Etsi

Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus poistuu

Yritystoiminnan aloittaminen helpottuu heinäkuussa 2019, kun yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistuu 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus. Lakimuutos astuu voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2019. Tämän muistion ja ohjeistuksen tarkoituksena on käsitellä niitä seikkoja, joita osakeyhtiötä perustettaessa tai olemassa olevan osakeyhtiön osakepääomaa laskettaessa on jatkossa syytä huomioida.

1.    Yleistä

Tällä hetkellä osakeyhtiölain (OYL) 1:3 §:n perusteella osakeyhtiöllä on oltava osakepääoma ja yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääoma on 2 500 euroa. OYL 1:3 § muuttuu siten, että kyseisestä pykälästä poistetaan vähimmäisosakepääomavaatimus kokonaan sekä maininta siitä, että yhtiöllä on aina oltava osakepääoma. Jatkossa osakepääoma ei siis ole pakollinen. Muutoksen tarkoituksena on osaltaan helpottaa osakeyhtiön perustamisen käytäntöä, sillä muun muassa osakepääoman todennettua maksamista tositteineen ja mahdollista tilintarkastajan lausuntoa ei perustamisvaiheessa enää tarvita.

Yksityisellä osakeyhtiöllä voi kuitenkin myös jatkossa olla osakepääomaa kuten nykyään ja tällöin yhtiön mahdollinen osakepääoma on myös jatkossa yhtiön sidottua omaa pääomaa.  Yksityinen osakeyhtiö voidaan siis jatkossa perustaa kokonaan ilman omaa pääomaa tai siten, että perustettavan yhtiön osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeista maksettava määrä voidaan merkitä kokonaan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon, jos yhtiöjärjestyksessä ei määrätä osakkeen nimellisarvosta.

Lakimuutoksen tultua voimaan, voivat ennen lakimuutosta perustetut yhtiöt myös halutessaan alentaa osakepääomansa OYL 14 luvun mukaisen osakepääoman alentamismenettelyn mukaisesti.

Muutos ei vaikuta osakeyhtiön toimintaa mahdollisesti koskevan erityislainsäädännön pääomavaatimuksiin. Julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on myös jatkossa 80.000 euroa.

2.    Yhtiön perustaminen ilman osakepääomaa

Jos perustettavan yksityisen osakeyhtiön osakkeista ei makseta yhtiölle osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittävää määrää, yhtiön perustamissopimukseen osakkeesta yhtiölle maksettava määrä merkitään nollaksi tai todetaan, että osakkeesta ei makseta yhtiölle eikä osakkeen maksuaikaa mainita. 

Kun yhtiö perustetaan ilman osakepääomaa, ei yhtiön perustamiseen sovelleta osakeyhtiölain 2 luvun säännöksiä osakkeen maksamisesta eikä vaatimusta rekisteröitävien osakkeiden täydestä maksusta. Yhtiön perusilmoituksessa ei myöskään tarvitse antaa saman luvun laissa mainittua selvitystä osakepääoman maksamisesta. Rekisteriviranomaiselle toimitettavaan yhtiön perusilmoitukseen osakepääoma merkitään nollaksi.

3.    Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi

Jatkossa myös toiminimellä harjoitettua yritystoimintaa voidaan siirtyä jatkamaan osakeyhtiömuodossa, samalla tavalla kuin nykyisin. Jatkossa osakeyhtiömuotoon siirryttäessä yhtiö voidaan kuitenkin perustaa ilman vähimmäispääomaa. 

Yksityisen elinkeinonharjoittajan liiketoimintaa ei voi jatkaa suoraan osakeyhtiönä, vaan elinkeinonharjoittajan on perustettava uusi osakeyhtiö. Jos toiminimiyrittäjä haluaa jatkaa toimintaansa osakeyhtiömuodossa, yritysmuodon muutos toteutetaan siis perustamalla uusi yritys. Toiminimen Y-tunnus ei siirry uudelle osakeyhtiölle, vaan perustettava osakeyhtiö saa itselleen oman Y-tunnuksen.

Jos yrittäjä haluaa jatkaa toimintaa samalla vanhalla nimellä myös osakeyhtiössä, toiminimiyrityksen nimi pitää joko muuttaa, toiminimi poistaa kaupparekisteristä tai lopettaa toiminimi kokonaan samassa yhteydessä osakeyhtiön perustamisen kanssa.

Jos toiminimellä harjoitettua toimintaa halutaan jatkaa osakeyhtiössä, on toiminimiyrittäjän merkittävä itse kaikki uuden osakeyhtiön osakkeet. Poikkeuksena tähän on kuitenkin yrittäjäpuolisoiden yhteisesti harjoittaman elinkeinotoiminnan yhtiöittäminen. Perustamisen jälkeen uuteen osakeyhtiöön voidaan ottaa myös uusia osakkaita.

3.1    Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi -verotus

Yleensä toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi on suhteellisen yksinkertainen menettely. Jos toiminimelle on kuitenkin ehtinyt kertyä varoja ja velkoja, kannattaa toteutus suunnitella huolellisesti, jotta turhilta veroseuraamuksilta vältytään.Toiminimen varojen ja velkojen siirto uuteen perustettavaan osakeyhtiöön voidaan toteuttaa veroseuraamuksitta, jos noudatetaan seuraavia edellytyksiä: 

  1. Noudatetaan ns. jatkuvuuden periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminimen varat ja velat siirretään perustettavan osakeyhtiön saman toiminnan varoiksi ja veloiksi saman määräisenä, eli samoista arvoista kuin ne olivat toiminimen verotuksessa. Omaisuuserien verotuksessa poistamattomia hankintamenoja ei siten voida korottaa eikä uusia omaisuuseriä voida aktivoida.
     
  2. Yrityksen identtisyys säilyy toimintamuodon muutoksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 
    ​a. yritystoimintaa jatketaan samanlaisena perustettavassa osakeyhtiössä
    b. yritystoimintaan liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät pääpiirteissään perustettavalle osakeyhtiölle ja
    c. omistussuhteet säilyvät pääosin ennallaan. 

Toiminnan kannalta olennainen osa siihen liittyvistä varoista täytyy siis siirtää perustettavalla osakeyhtiölle. Joskus toiminimiyrittäjällä voi olla omaisuutta, esimerkiksi auto, joka on osin yksityisessä ja osin yritystoiminnan käytössä. Jos osin yksityiskäytössä oleva omaisuus on pääosin toimintamuodon muutoksessa siirtyvän elinkeinotoiminnan käytössä, omaisuuserän katsotaan kuuluvan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja se tulee lähtökohtaisesti siirtää osakeyhtiöön.

Omistussuhteiden säilyminen ennallaan merkitsee sitä, että toiminimiyrittäjän tulee itse merkitä toimintamuodon muutoksen yhteydessä kaikki uuden yhtiön osakkeet. Poikkeuksena tähän on yrittäjäpuolisoiden yhteisesti harjoittaman elinkeinotoiminnan yhtiöittäminen.

Yritysmuodon muutoksen ajankohtaa kannattaa pohtia ennalta. Toimintamuodon muutoksesta seuraa verotuksessa se, että toiminimen verovuosi päättyy uuden osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemispäivää edeltävään päivään. Vastaavasta osakeyhtiön verovuoden ensimmäinen päivä on päivänä, jona osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin. 

Edellä mainitusta johtuen toiminimeä verotetaan osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemistä edeltävältä ajalta toiminimeä koskevien säännösten mukaan. Tämä puolestaan edellyttää, että toiminimen toiminnasta laaditaan tuloslaskelma ja tase ja toimintamuodon muutokseen päättyvältä verovuodelta annetaan veroilmoitus.

4.    Miten osakepääoman alentaminen tapahtuu

4.1    Päätöksentekomenettely

Perustettu ja olemassa oleva osakeyhtiö voi alentaa osakepääomaansa nollaan saakka siten kuin osakepääoman alentamisesta osakeyhtiölaissa säädetään. Tällöin tulee sovellettavaksi lainmukainen velkojainsuojamenettely.

Osakepääoman alentamisesta päättää yhtiökokous. Päätös edellyttää yksinkertaisen enemmistön, jollei yhtiöjärjestyksessä erikseen toisin määrätä. Päätöksestä tulee ilmetä alentamismäärä tai alentamisen enimmäismäärä sekä alentamisen käyttötarkoitus. Jos yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määräys osakepääoman vähimmäismäärästä, edellyttää osakepääoman alentaminen tai poistaminen myös yhtiöjärjestyksen muutoksen.

Osapääoman alentamisen yhteydessä on huomioitava, että valtaosalla osakeyhtiöistä osakkeilla on edelleen nimellisarvo. Jos osakepääoma alentamisen jälkeen on pienempi kuin osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeiden nimellisarvolla, on alentamispäätöksen yhteydessä myös joko alennettava osakkeiden nimellisarvoa tai vähennettävä osakkeiden lukumäärää mitätöimällä osakkeita sekä tehtävä näiden osalta tarpeelliset yhtiöjärjestyksen muutokset.

4.2    Osakepääoman alentaminen ilmoitettava kaupparekisteriin ja velkojainsuojamenettely

Osakepääoman alentaminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kuukauden kuluessa päätöksestä, sillä uhalla, että yhtiökokouksen päätös muutoin raukeaa. Yhtiön velkojilla on oikeus vastustaa alentamista, jos sidotun oman pääoman alentamismäärää ei käytetä tappion kattamiseen tai jos muussa alentamistilanteessa osakepääomaa ei samanaikaisesti koroteta vähintään alentamismäärällä. Mikäli velkojilla on edellä kerrottu vastustamisoikeus, on yhtä aikaa kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen kanssa haettava kuulutuksen antamista yhtiön velkojille, jotta nämä voivat käyttää puhevaltaansa.

Saatuaan kuulutushakemuksen kaupparekisteri antaa kuulutuksen sellaisille yhtiön velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen kuulutuksen antamista. Kuulutuksessa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa alentamista ilmoittamalla siitä kaupparekisterille kirjallisesti viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Määräpäivä asetetaan noin 3,5 kuukauden päähän kuulutuksen antamisesta.

Lain mukaan yhtiön on viimeistään yksi kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus tunnetuille velkojilleen. Lisäksi yhtiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus velkojailmoitusten lähettämisestä on toimitettava kaupparekisteriin viimeistään kuulutuksessa asetettuna määräpäivänä.

Alentaminen toteutuu, jos yhtiön velkoja ei ole vastustanut alentamista tai velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan. Osakepääoman alentaminen astuu voimaan rekisterimerkinnällä.

4.3    Osakepääoman alentaminen verotuksessa

Osakepääoman alentaminen rinnastuu verotuksessa osakkeiden luovutukseen ja alentamismäärää verotetaan henkilön mahdollisena luovutusvoittona (eikä esim. osinkona). Verovelvollinen saa kuitenkin vähentää alentamismäärää vastaavan osan osakkeen hankintamenosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos osakkeiden hankintameno on vähintään yhtä suuri kuin verovelvollisen saama alentamismäärä, osakepääoman alentaminen ei johda välittömään luovutusvoittoveron maksuun. On kuitenkin huomattava, että osakepääoman alentamisessa osakkeen hankintameno pienenee, joka puolestaan vaikuttaa osakkeiden myöhempään luovutusvoittoverotukseen.

Yhtiöosakkaan verotuksessa osakepääoman alentamisessa voi tulla sovellettavaksi myös käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittoverotusta koskevat huojennussäännökset (EVL 6 ja 6b§). 

Verohallinnon peiteltyä osinkoa koskevan ohjeen (Diaarinro A122/200/2018) mukaan osakepääomaa alennettaessa voi muodostua VML 29 §:n 2 momentin mukaan peiteltyä osinkoa, jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi. Kuitenkin tilanteessa, jossa kyse on nykyisen tai aiemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisen minimipääoman alentamisesta uuden sääntelyn mahdollistamaan määrään, osakepääoman alentamiseen ei sovelleta peitellyn osingon säännöksiä. Muussa tilanteessa asiaa on arvioitava ja selvitettävä tapauskohtaisesti. 

5.    Velvollisuus osakepääoman menettämisestä ilmoittamiseen säilyy myös jatkossa

Vaikka osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus lakimuutoksen myötä poistuu, säilyy osakeyhtiölaissa edelleen velvollisuus osakepääoman menetyksen ilmoitusvelvollisuudesta (OYL 20:23§). Lainvalmistelun yhteydessä todettiin, että voimassa olevaa velvollisuutta oman pääoman menetystä koskevan ilmoituksen antamiseen ei ole tarkoitus muuttaa.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen on rekisteröitävä yhtiön negatiivinen pääoma viipymättä sen jälkeen, kun negatiivinen pääoma on yhtiössä havaittu. Velvollisuus on olemassa lähtökohtaisesti huolimatta siitä, onko yhtiön osakepääomaan kirjattu jotain vai onko sen määrä nolla.

On normaalia, että yrityksen alkuvaiheessa yhtiölle yleensä syntyy menoja ja kuluja ennen tuottoja. Tämä voi käytännössä johtaa siihen, että yhtiön tulisi rekisteröidä yrityksen oma pääoma menetetyksi periaatteessa heti yrityksen alkuvaiheessa. Esimerkiksi kaupparekisterin käsittelymaksu yhtiön rekisteröimiseksi kaupparekisteriin on yhtiölle pakollinen kulu, joka yleensä syntyy ennen kuin yritys alkaa saada tuottoja. Jos minkäänlaista pääomasijoitusta ei ole yhtiöön tehty perustamisvaiheessa, niin alkaa omaa pääomaa kertyä yhtiöön vasta sen jälkeen, kun tuotot kasvavat kuluja suuremmiksi. On huomattava, että negatiivisen oman pääoman rekisteröintivelvollisuuden laiminlyönti voi pahimmassa tapauksessa johtaa yhtiön johdon henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Laiminlyönti ei kuitenkaan aiheuta vastuuta, jos yhtiön velkojalle ei ole laiminlyönnin seurauksena aiheutunut vahinkoa lainkaan tai vahinko ei ole syy-yhteydessä laiminlyöntiin.

Osakeyhtiölain mukaan osakepääoman negatiivisuutta koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma on ilmoitukseen liitetyn taseen perusteella yli puolet osakepääomasta. Jos osakepääomaa ei ole, on tämän katsottava tarkoittavan sitä, että rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma ei ole enää negatiivinen vaan yli nollan.

Negatiivisen oman pääoman rekisteröinniltä yhtiön alkuvaiheessa voi kuitenkin välttyä esimerkiksi antamalla yhtiölle pääomalainan tai tekemällä yhtiöön pääomasijoituksen sijoitetun vapaan oman pääoman -rahastoon. 

Ilmoitus osakepääoman menettämisestä maksaa 40 euroa. Osakepääoman menettämistä koskevan rekisterimerkinnän poisto maksaa 40 euroa.

Oikeusministeriössä on lähiaikoina alkamassa osakeyhtiölain uudistuksen valmistelu. Suomen Yrittäjät osallistuu valmisteluun.