesta Venäjän liikenteeseen todennäköisesti pitkäksi aikaa tulevat merkittävät muutokset ja tämän vaikutukset investointitarpeisiin olisi selkeämmin huomioitu suunnitelmassa. Sinänsä suunnitelma sisältää muuttuneen tilanteen kannalta relevantteja toimia, kuten satamiin suuntautuvien yhteyksien kehittämistä. Tämän tyyppisillä investoinneilla on suuri merkitys sekä huoltovarmuuden, että tehokkaan logistiikan näkökulmasta.

3. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelman perustelut ovat pääosin selkeät ja tasapuoliset.

Vaikutusten arvioinnissa voitaisiin paremmin huomioida tieliikenteen sähköistyminen, mikä vähentää merkittävästi tieliikenteen tuottamia negatiivisia vaikutuksia.

4. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Suomen Yrittäjät ei ota kantaa investointiohjelman muuttamiseen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa.

Yleisellä tasolla toteamme, että liikenneverkon, erityisesti tieverkon riittävä rahoitustaso on turvattava. Kustannustehokas ja toimintavarma logistiikka on avainasemassa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Sujuvilla liikenneyhteyksillä on lisäksi merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan.

Puutteita liikenneverkossa on kaikilla tasoilla ja myös vähäliikenteisellä tieverkolla on tärkeä merkityksensä mm. biotalouden kasvun mahdollistajana. Erityisen tärkeänä Suomen Yrittäjät näkee vilkkaimmin liikennöityjen elinkeinoelämän pääväylien kehittämisen – tällä on suurin vaikutus yritysten kilpailukykyyn, logistiikan sujuvuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen.

5. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Pidämme tärkeänä, että pitkäjänteiseen väyläinvestointien suunnitteluun tähtäävä investointisuunnitelma tarjoaa myös mahdollisuuden reagoida riittävän nopeasti akuutteihin tilanteisiin, kuten Venäjän sotatoimista johtuviin muutoksiin Suomen logistisessa asemassa. Tilanne tulee vaikuttamaan Suomen logistiikkaan merkittävästi todennäköisesti vielä pitkään akuutin kriisin päätyttyäkin.

Jatkuva dialogi elinkeinoelämän – sekä sitä edustavien järjestöjen että yksittäisten yritysten – kanssa on tärkeää aina liikenneinvestointeja suunniteltaessa, mutta erityisesti tämänhetkisessä poikkeustilanteessa. On olennaista kuulla yritysten tarpeita päivitettäessä tilannekuvaa investointitarpeisiin liittyen.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa investointiohjelmaa laadittaessa voisi olla muutakin, kuin virallinen lausuntoprosessi.

6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

On sinänsä ymmärrettävää, että investointiohjelmassa on selkeä painotus raideliikenteeseen liikenteen ilmastotavoitteiden ja EU:n liikennerahoituksen painopisteiden vuoksi. Samaan aikaan haluamme kuitenkin muistuttaa tieliikenteen olevan myös tulevaisuudessa elinkeinoelämän kuljetuksille ylivoimaisesti tärkein liikennemuoto Suomessa. Tieliikenteen merkitys korostuu pk-yrityskentällä – valtaosalle pk-yrityksistä raidekuljetukset eivät nyt eikä tulevaisuudessa ole todellinen vaihtoehto. Sujuvat maantiekuljetukset ovat olennaisia suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta. Suurten kaupunkien ulkopuolella myös työmatkaliikenne tulee jatkossakin kulkemaan pääasiassa tieverkolla.

Edellä kuvatuista syistä on tärkeää, että raideverkon lisäksi Suomessa turvataan jatkossa riittävä rahoitus tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Suomen Yrittäjät pitää hallituksen liikenneinfraan kohdistamia leikkauksia valitettavana ja toivoo, että jatkossa sekä tieverkon korjausvelan vähentämiseen että uusiin kehittämisinvestointeihin varmistetaan riittävä rahoitus. Väyläviraston investointiohjelman ja koko valtion Liikenne 12 -suunnitelman uskottavuus liikennepolitiikkaa ohjaavana työkaluna ja rapautuu, jos hallitus ja eduskunta eivät ole sitoutuneita Liikenne 12-dokumentissa parlamentaarisesti sovittuun rahoitustasoon.

Investointisuunnitelmalla tavoitellaan pistemäisissä tieverkon kohteissa saamaan aikaan pidempiä yhtenäisiä 80 km/h-jaksoja. Tämä on tärkeä tavoite, johon pitäisi pystyä vastaamaan nykyistä laajemmin. Tasaisella matkanopeudella on merkittävä vaikutus polttoaineen kulutukseen erityisesti raskaassa liikenteessä. Selvitysten mukaan liikenneinvestoinneilla, joilla vähennetään nopeuden vaihteluja, voidaan vähentää merkittävästi raskaan liikenteen polttoainekulutusta ja siten päästöjä.

Suomen Yrittäjät

Emma-Stina Vehmanen
Liikennepoliittinen asiantuntija