Etsi

Sanat ja teot

Yritysystävällisyys kuntien strategian tavoitteena alkaa olla ennemmin sääntö kuin poikkeus. Hyvää tarkoitetaan, mutta termin tulkinta jää kulloisenkin vastaajan vastuulle, ellei peräti kuulijan.

Helpointa on määritellä yritysmyönteisyys toiminnaksi, jossa kunnan vastuulle kuuluvat yritysten primääritarpeet tulevat hoidetuksi; tavoite katsotaan kuitatuksi, jos tontti- ja lupapolitiikka ja viranomaispalvelu hoidetaan sujuvasti ja yrityksen toiveita kuunnellen. Jos tähän päästään, pisteet on ansaittu, mutta tämä
on vain osa totuutta.

Vaikeammaksi asia muuttuu, kun päätöksiin liittyy keskenään ristikkäisiä tavoitteita. Mikä on yritysystävällisyyden painoarvo esimerkiksi silloin, kun päätetään kaupungin pysäköintipolitiikasta? Ohi ajaa toimialan budjettivaje, joka pitää täyttää pysäköintimaksuilla. Hintapolitiikan vaikutukset yrittäjien liiketoimintaan jäävät toisarvoisiksi, vaikka näidenkin yritysten menestyksellä on kerrannaisvaikutuksia verokertymään ja keskustan elävyydestä ollaan yleisesti huolissaan. Silti yrittäjien mielipide sivuutetaan ja yritysystävällisen strategian logiikka katkeaa.

Kokonaan omassa luokassaan ovat erot suhtautumistavassa silloin, kun yritykset toimivat alalla, joka on kunnan perinteistä palvelua. Osalle päättäjistä yksityistä päivähoitoa tarjoava yrittäjä näyttäytyy vain voiton tavoittelijana, joka vie kunnan työntekijältä työn ja ajaa lapsiperheet eriarvoisuuteen. Viittaan Lahden kaupungin lopulta tyydyttävästi päättyneeseen päätökseen palvelusetelistä. Keskustelu osoitti paikoin ikävällä tavalla, miten yritysvastaisesti voidaan ajatella. Jos yritysystävällisyys on todellinen punainen lanka strategiassa, sen pitää näkyä niin politiikassa kuin virkavalmistelussa.

Parhaillaan vaikuttaa oudolle se, että kuntien pohtiessa elinkeinotoimen järjestelyjä, ei asiassa ole nähty tarpeelliseksi selvittää, miten yritykset haluaisivat palveluiden järjestyvän. Konsultti on tehnyt selvitystyön, mutta systemaattinen keskustelu on käyty vain kuntien pohdintana. Kuntien on toki kyettävä yhteistyöhön ja kunnat rahoittavat, mutta palvelut kohdentuvat yrityksiin suoraan tai välillisesti.

Aito yritysystävällisyys on sitä, että nähdään tärkeäksi ymmärtää päätösten vaikutukset yritysten toimintaan; että halutaan selvittää mielipiteitä laajasti kuulemalla ja tietoa keräämällä. Vaikutusarviointi ja mielipiteet eivät merkitse sanelupolitiikkaa, ne ovat pohja, jonka varaan päättäjät voivat tehdä arvovalintansa. Strategiaan kannattaa valita sanat, joita myös tarkoitetaan. Kuulemisen tulisi olla luonnollinen osa päätösvaihtoehtojen pohdintaa silloinkin, kun sanottava ei ehkä miellytä. 

Tässä blogissa Päijät-Hämeen Yrittäjien toimi- ja luottamushenkilöt katsovat maailmaa yrittäjien näkökulmasta.

Outi Hongisto

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja.