Etsi

Historiaa

Käsityömestari- ja kisälliperinteen juuret ovat ammattikuntalaitoksessa. Ammattikuntien kukoistusaika oli Englannissa, Italiassa ja Ranskassa 1300- ja 1400-luvuilla. Saksassa se oli hieman myöhemmin. Saksalaisten käsityöläisten ja kauppiaiden mukana ammattikuntalaitos tuli Ruotsiin 1300-luvun alussa.

Turun ja muiden Suomen kaupunkien ammattikunnat saivat Hansa-kauppiaiden ja heidän mukanaan tulleiden käsityöläisten välityksellä vaikutteita Pohjois-Saksasta ja Baltiasta. Suomessa ammattikuntasäädöksiä alettiin soveltamaan samanaikaisesti Ruotsin kanssa, mutta ammattikuntien historia alkaa meillä varsinaisesti kuitenkin vasta 1620-luvulla. Suutarien ammattikunta syntyi Turkuun vuonna 1624.

Turun ammattikunnat olivat keskeisessä asemassa maamme silloisten ammattikuntien joukossa. Helsingin nopea kasvu houkutteli taitavimpia käsityöläisiä myös tulevaan pääkaupunkiin. 1800-luvun alkupuoli olikin ammattikuntalaitoksemme kukoistusaikaa.

Ammattikunta muodostui tietyn alan itsenäisistä yrittäjistä, käsityöläismestareista ja heidän palveluksessaan olleista kisälleistä ja mestareista. Ammattikunnan jäsenet olivat oikeutettuja kaupungissa ja määrätyillä lähialueilla yksinään valmistamaan ja myymään tekemiään käsityötuotteita. Jäsenten taloudellisten etujen vaaliminen oli ammattikunnan tärkeimpiä tehtäviä.

Myös kuluttajien etu oli tärkeä. Kuluttajien tuli saada hyviä ja kohtuuhintaisia tuotteita.

Mestariksi pääsy edellytti tiettyä ammattikuntien ohjauksessa ja valvonnassa suoritettua opinkäyntiä. Oppipojan oli käytävä ohdakkeinen opintie, ennen kuin saavutti mestarinarvon ja saattoi ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Eteneminen kohti mestarinarvoa alkoi usein 14-vuotiaana. Oppiaika kesti tavallisesti 3-5 vuotta. Oppivuosien jälkeen oppilaan tuli palvella mestariaan kisällinä vielä vuosi ja olla sitten kisällivaelluksella pari vuotta.

Nykyään mestariksi tullaan useimmiten siten, että ensiksi suoritetaan ammattitutkinto ja sen jälkeen asianomainen erikoisammattitutkinto. Tutkintoihin edellyttävä ammattitaito osoitetaan käytännön työtilanteissa näyttökokeissa. Erikoisammattitutkinnon suorittaneilta edellytetään alan vaativimpien työtehtävien hallintaa.

Ammattikuntalaitos lakkautettiin Suomessa 1868, kun keisarillinen asetus kaupasta ja elinkeinosta tuli voimaan. "Kauppiasten, vapriikinpitäjäin ja hantvärkkareiden tuli kussakin kaupungissa perustaa yhdistyksiä, joiden tehtävänä oli mm. ulosantaa kisällintodistuksia ja mestarikirjoja." Myöhemmin tämä tehtävä siirtyi vuosikymmeniksi Pienteollisuuden Keskusliitolle ja vuodesta 1996 lukien Mestarikiltaneuvostolle.