Etsi

Mitä siitäkin tulisi, jos ei ole yhtään yritystä

Jotkut ovat sitä mieltä, että yrittäjä-sana on huono. Tämän koulukunnan mielestä on halventavaa nimittää ketään ihmiseksi, joka vain yrittää, muttei muuta. Olen toista mieltä. Sana kuvaa yrittäjän perusolemusta loistavasti.

Yrittäjä on se, joka ryhtyi tuumasta toimeen. Se, joka päätti kokeilla – yrittää - toimiiko idea. Se, joka epäonnistumisen pelosta huolimatta otti riskin toimeentulosta ja uskalsi testata kantavatko siivet. Me muut jäämme turvallisesti vielä harkitsemaan.

Yrittäjät eivät suinkaan ole homogeeninen joukko, mutta tietyt piirteet yhdistävät useimpia. Kyky panna toimeksi on yksi niistä.

Rohkeus kokeilla on lähtökohta yrittäjyydelle, sillä paraskaan liiketoimintasuunnitelma tai kustannuslaskelma ei takaa sitä, että yritys onnistuu. Siksi useat meistä jättävät orastavan haaveensa omasta yrityksestä idea-asteelle. Ja monesti myös hyvä niin. Mutta ilman uskallusta hullujenkin ideoiden läpivientiin olisi moni sittemmin onnistunut yritys jäänyt syntymättä.

Yleisellä tasolla yrittäjyyden arvostus onkin yhteiskunnassa noussut laajasti. Yrittäjyyden ymmärtäminen tai yritystoiminnan peruslähtökohtien hyväksyminen ei valitettavasti ole yhtä laajaa.

Raja, jossa yksityisen yritystoiminnan arvostus muuttuu nopeasti kyseenalaistavaksi, kulkee siinä, kun yritys tarjoutuu julkisten palvelujen palveluntuottajaksi. Miksi yrittäjyys näyttäytyy tässä yhteydessä vahingollisena, pelkkänä oman edun tavoitteluna ja voiton maksimointina, kun yritystoiminta muuten on tervetullut kunnan elinvoiman tae?

Jos voiton maksimoinnissa olisi kysymys vain halusta, olisimme kaiketi kaikki rikkaita ja kuntienkin vuosikatteet kohdillaan. Näin ei ole ja siksi helpot heitot loukkaavat yrittäjää, joka sinnitellen hinnoittelee palvelut ja tuotteet niin, että pärjäisi kilpailussa ja viivan alle jäisi edes jotain. Yrityksen olemassaolon ehto on, että se tekee niitä asioita, joita asiakkaat haluavat ja joista he ovat valmiit maksamaan pyydetyn hinnan. Kun yritys tunnistaa asiakkaan edun, se menestyy itsekin. Siksi pelkän oman edun tavoittelijat eivät yrittäjinä pärjää.

Rohkenen lainata kosmologi Kari Enqvistin kolumnia elintärkeästä ihmisjoukosta, joka on julkisuudelle näkymätön. Enqvist kutsui heitä ”persvakoäijiksi”, jotka astuvat kuvaan, kun asiat menevät vikaan: putkimiehet, loka-auton kuljettajat, autonkorjaajat, maansiirtourakoitsijat ja muut jokapäiväisessä elämässä itsestään selvyyksinä otetut toimijat. Vaikka nimitys voi olla kuvaava, jättäisin sen sikseen ja lisäisin listaan kampaajat, hoitajat, kirjanpitäjät ja monen muun työn tekijät.

Vaikkei niin sanonut, kosmologi olisi voinut kutsua näitä duunareita myös yrittäjiksi, sillä sitä he monesti ovat.

Hattu päästä tuolle joukolle, sanoi Enqvistkin. Yrittäjän päivän kunniaksi osoitetaan arvostusta niitä kohtaan, jotka työllistävät itse itsensä, samalla joukon meitä muita ja tuovat viime kädessä leipää virkamiehenkin pöytään. Järjestömme kampanjalausetta lainaten, mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä.

Tässä blogissa Päijät-Hämeen Yrittäjien toimi- ja luottamushenkilöt katsovat maailmaa yrittäjien näkökulmasta.

Outi Hongisto

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja.