Yrittäjät haluavat lisää selkeyttä koulutusjärjestelmään
Suomalainen koulutusjärjestelmä on muuttumassa hyvää suuntaan työelämän ja yrit-täjien kannalta. Suomen Yrittäjien koulutusasiamiehen Veli-Matti Lampun mielestä erityisesti uusi yliopistolaki sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamishanke ovat tuomassa yritysten koulutustarpeisiin myönteisiä muutoksia.
Yliopistojen täydennyskoulutustehtävää laajennetaan ja oppisopimustyyppinen koulutus tulee osaksi korkeakoulujen koulutusvalikoimaa. Nyt toteutetut uudistukset lisää-vät yrittäjän mahdollisuuksia päivittää osaamistaan ja varmistaa yrityksensä kilpailukyky yhdistämällä opiskelu ja yrityksen kehittäminen.
– Tästä on suuri hyöty erityisesti yliopistokoulutuksen saaneille yrittäjille, joiden määrä on lisääntynyt nopeasti, Veli-Matti Lamppu arvioi.
Lampun mielestä korkeakoulujen hallituksiin tulisi valita myös pk-yritysten edustajia, jolloin vuoropuhelu yritysten kanssa olisi luontevaa. Lisäksi korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta ja niiden aluepoliittinen ulottuvuus edellyttävät läheistä yhteistyötä pienyritysten kanssa.
– Näitä korkeakoulujen tehtäviä ei voi hoitaa vain kansainvälisten suuryritysten kanssa, Lamppu korostaa.
Ammatilliselle aikuiskoulutukselle asetettu pienyritysten palvelutehtävä on lisännyt huomattavasti koulutuksen järjestäjien pienyrityksille suunnattua palvelutarjontaa. Opetushallituksen tukemana on syntynyt kymmeniä toimivia palvelumalleja. Nyt kehittämishankkeiden koordinointi on siirtymässä tuleville aluehallintoviranomaisille. Koulutusasiamies Lamppu pitää tärkeänä, että uudistuksessa varmistetaan valtakunnallisten kehittämishankkeiden resursointi sekä toiminnan läpinäkyvyys niin, että hyvät mallit saadaan laajasti käyttöön.
Myös oppisopimuskoulutuksen merkitys on kasvanut ja se kiintiöitä on nostettu.
– Määrät alkavat olla kohdallaan, joten on aika paneutua oppisopimus-koulutuksen sisältöön ja laatuun. Oppisopimuskoulutus on alkanut etään-tyä pienyrityksistä ja enää vain pieni osa sopimuksista tehdään niihin. Nuoren oppisopimuskoulutus on pienyrityksille liian kallista, Lamppu toteaa.
Koulutuksen laatu, osuvuus ja tehokkuus ovat yleisesti ottaen Suomessa hyvällä tasolla. Mm. ammattien sisällön muutos ja alueelliset rakennemuutokset edellyttävät kuitenkin koulutusjärjestelmältä uudenkaltaista asennetta ja toimintatapaa erityisesti aikuiskoulutuksen osalta. Heikkouksina ovat mm. tutkinto-ohjelmien etäisyys käytännöistä, työn ja koulutuksen vuorottelun vähäisyys, koulutuksen ennakointi sekä puutteelliset aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmät. Laki- yms. uudistukset eri koulutusasteilla antavat edellytykset aidosti työelämälähtöisten osaamis- ja innovaatiokeskusten rakentamiseen sekä suomalaisen huippuosaamisen vahvistamiseen.
Panostuksia on suunnattava koulutuksen laatujärjestelmien kehittämiseen sekä eri toimijoiden vuorovaikutuksen tiivistämiseen ja heidän uuteen toimintamalliin kouluttamiseen. Aikuiskoulutukseen on suunnattu valtion lisämäärärahoja taantumaan kytkeytyen. Hyvä lopputulos edellyttää pitkäjänteisiä koulutusinvestointeja niin valtiolta, kunnilta, koulutusorganisaatioilta kuin itse koulutettaviltakin sekä elinikäisen oppimisen periaatteen omaksumista.
Yrittäjälle maksettava koulutuskorvaus ei vastaa opiskelijan ohjauksesta syntyneitä kustannuksia. Myös opiskelijalle maksettava oppisopimuspalkka on korkea opiskeli-jan tuottavuuteen nähden. Oppisopimuskoulutus tarvitsee pikaista remonttia tai muu-ten sen merkitys rekrytoinnin ja uusien työpaikkojen synnyttämisen välineenä katoaa.
Suomen Yrittäjien koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu on huolissaan myös koulutusjärjestelmän pirstaloituneisuudesta ja vaikeaselkoisuudesta.
– Yrittäjälle koulutusjärjestelmä on usein monimutkainen labyrintti, jossa tienviitatkin ovat kuin Bagdadin basaarista, Veli-Matti Lamppu kritisoi.
Yrittäjät odottavat koulutusjärjestelmältä selkeyttä ja läpinäkyvyyttä.
Lisätietoja: Koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät, p. 050 344 2554