15.11.2021 klo 15:00
Lausunto

TKI-rahoituksen tulevaisuus

Parlamentaarinen TKI-työryhmä (lausunto Otakantaa.fi-palvelussa)

Kommentit TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteisiin

Suomen Yrittäjät kiitää parlamentaarista TKI-työryhmää TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteiden hahmottamisesta. Otamme seuraavassa lyhyesti kantaa kuhunkin niistä.

Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys

Investointipäätöksiä harkitsevat yritykset odottavat julkiselta TKI-järjestelmältä ja sitä ohjaavalta politiikalta ennakoitavuutta ja pitkänjänteisyyttä. On tärkeää, että julkisen TKI-rahoituksen tason kehitykselle on olemassa laajasti jaettu tavoite (4 % / BKT vuonna 2030) ja että poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet hallituskaudesta ja -kokoonpanosta riippumatta sen saavuttamiseen uskottavin rahoitusratkaisuin. Parlamentaarisen TKI-työryhmän on pystyttävä välittämään yrityksille vahva viesti julkisen TKI-rahoituksen rytminvaihdoksesta, ja istuvan hallituksen on aloitettava sen toteuttaminen konkreettisin teoin.

Vipuvaikutus

Yrityksille tarjotut julkiset TKI-kannusteet ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäisiä. Julkisen TKI-rahoituksen onkin kannustettava nykyistä enemmän yrityksiä TKI-investointeihin. Erityisen tärkeätä on varmistaa, että pk-yritysten kannustimet TKI-panostusten lisäämiseen ovat riittävän vahvat. Laaja t&k-verokannustin, joka kattaa myös yrityksen sisäiset kulut sekä muilta yrityksiltä hankittavat TKI-palvelut, yhdessä oikein kohdennettujen ja hallinnolliselta taakaltaan kevyiden TKI-avustusten, kuten innovaatiosetelin, kanssa vivuttavat pk-yrityksiä uusiin TKI-investointeihin. Innovaatioihin perustuvan yrittäjyyden edellytyksiä on vahvistettava varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus sekä luomalla liiketoimintaympäristö, joka palkitsee riskin ottamisesta ja kasvun tavoittelusta.

Kokonaisvaltaisuus

TKI-järjestelmän kaikkien osa-alueiden on oltava kunnossa aina perustutkimuksesta kaupallistavaan innovointiin. Pienten yritysten TKI-panostuksista 75 prosenttia kohdentuu käytännönläheiseen kehittämiseen ja innovointiin. Siksi on tärkeätä, että julkinen TKI-järjestelmä tarjoaa näiden yritysten tarpeista lähteviä ja resursseihin soveltuvia rahoitus- ja muita palveluita ja kannustaa näin lisäpanostuksiin. Jotta pienemmät yritykset löytävät sopivien palveluiden piiriin, on niille suunnattua neuvontaa ja ohjausta parannettava.

Tieteen vapaus sekä tutkimuksen ja koulutuksen laatu

Tieteen vapaus on TKI-järjestelmän periaatteena keskeinen. Vastaavasti TKI-järjestelmän on luotettava myös yritysten arviointikykyyn tunnistaa parhaat tavat soveltaa tieteellisiä löydöksiä yhteiskunnan jaettujen haasteiden ratkaisemiseen ja markkinakysyntään vastaamiseen. Tieteellisen ja innovoivan toiminnan vaikuttavuuden edellytyksenä on, että yrityksillä on riittävästi osaajia paitsi tutkia ja kehittää myös viedä niiden tuotoksia käytäntöön ja markkinoille. Osaavan työvoiman saatavuutta parantavat toimet niin työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa, koulutuksessa kuin maahanmuutossa ovat siten välttämättömiä myös TKI-toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta.

Lisäksi on olennaista pyrkiä nostamaan erityisesti pk-yritysten teknologista kypsyystasoa, sillä uuden teknologian käyttöönotto on edellytys aitoa lisäarvoa luoville innovaatioille. Teknologiapoliittiset toimet, kuten eurooppalaisten digitaalisten innovaatiohubien perustaminen, on nähtävä TKI-politiikan tavoitteita keskeisellä tavalla tukevina ratkaisuina.

Vaikuttavuus

TKI-järjestelmän vaikuttavuus mitataan sen kyvyssä tuottaa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti arvokkaita ratkaisuja. Vaikuttavuuden perusedellytys on tieteellisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän tiivis yhteys ja pitkäjänteinen vuorovaikutus, jossa perus- ja soveltava tutkimus sekä käytännönläheinen kehittäminen ja innovoiminen ruokkivat toinen toisiaan. Tämä tarkoittaa paitsi yhteisiä TKI-ekosysteemeitä ja -hankkeita myös muunlaista ideoiden ja osaajien liikkuvuutta edistävää toimintaa.

Kilpailullisuus

Terve kilpailu varmistaa, että TKI-järjestelmän panostukset kohdentuvat parhaille ideoille ja kyvykkäimmille toimijoille. Tämän periaatteen on toteuduttava erityisesti tutkimuksen ja korkeakoulujen perusrahoituksen ulkopuolelle jäävien rahoituskanavien kohdalla, mutta myös perusrahoitusta jaettaessa on pidettävä kiinni korkean laadun vaatimuksesta.

Yhteistyö

Osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien korostuminen TKI-järjestelmässä on perusteltua sikäli, kun ne mahdollistavat TKI-toiminnan suuremman vaikuttavuuden ideoiden, osaajien ja muiden resurssien liikkuvuuden ja yhteiskäytön myötä. Ekosysteemeitä rakennettaessa on kuitenkin varmistettava, että myös pienemmillä yrityksillä on aidot mahdollisuudet osallistua niiden toimintaan omista lähtökohdistaan ja itselleen sopivilla tavoilla.

Vuorovaikutusta tarkasteltaessa erityistä huolta on kannettava pk-yritysten vähäisestä yhteistyöstä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Pk-yritysbarometrin mukaan vain noin joka kymmenes yritys tekee yhteistyötä ja näistäkin vain osa keskittyy TKI-toimintaan. On olennaista vahvistaa niin korkeakoulujen kuin pk-yritysten kannusteita TKI-yhteistyön tiivistämiselle.

Kansainvälisyys

Kansainvälisyys ja kansainväliset osaajat ovat välttämättömyyksiä Suomen kaltaiselle pienelle maalle ja taloudelle. Tämä pätee myös TKI-järjestelmään ja sen verkostoihin sekä työvoimaan. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton, mukaan lukien innovatiiviset yrittäjät, edistäminen palvelee keskeisellä tavalla myös kansallisen TKI-toiminnan vahvistamista. Lisäksi erityistä huolta on kannettava pk-yritysten pääsystä kansainvälisiin innovaatioekosysteemeihin sekä eurooppalaisiin ja muihin rajojen ulkopuolelta löytyviin innovoinnin ja kehittämisen rahoituskanaviin.

Globaalien haasteiden tunnistaminen

Suomen TKI-järjestelmän on perusteltua kytkeytyä globaaleihin haasteisiin sekä niille perustuviin EU-tasolla määriteltyihin TKI-missioihin. Tässä temaattisessa lähestymistavassa on pyrittävä tunnistamaan tutkimuksen ja yrityselämän kansalliset vahvuudet kunkin haasteen ratkaisemisessa ja kanavoitava TKI-järjestelmän resursseja sen mukaisesti. Kun näin tehdään, on myös luotettava yritysten kykyyn löytää parhaat tavat edistää haasteiden kannalta relevantteja ideoita ja viedä niitä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin kautta käytäntöön. Tämä tarkoittaa osaltaan sitä, että disruptiivisten innovaatioiden syntyä ja kasvua mahdollistetaan ja tuetaan myös laajempien ekosysteemihankkeiden ulkopuolelta.

Teknologianeutraalius

Julkisen TKI-rahoituksen on keskityttävä asettamaan yhteiskunnalle tärkeitä TKI-toiminnan tavoitteita ja suhtauduttava mahdollisimman neutraalisti teknologiaan, jota niihin pääsemiseen kehitetään tai käytetään. Poikkeuksena voidaan pitää sellaisia yleiskäyttöisiä teknologioita, jotka palvelevat laajasti eri tieteenalojen tutkimusta tai toimivat alustoina eri toimialojen innovaatioille. Avainteknologioiden kehittämisen ja soveltamisen rinnalla on myös edistettävä niiden käyttöönottoa erityisesti pk-yrityksissä, sillä riittävä teknologinen kypsyysaste on edellytys aitoa lisäarvoa tuovalle TKI-toiminnalle.

Kommentit vaihtoehtoihin julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteiseksi kasvattamiseksi

Kiitämme valtiovarainministeriötä t&k-rahoituksen pitkäjänteisen kasvattamisen vaihtoehtojen seikkaperäisestä kuvauksesta.

Kuten VM toteaa, valtion t&k-menojen lisääminen tavoitellun kasvu-uran mukaisesti on budjettijärjestelmän kannalta mahdollista normaalin kehysmenettelyn ja normaalin talousarvioprosessin kautta. Tämä edellyttää kuitenkin eduskunnalta pitkäjänteistä t&k-menojen priorisointia. Esitetyistä vaihtoehdoista (1) eli normaali budjettiprosessi ja -välineistö on periaatteellisesti kannatettava, mutta se vaatii laajaa poliittista sitoutuneisuutta ja eduskuntapuolueiden keskinäistä luottamusta yli hallituskausien, minkä saavuttaminen voi olla haastavaa.

Vaihtoehto (2) eli lakisääteinen ja kehyskautta pidempi rahoitussuunnitelma on mielestämme relevantti, mikäli ylihallituskausista poliittista sitoutuneisuutta normaaliin budjettiprosessiin ei voida riittävällä tavalla muutoin varmistaa. Lakisääteinen suunnitelma tarjoaisi konkreettisen välineen parlamentaaristen osapuolten sitouttamiseksi t&k-rahoituksen kasvattamiseen. Tämän osana voitaisiin tarvittaessa hyödyntää myös vaihtoehtoa (3) eli pitkäaikaista siirtomäärärahaa sikäli, kun sillä voitaisiin edelleen vahvistaa sitoutuneisuutta tiettyihin strategisesti tärkeisiin t&k-rahoituskokonaisuuksiin. Vaihtoehto (4) eli t&k-rahoituslaista säätäminen voisi tarjota myös tavan pitkäjänteisen parlamentaarisen sitoutumisen saavuttamiseen.

Vaihtoehdot (5) eli monivuotisesta budjetoinnista säätäminen ja (6) eli talousarvion ulkopuolisen t&k-rahaston perustaminen eivät ole nähdäksemme mielekkäitä.

Muut mahdolliset kommentit TKI-työryhmän työhön

Kun yritysten uudistumiseen suunnattuja julkisia TKI-avustuksia ja -verokannustimia lisätään, on elinkeinoelämän vastavuoroisesti pystyttävä luopumaan tehottomista ja kasvulle haitallisista tuista. Yritystukien kokonaisuudistus olisi mielestämme tarpeellinen. Uudistusta puoltaa myös se, että valtion tukipolitiikan kokonaisvaltainen tarkastelu on yksi edellytys laajan poliittisen sitoutuneisuuden saavuttamiseksi julkisen TKI-rahoituksen kasvattamiselle. Vaikka yritystukien kokonaisuuden tarkempi pohdinta ei kuulu parlamentaarisen TKI-työryhmän tehtäväksiantoon, on ryhmän hyvä nostaa esiin tarve yritystukien kokonaisvaltaiselle reformille ja valtion tukipolitiikan painopisteen siirtämiselle kohti TKI-tukia.

Suomen Yrittäjät

Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö