29.4.2020 klo 13:11
Uutinen

Nyt tarvitaan nopeita toimia yrityskuolemien ehkäisemiseksi

Yrittäjät, erityisesti pienyrittäjät, ovat nesteessä. Pandemia on muuttanut ja muuttaa maailmaa ja sen taloutta. Ensisijainen huoli kaikilla on terveydestä, läheisten ja omastamme. Pahoin pelkään, että meistä monella on edessä lähipiirissä vakavia sairastumisia.

Pk-yritykset ovat luoneet 2000-luvulla lähes kaikki uudet työpaikat Suomeen. Näissä yrityksissä on viihdytty ja yhdessä henkilökunnan kanssa tsempattu läpi niin hyvien kuin huonojen aikojen. Yritys on maksanut palkat ja kulut, mutta tuotto on yleensä ollut vaatimaton. Puskurirahastoja ei ole kertynyt.

Nyt tilanne on toinen. Liikevaihdon pysähtyessä ei ole rahaa palkkojen maksuun tai yrityksen kiinteisiin kuluihin, saati yrittäjän toimeentulon turvaamiseen.

Pitkän linjan taksiyrittäjänä tämä on näkynyt välittömästi omassa yrittämisessäni. Taksiliikenteessä ei ole pitkälti sovittuja toimitussopimuksia. Kaikki toiminta on tässä ja nyt.

Pelottaako? Kyllä! Riskiryhmään kuuluvana mieltä askarruttaa oma kuin myös perheenjäseniä kohtaava sairastuminen. Mutta mieltä painaa koko ajan myös huoli henkilökunnan toimeentulosta. Taksiliikenne pysähtyi maaliskuun puolivälissä kuin seinään. Suomi on suljettu, kaikki merkittävät asiakasryhmät, matkailijat, liikemiehet, koululaiset, vanhukset ovat kadonneet. Kauppakassien kuljettamisella emme tule pärjäämään.

Tähän tilanteeseen on ajauduttu vaikean vuoden jälkeen. Muuttunut taksiliikennelaki paikoin kaksinkertaisti tarjonnan ja arvioiden mukaan leikkasi kokonaiskysyntää. Nyt kysyntä on romahtanut noin 80 % alaspäin ja laskee koko ajan. Terveetkin taksiyritykset ovat joutuneet polttamaan tasettaan ylittääkseen tämän parin vuoden ”myllerryksen”.

Yrittäjä on aina asettanut henkilökunnan etusijalle, niin nytkin. Valitettavasti olematon kysyntä ei tuo liikevaihtoa edes säälliseen palkanmaksuun, saati muihin kuluihin. Pienyrittäjällä on harvoin resursseja pyörittää kassavaroin toimintaa ilman tuloja.

Valitettavasti jouduin lomauttamaan henkilökunnan, sillä liikevaihto ei riittänyt edes kiinteisiin kuluihin. Tappion pienentämiseksi kalusto seisoo ja kaikki kulut on minimoitu. Siitä huolimatta edelleen pyörii osa vakuutusmaksuista, laitevuokrista, ylläpitomaksuista, talli- ja varastovuokrista ja tietysti eläkevakuutusmaksu.

Esitetyt toimenpiteet maksujen, kuten eläke- ja muiden vakuutuksien ja verojen lykkäämiseksi muutamalla kuukaudella ja kehotus lisävelan ottamisen helpottamiseksi ovat vaikutukseltaan kuten housuun pissaaminen pakkasella. Hetken lämmittää, mutta karu todellisuus tulee eteen entistä pahempana.

Julkisuudessa on puhuttu useiden miljardien tuesta yrittäjille. Suurin osa näistä miljardeista menee Finnveran takausvastuiden kasvattamiseen, jotta pankit eivät joutuisi kantamaan mahdollisia tappioita. Yrittäjälle tarjotaan lainaa.

ELY-keskusten kautta luvattu ”tuki” 1–5 henkilöä työllistäville yrittäjille koskee tilanneanalyysiä ja kehittämishankkeita. Rahaa ei voida käyttää yrityksen normaaleihin maksuihin. Analysointi ja kehittämisenedistäminen eivät ratkaise akuuttia kassakriisiä.

Yksinyrittäjille luvattu 2000 euron tukimaksu odottaa vielä toteutumistaan. Se tullaan myöntämään kaupungin organisaation kautta. Samoin yrittäjiä ohjataan hakemaan työttömyyskorvauksia.

Nyt tarvitaan suoraa tukea yritysten pitämiseksi hengissä ylimenokaudenajan. Se tulee halvemmaksi kuin laaja konkurssiaalto, joka tuo mukanaan runsaasti uusia työttömiä.

Yrittäjien kampanja paikallisten yrittäjientukemiseksi, muun muassaennakkoon maksettavien lahjakorttienhankkimiseksi, on upea juttu. Toivottavasti se osa suomalaisista, jotka eivät ole tähän taloudelliseen kurimukseen joutuneet, ottavat haasteesta kiinni.

Esa Niinivaara
puheenjohtaja
Vantaan Yrittäjät
esa@niinivaara.com

Kirjoitus on julkaistu Vantaan Yrittäjien Yrittäjäinfossa 20.4.2020
Kuva MyyrFoto