Sopimusten tekeminen

Sopimusoikeuden yhteiskunnalliset ja juridiset lähtökohdat

Yksityisten kansalaisten ja yritysten harjoittama vaihdanta perustuu sopimuksiin. Sopimuksen syntymiseen tarvitaan aina vähintään kaksi oikeustoimikelpoista henkilöä, jotka ovat päässeet yksimielisyyteen sopimukseen sitoutumisesta ja sitoutumisen ehdoista.

Sopimuksen synty ja sitovuus

Oikeustoimikelpoinen yksityishenkilö voi itse valita haluaako hän tehdä sopimukset itse vai valtuuttaako hän toimeen edustajan. Oikeushenkilö, kuten esimerkiksi osake-, avoin- ja kommandiittiyhtiö, joutuu toimimaan aina edustajiensa välityksellä.

Milloin sopimus voi olla pätemätön

Sopimuksen pätemättömyys johtaa lähtökohtaisesti siihen, ettei osapuolta voida velvoittaa sopimuksen mukaiseen suoritukseen. Pätemättömyydestä siis seuraa suoritusvelvollisuuden syntymättä jääminen ja samalla suoritusta vastaavan korvausvelvollisuuden estyminen.

Sopimusrikkomukset

Sopimuksen perusteella sopimusosapuolille syntyy velvollisuus suorittaa se, mihin sopimuksessa on sitouduttu. Yleisesti voidaan sanoa, että sopimus sitoo osapuolia ja se on tarkoitettu pysymään voimassa sovitun ajan, sovitulla tavalla.

Sopimusrikkomuksen seuraamukset

Yleisesti sopimusrikkomusten seuraamukset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensinnäkin erikseen sovitut ja täten suoraan sopimukseen perustuvat seuraamukset sekä toisena suoraan laista johtuvat seuraamukset. Nämä seuraamukset voivat olla myös osittain päällekkäisiä.

Puhelimitse tehdyt sopimukset

Maassamme vallitsevasta sopimusvapaudesta johtuen myös puhelimitse tehdyt sopimukset sitovat osapuolia ja niiden tekeminen on täysin sallittua. Kun tiettyä palvelua kaupataan puhelimitse ja samalla sovitaan palvelun ehdoista ja sopimuksen syntymisestä, katsotaan sopimuksen syntyneen yksinomaan käydyn keskustelun mukaisena. Jälkeenpäin voi kuitenkin olla hankalaa näyttää toteen sitä, mitä puhelimessa on asioista sovittu.