Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi
Liikenne- ja viestintäministeriö
1. Kompassin tarkoitus
Suomen Yrittäjät pitää Suomen digitaalista kompassia tarpeellisena työkaluna valtionhallinnolle johtaa ja ohjata digitalisaatiokehitystä pitkäjänteisesti alkaneen vuosikymmenen aikana. Toivomme, että kompassi tarjoaa myös sidosryhmille, mukaan lukien yrityksille ja näiden edustajille, mahdollisuuden yhdessä hallinnon kanssa seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä suunnitella niiden edistämiseen tarvittavia politiikka- ja muita toimia.
On tärkeätä, että kompassi asettaa kansalliselle digitalisaatiokehitykselle tavoitteet, tulokset ja mittarit, jotka ovat linjassa EU-tason digitaalisen kompassin kanssa ja samalla huomioivat Suomen lähtökohdat ja erityispiirteet sekä olemassa olevat kansalliset digipoliittiset linjaukset. Koska Suomi on monessa suhteessa Euroopan digitalisaatiokehityksen kärkeä, on perusteltua, että kansallinen kompassi on tavoitteiltaan laajempi ja kunnianhimoisempi kuin EU:n yhteinen kompassi. Digitalisaatio on ymmärrettävä nykyistä vahvemmin suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja kehityksen lähtökohtana.
Yleisesti ottaen kompassiluonnoksen tavoitetaso on mielestämme kohdallaan. Syytä olisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että asetetut tavoitteet ja etenkin niitä tarkentavat avaintulokset olisivat mahdollisimman konkreettisia, tarkkarajaisia ja määrällisesti tai laadullisesti mitattavia. Osa luonnoksen avaintuloksista ei täytä näitä kriteereitä ja vaatisivat tarkentamista tai tämän ollessa mahdotonta jättämistä pois lopullisesta versiosta. Tavoitteiden ja avaintulosten määrää olisi myös tarkasteltava kriittisesti tehden tarkoituksenmukaista karsintaa ja priorisointia.
Kuten luonnoksessa esitetään, on myös hyvä varata mahdollisuus tarkentaa ja täydentää avaintuloksia ja niiden mittareita toimintaympäristön muuttuessa. Tilannetietoisuuden kannalta olisi perusteltua kertoa kompassin lopullisessa versiossa, mikä on Suomen lähtötilanne ainakin niissä avaintuloksissa, joihin on jo nyt löydettävissä tarkka määrällinen tai laadullinen mittari.
Koska kompassi on ensisijaisesti strateginen asiakirja, on perusteltua, että operatiivisen tason asiat jätetään sen ulkopuolelle tai kuvataan korkeintaan liitteessä. Kompassin tavoitteisiin vastaavat, usein hallituskausikohtaiset toimenpiteet olisi kuitenkin syytä kuvata kompassin dynaamisessa tiekarttaversiossa, jota hallinto yhdessä sidosryhmien kanssa tehdyn seurannan ja suunnittelun perusteella vuosittain päivittäisi. Digitoimiston ylläpitämä digisalkku täydentää osaltaan kompassin operatiivista ulottuvuutta tarjoten toivottavasti tosiaikaisen näkymän käynnissä oleviin digipolitiikan toimiin ja hankkeisiin ja niiden etenemiseen.
Monikansalliset hankkeet ovat yksi keskeinen väline EU-tason kompassin tavoitteiden toteuttamisessa. Ne tarjoavat myös Suomen kaltaiselle edistyneelle mutta pienelle jäsenmaalle mahdollisuuden kasvattaa painoarvoaan EU:n digikehityksessä. Esitämmekin, että kansallista kompassia täydennettäisiin siten, että kuhunkin kompassin neljästä osa-alueesta määriteltäisiin ne teemat ja kokonaisuudet, joissa Suomi voisi olla monikansallisen hankkeen käynnistäjänä tai vähintään osallistujana. Monikansalliset hankkeet olisi valmisteltava julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.
Koska kompassin on tarkoitus suunnatta ennen kaikkea tulevien hallitusten digipolitiikkaa, on sen asettamiin tavoitteisiin sitouduttava parlamentaarisesti. Esitämmekin, että kompassin pohjalta laadittaisiin vielä tämän hallituskauden aikana valtioneuvoston selonteko, jonka eduskunta voisi käsitellä. Samalla olisi pyrittävä siihen, että viime vuonna perustettu digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä saisi vaalien jälkeen jatkoa. Tämä varmistaisi osaltaan kompassityön poliittista jatkuvuutta. Hallinnollista jatkuvuutta työlle tuo digitoimisto, jolle olisi varmistettava riittävät henkilöstö- ja muut resurssit. Näiden seikkojen valossa suosittelemme, että lopullista kompassia täydennettäisiin suunnitelmalla, joka tarkentaa keinot, jotka varmistavat kompassityön sujuvan siirtymän yli ensi keväänä häämöttävän hallitusvaihdoksen. Seuraavan hallituksen ohjelmaan ehdotettavat toimenpiteet olisi selkeästi nostettava esiin tässä suunnitelmassa.
2. Haasteet ja mahdollisuudet
Luonnos tunnistaa mielestämme Suomen yleiset haasteet ja mahdollisuudet digitalisaation ja datatalouden kehittämisessä ja hyödyntämisessä kompassin tarkoitusta varten riittävällä laajuudella ja tarkkuudella.
On tärkeätä, että kompassi huomioi kotimaisen digitalisaatiokehityksen keskeiset, niin yksityisen kuin julkisen sektorin tuottavuutta haittaavat pullonkaulat, kuten osaajapulan tai ICT-investointien suhteellisen alhaisen asteen. On myös hyvä, että kompassi paikantaa kansainvälisen politiikan jännitteistä digitalisoituvalle yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä. Vastaavasti on tarpeen, että kompassi alleviivaa Suomen keskeisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, kuten vihreän siirtymän edistämisen digitaalisten ratkaisujen avulla.
Toivomme kuitenkin, että kompassin lopullisessa versiossa yleiset haasteet ja mahdollisuudet esitettäisiin havainnollisemmin ja jäsennellymmin. Tähän suosittelemme strukturoidumpaa ryhmittelyä esimerkiksi SWOT-nelikentän muodossa. Tämä mahdollistaisi Suomeen vaikuttavien ulkoisten, vaikeammin hallittavien digitalisaation haaste- ja mahdollisuustekijöiden erittelyn sisäisistä, paremmin kansallisesti hallittavista seikoista. Lisäksi suosittelemme, että kompassin neljän osa-alueen yhteyteen tuotettaisiin vastaavanlainen SWOT-kartoitus, joka esittäisi kullakin alueella tunnistetut vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat. Nämä palvelisivat työkaluina myös kompassin toimeenpanon seurantaa ja sen yhteyteen rakentuvaa tilannekuvan ylläpitämisen toimintamallia.
3. Tavoitteet
Lausuntonne osaamisen osa-alueen osalta
Tavoitteet ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Koska osaajapula on tällä hetkellä keskeinen yritysten ja laajemman yhteiskunnan digikehityksen haaste, esitämme, että digitaalisen osaamisen osiota koskevaa tavoitetta muokattaisiin seuraavasti: ”Koulutus ja tutkimus vastaavat niin määrällisesti kuin laadullisesti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan ICT- ja muun digitaalisen osaamisen tarpeeseen.”
Lausuntonne infrastruktuurit-osa-alueen osalta
Tavoitteet ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Huomautamme kuitenkin, että osa-alueen tietyt tavoitteet sisältävät käsitteitä (esim. datainfrastruktuuri ja luottamusinfrastruktuuri), jotka ovat asiaan perehtyneellekin monitulkintaisia ja vaatisivat näin tarkentamista ja avaamista.
Lausuntonne yritykset-osa-alueen osalta
Tavoitteet ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Koska tuottavuuden parantaminen on yksi keskeisimmistä uuden teknologian kehittämisen ja käyttöönoton päämääristä, esitämme, että tästä muotoiltaisiin digiteknologioiden osioon kohdentuva tavoite seuraavasti: ”Yritysten tuottavuus on parantunut uuden teknologian onnistuneen käyttöönoton myötä.”
Lausuntonne julkisten palveluiden osa-alueen osalta
Tavoitteet ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Koska julkisen sektorin digitalisaation yksi ensisijaisista pyrkimyksistä on keventää henkilö- ja yritysasiakkaiden hallinnollista taakkaa, esitämme, että ihmiskeskeistä julkista hallintoa koskevan osion tavoitetta täydennettäisiin tältä osin: ”Ihmiskeskeinen hallinto on ennakoivasti automatisoinut ja digitalisoinut merkittävän osan julkisista palveluista ja vähentänyt henkilö- ja yritysasiakkaiden asiointitaakkaa.” Ollakseen linjassa kansallisen ja EU-tason kaksoissiirtymätavoitteiden kanssa strateginen tavoite ”Julkinen hallinto vihreän siirtymän edistäjänä” olisi päivitettävä muotoon ”Julkinen hallinto digitaalisen vihreän siirtymän edistäjänä”.
4. Avaintulokset
Lausuntonne osaamisen osa-alueen osalta
Avaintulokset ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Tilannetietoisuuden kannalta olisi perusteltua kertoa, mikä on Suomen lähtötilanne ainakin niissä avaintuloksissa, joihin on jo nyt löydettävissä määrällinen mittari. Nämä olisi lisättävä kompassin lopulliseen versioon.
Erityisen tärkeinä pidämme avaintuloksia, jotka koskevat ICT-alan asiantuntijoiden saatavuutta, ICT-alan asiantuntijoiden rekrytointihaasteita ja naisten osuutta ICT-alan ammattilaisista. Näitä olisi täydennettävä ICT-alan aloituspaikkojen kasvua koskevalla avaintuloksella. Kannustamme valmistelijoita asettamaan näille kullekin selkeät määrälliset kehitystavoitteet yleisten kehityssuuntatavoitteiden sijaan.
Pidämme myös hyvänä, että avaintuloksissa huomioidaan ICT-osaamista laajempi digi- ja dataosaaminen ja sen tunnistamisen tarve eri koulutusasteilla. Avaintuloksen yhteydessä olisi myös huomioitava digitaalisen liiketoimintaosaamisen vaatimukset.
Seuraavat avaintulokset jäävät liian epämääräisiksi tai rinnastuvat enemmänkin toimenpiteisiin, ja esitämmekin, että niitä joko tarkennettaisiin tai tämän ollessa mahdotonta ne jätettäisiin pois lopullisesta versiosta:
- Hyvä digitaalinen yleissivistys tukee keskinäisen kunnioituksen syntymistä ja toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa ml. omien oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemista.
- Digitaaliset oppimisympäristöt ja pedagogiset toimintamallit mahdollistavat osaamisen joustavan kehittämisen, tarvittaessa ajasta ja paikasta riippumatta.
- Työelämässä edistetään jatkuvaa oppimista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.
- Kansallinen resilienssi digiosaamisen ja infrastruktuurin osalta on varmistettu.
- Toimintaympäristöön investoimalla varmistetaan, että huippututkimuksen tekemistä on mahdollista jatkaa ja osaamista jakaa.
Lausuntonne infrastruktuurit-osa-alueen osalta
Avaintulokset ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Tilannetietoisuuden kannalta olisi perusteltua kertoa, mikä on Suomen lähtötilanne ainakin niissä avaintuloksissa, joihin on jo nyt löydettävissä määrällinen mittari. Nämä olisi lisättävä kompassin lopulliseen versioon.
Pidämme erittäin tärkeänä, että osa-alue kattaa kovan digitaalisen infrastruktuurin lisäksi myös niin kutsutut pehmeän digi-infran ulottuvuudet, erityisesti datatalouden yhteistoimivuusratkaisut, joissa Suomen olisi tavoiteltava edelläkävijämaan asemaa. Datatalouden edistämiseen ehdotamme lisättäväksi avaintulosta koskien data-avaruuksien hyödyntämistä tyyliin ”Eurooppalaisissa ja globaaleissa data-avaruuksissa toimii useita suomalaisia yrityksiä eri kokoluokista ja toimialoilta” sekä koskien niihin viemisen palveluita tyyliin ”Team Finland -verkostossa toimii useita palveluntarjoajia, jotka tukeva datan hyödyntäjäyrityksiä eurooppalaisiin ja globaaleihin data-avaruuksiin integroitumisessa”.
Erityisen tärkeätä on myös, että Suomi pyrkii edelleen vahvistamaan tietoliikenneverkkoja, jotka ovat maamme digitalisaatiokehityksen heikkous eurooppalaisessa vertailussa. Alisuoriutuminen johtuu erityisesti kiinteiden laajakaistayhteyksien vajavaisesta kattavuudesta ja käytöstä, joihin olisi saatava selvä käänne alkaneen vuosikymmenen aikana.
Lisäksi on hyvä, että kyberturvallisuus on huomioitu kattavasti ja sisältää kriittisten toimialojen lisäksi myös laajemman yhteiskunnan ja muiden kuin kriittisten alojen kyberturvaosaamisen.
On kannatettavaa, että Suomi kiinnittyy soveltuvin osin EU:n puolijohde- ja kvanttilaskentatavoitteisiin. Puolijohteiden valmistuskapasiteettia koskevan avaintuloksen lisäksi olisi perustelua lisätä tulos mikrosirujen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, joka on tällä hetkellä lähempänä Suomen ydinosaamista kuin valmistustoiminta.
Lausuntonne yritykset-osa-alueen osalta
Avaintulokset ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Tilannetietoisuuden kannalta olisi perusteltua kertoa, mikä on Suomen lähtötilanne ainakin niissä avaintuloksissa, joihin on jo nyt löydettävissä määrällinen mittari. Nämä olisi lisättävä kompassin lopulliseen versioon.
Erityisen hyvänä pidämme sitä, että osa-alue asettaa kunnianhimoiset tavoitteet pk-yritysten perus- ja korkean tason digikyvykkyydelle sekä tiettyjen digitaalisten teknologioiden käytölle. Myös avainteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen tähtäävien investointien, digivihreän siirtymän sekä nuorten kasvuyritysten painottaminen on perusteltua.
Yritysten ICT-investoinnit ovat myös hyvä seurantaa vaativa avaintulos. Tätä olisi kuitenkin täydennettävä panoksilla aikaansaadun tuotoksen näkökulmalla. Teknologian käyttöönoton olisi kasvatettava yritysten liiketoimintahyötyjä, mukaan lukien tuottavuutta. Digiteknologioita koskevaan osioon esitämmekin lisättäväksi avaintulosta teknologian yritysvaikutuksista. Tämä voitaisiin muotoilla tyyliin ”Teknologian yritysvaikutuksissa Suomi on kansainvälisen vertailun kärjessä”.
Verkkokaupassa suomalaiset yritykset menestyvät suhteessa heikommin kuin muilla liiketoiminnan digitalisaation osa-alueilla. Pk-yritysten digikyvykkyyden osioon esitämme siksi lisättäväksi avaintulosta pk-yritysten verkkokaupasta kattaen verkkokaupan käytön, kuluttajamyynnin sekä ulkomaille suuntautuvan myynnin.
Lausuntonne julkisten palveluiden osa-alueen osalta
Avaintulokset ovat yleisesti ottaen kannatettavia ja hyvin muotoiltuja. Tilannetietoisuuden kannalta olisi perusteltua kertoa, mikä on Suomen lähtötilanne ainakin niissä avaintuloksissa, joihin on jo nyt löydettävissä määrällinen mittari. Nämä olisi lisättävä kompassin lopulliseen versioon.
Kiitämme avaintulosesityksiä siitä, että ne ohjaavat kehittämään julkisia palveluita ensisijaisesti digitaalisiksi ja elämäntapahtumalähtöisiksi. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että ihmiskeskeinen lähestymistapa kattaa myös yritysten keskeiset liiketoimintatilanteet ja niihin liittyvät digitaaliset palvelut. Samalla on tärkeätä, että digipalveluiden asiakaskokemusta seurataan ja että palveluiden käyttäjille, mukaan lukien yrityksille ja yrittäjille, on tarjolla digitukea.
Pidämme myös tarpeellisina esityksiä, jotka koskevat julkisten palveluiden, erityisesti yrityksille suunnattujen palveluiden, automatisointia. On tärkeätä pyrkiä vähentämään yritysten asiointitaakkaa siirtymällä kohti aika- ja paikkariippumattomia digitaalisia ja automatisoituja palveluita pitäen kiinni virkavastuusta, oikeusturvasta ja hallinnon läpinäkyvyydestä.
Olennaista on myös, että kompassi huomioi yritysten lupaprosessien haasteet ja ohjaa purkamaan niitä erityisesti vihreiden investointien vauhdittamiseksi. Yritysten taloustietoja ja transaktiodokumentteja koskevat avaintulokset ovat myös perusteltuja ja tarpeellisia, samoin ehdotukset innovatiivisten hankintojen kasvattamisesta.
Julkishallinnon palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuutta koskevat avaintulosesitykset ovat kannatettavia. Yritysten näkökulmasta on erityisen tärkeätä, että yhteentoimivuuden kasvu vähentää samojen tietojen moninkertaista syöttämistä. Lisäksi yrityksille on tärkeätä, että tunnistautumisen ja yrityksen omien tietojen hallinnan ratkaisut ovat helppokäyttöisiä ja että ne mahdollistavat myös rajat ylittävän asioinnin Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa mahdollisimman pienellä vaivalla. Pyrkimys edistää julkisen hallinnon tietovarantojen avaamista ja uudelleen hyödyntämistä on myös hyvä.
5. Mittarit
Lausuntonne osaamisen osa-alueen osalta
Digitaalisen lukutaidon kehityksen seuranta on avaintuloksena tärkeä ja sille olisi määriteltävissä vähintäänkin laadullinen mittari koskien sitä, onko seurantaa tehty vai ei.
Digitaalista osaamista koskevaan osioon olisi kannatettavaa lisätä mittarit koskien ICT-alan aloituspaikkojen määrää sekä pk-yritysten TKI-yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, joista jälkimmäistä voidaan seurata Pk-yritysbarometrillä ja ensimmäistä koulutusalan tilastoilla.
Koulutuksen erilaisia toteuttamistapoja koskeva mittari on arviomme mukaan epätarkka ja vaatisi tarkennusta. Sama koskee myös digitaalisen infrastruktuurin toimintakyvyn ja kriittisten alojen osaajien mittareita. Viimeksi mainittu voitaisiin korvata kahdella mittarilla, joista ensimmäinen seuraisi ICT-alan asiantuntijoiden määrän ja työvoimaosuuden kehitystä ja toinen ICT-osaajien rekrytointihaasteita kokevien yritysten osuutta.
Lausuntonne infrastruktuurit-osa-alueen osalta
On tärkeätä seurata datatalouden investointien kehitystä. Tämä edellyttäisi kuitenkin lopullisessa kompassissa tarkemmin sen määrittelyä, mitä datatalousinvestoinneilla tarkoitetaan ja millaisin mittarein niitä voidaan seurata.
Suosittelemme, että myös muiden kuin kriittisten toimialojen yritysten kyberturvallisuuden kehitystä seurattaisiin Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen nojaavilla mittareilla (tietoturvatestaus, tietoturvatoimien dokumentointi).
Lausuntonne yritykset-osa-alueen osalta
Digiteknologiat osaan suosittelemme lisättäväksi mittaria kaikkien yritysten ICT-investoinneista sekä Digibarometriin perustuvaa mittaria teknologian yritysvaikutuksista.
Pk-yritysten digikyvykkyyden osioon esitämme lisättäväksi mittaria pk-yritysten ICT-investoinneista sekä mittareita verkkokaupan käytöstä, kuluttajamyynnistä sekä ulkomaille suuntautuvasta myynnistä. Lisäksi osioon olisi lisättävä mittari kasvuyritysten ja yksisarvisten yritysten määrästä. Osioon sisällytetty yritysten t&k-panostuksia koskeva mittari olisi muotoiltava koskemaan nimenomaan pk-yrityksiä, ei kaikkia yrityksiä. Suosittelemme vielä käymään läpi pk-yritysosion mittarit niissä ilmenevien päällekkäisyyksien poistamiseksi.
Lausuntonne julkisten palveluiden osa-alueen osalta
Osa-alueen mittarit ovat tavoitteisiin ja avaintuloksiin nähden osuvia ja perusteltuja. Kannatamme kuitenkin sitä, että julkishallinnon osa-alueen mittareita jatkokehitettäisiin hyödyntämällä Digitalisaation edistämisen ohjelmassa toteutetussa digitalisaation vaikuttavuuden tilannekuvatyössä laadittuja mittareita.
6. Tuloksellisuuden seuranta ja yhteiskunnallinen vaikutusten arviointi
Digitaalisen komppasin seurannan ja vaikutusten arvioinnin toimintamalli on syytä valmistella huolella. Katsomme, että luonnosesitys sisältää mallin olennaisia elementtejä. Mallia olisi kuitenkin tarkennettava ja samalla varmistettava, että se on tarkoituksenmukaisilta osiltaan yhtenäinen teknologiapolitiikan periaatepäätöksen ja muiden vastaavien linjausten seurantamekanismien kanssa. Mallissa kannattaisi myös hyödyntää Digitalisaation edistämisen ohjelmassa laadittuja digitalisaation vaikuttavuuden seurantamalleja. Malli voitaisiin viimeistellä kompassia täydentävässä suunnitelmassa, joka lisäksi esittelisi keinot, jotka varmistavat kompassityön sujuvan siirtymän yli hallitusvaihdosten.
Korostamme myös, että kansallisia ja EU-tason tilastointi- ja mittarointimenetelmiä olisi kehitettävä, jotta ne vastaisivat paremmin strategisesti tärkeiden digitalisaatiotavoitteiden seurannan ja toimeenpanon tarpeisiin. Tämä vaatisi alan tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamista.
Tällä hallituskaudella perustettu digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä on kompassin poliittinen komentosilta. Siksi on tärkeätä pyrkiä varmistamaan ministerityöryhmän – tai vähintään vastaavalla poliittisella mandaatilla toimivan digipoliittisen elimen – toiminta myös hallitusten vaihtuessa. Digitalisaation ja datatalouden käsittelyä olisi syytä vahvistaa myös eduskunnassa. Tämä voisi tapahtua perustamalla digi-, data- ja teknologiapolitiikan lausuntovaliokunta.
Ministeriöiden virkakunnasta koostuva digitoimisto on kompassin seurannan ja vaikutusten arvioinnin moottori. On tärkeätä varmistaa, että toimistolla on riittävät henkilö- ja muut resurssit sekä mahdollisuudet tehdä seurantaa, ylläpitää digisalkkua sekä toimia ministeriöiden välisenä koordinaattorina ja sidosryhmäyhteistyön orkestroijana. Jatkossa olisi syytä vahvistaa myös muiden ministeriöiden kuin LVM:n, TEM:n ja VM:n roolia ja toimintaa toimistossa.
Kompassin toimeenpano ja seuranta hyötyisi mielestämme myös esitettyä vahvemmasta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Siksi esitämmekin, että digitoimiston yhteyteen perustettaisiin hallinnon ja yksityisen sektorin edustajista koostuva asiantuntijaryhmä (”digipaneeli”), joka tukisi kompassin seurantaa ja joka tähän työhön perustuen voisi tehdä ministerityöryhmälle esityksiä kompassin tavoitteisiin vastaavista politiikkatoimista sekä tarvittaessa kompassin avaintulosten ja mittareiden tarkentamisesta. Näin varmistuttaisiin siitä, että niin hallinto kuin elinkeinoelämä muodostavat digipolitiikasta mahdollisimman yhtenäistä tilannekuvaa ja voivat tämän pohjalta ryhtyä toimiin jaettujen tavoitteiden edistämiseksi.
7. Muut huomiot digikompassiluonnoksesta
Kiitämme digitaalisen kompassin valmistelijoita avoimesta ja sidosryhmät huomioivasta otteesta.
Suomen Yrittäjät
Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö