Etsi

(Maa)kunnallista elinvoimaa

Lakkasin laskemasta, mutta melko moni pääkirjoituksistani on viime vuosien aikana koskenut yritysten mukaan saamista julkiseen palvelutuotantoon, milloin sotesta, milloin muusta - vaikkapa jätteistä kirjoittaen. Pahoittelut lukijalle yksipuolisuudesta, mutta valitettavasti ette taida tätä aihetta päästä jatkossakaan pakoon muutoin kuin sivua kääntämällä, jos sittenkään. 

Ensi vuosi on taas vaalivuosi. Presidentin äänestäminen vaikuttaa lähes läpihuutojutulta verrattuna syksyn maakuntavaalikoitokseen. Maakunta päättää merkittävästä rahapotista, josta suurin osa kohdentuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Soten viedessä lähes kaiken mediatilankin, on paljon vähemmälle huomiolle jäänyt maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvien kasvupalvelujen markkinaehtoisuuden edellytys. Tulemmeko näkemään paljon puhutut palvelusetelit myös työllisyys- tai yrityspalveluissa? 

Tapahtuipa maakunnan yrityspalveluiden kanssa mitä tahansa, kuntien vastuulla on edelleen elinvoimasta huolehtiminen. Siinä meillä onkin kotikutoinen pähkinä purtavaksi. Syksyn aikana käytiin kuntien välillä keskustelua matkailumarkkinoinnin ja Lahti Regionin rahoituksesta. Lopputulos oli, että vuosi 2018 jatketaan käytännössä tämän vuoden malliin, mutta samaan aikaan neuvotellaan elinkeinopalveluiden kokonaisuus ja rahoitus uudelleen.

Lahti on rahoittanut suurimman osan nykyisistä Lahti Regionin ja Ladecin toiminnoista. Nyt vaikuttaa siltä, että tahtoa olisi ottaa tehtäviä kokonaan vain kaupungin omaan hoitoon. Ilmassa on epäselvyyttä, mikä on kuntakombinaatio, joka jatkossa haluaa rahoittaa kuntayhteistyönä elinkeinopalveluja tai mikä on yhtiömuotoisen kehittämispalvelun tulevaisuus. 

Yritykset eivät toimi kuntarajojen mukaan. Seutu tai maakuntakin on mikroyksikkö, jos kansainvälisestä näkökulmasta tarkastellaan. On perin outoa, jos me Päijät-Hämeessä hajotamme yritysten puolesta tehtävän seudullisen yhteistyön vaikkapa vain siksi, että on vaan taas aika laittaa kaikki uusiksi. 

Lahti pärjää teknisesti omillaan, mutta onko kuntien osaoptimointi tonttipolitiikassa ja yritysten sijoittumispalveluissa hinta, joka mahdollisesta kuntakohtaisesta uusjärjestelystä maksettaisiin? Onko paras asiantuntemus käytettävissä, jos kunnat rahoittavat yrityspalveluja kukin tahoillaan? 

Organisaatiomuutokset ovat kalliita harjoituksia. Ne pitää tehdä tarpeeseen, mutta ei itseisarvona. Nyt tarvitaan avointa keskustelua, ei kabinettisuunnitelmia, sillä elinkeinopolitiikka pitää ratkaista yritysten parhaaksi.  Siinä eivät virkamiehen tai poliitikon mieltymykset ole paras mittari.  

 

Tässä blogissa Päijät-Hämeen Yrittäjien toimi- ja luottamushenkilöt katsovat maailmaa yrittäjien näkökulmasta.

Outi Hongisto

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja.