Päijät-Hämeen Yrittäjät | Yrittajat.fi

Etsi

Päijät-Hämeen Yrittäjät

Päijät-Hämeen Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestöstä.  Yrittäjäjärjestöön kuuluu Päijät-Hämeen 11 paikallista yrittäjäyhdistystä. 

Päijät-Hämeen Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen neuvontaa ja asiantuntijapalveluita, koulutusta ja valmennusta, ajankohtaista tietoa, yhteistyökumppaneita sekä taloudellisia etuja.

Päijät-Hämeen Yrittäjiin kuuluvana et seiso yksin. Tukenasi ovat Päijät-Hämeen Yrittäjien 3 400 jäsenyritystä, ja yli 115 000 Suomen Yrittäjiin kuuluvaa yritystä. Yhdessä muodostamme elinkeinoelämän suurimman järjestön, jolla on sekä alueellista että valtakunnallista vaikutusvaltaa. Oman paikallisyhdistyksesi ja Päijät-Hämeen Yrittäjien tärkein tehtävä on ajaa yritysten etuja kotikunnassasi sekä Päijät-Hämeessä.

Sivuiltamme löydät lisätietoa jäsenyytesi suomista jäseneduista. Käytä jäsenyytesi täysimääräisesti hyväksesi. Alapalkista löydät toimistomme sekä hallituksen jäsenten yhteystiedot.

Historia

80 vuotta Yrittäjän asialla!

Yrittäjäjärjestön alkutaipaleet

Noin 50 yrittäjää saapui paikalle, kun Lahden Yksityisyrittäjät perustettiin vuonna 1936. Yhdistyksen pääasialliseksi tehtäväksi nähtiin Talous- ja koti -lehden levittäminen ja erilaisten tilaisuuksienjärjestäminen. Perustettu yhdistys on alueellisen yrittäjäjärjestötoiminnan alku Päijät-Hämeessä.

Lahden Yksityisyrittäjät sulautuivat kaksi vuotta myöhemmin perustettuun Yksityisyrittäjien Lahden Aluejärjestöön. U.A. Mäkelän kutsumaan perustamiskokoukseen Kauppahotelliin saapui kolmisenkymmentä kauppiasta, tehtailijaa ja muuta liikemiestä Lahdesta ja Lahden ympäristöstä.

Aluejärjestön tehtävänä oli yksityisen yritteliäisyyden kaikinpuolinen edistäminen, yrittäjäidentiteetin tukeminen ja yhteisöön suunnattu taloudellinen valistustoiminta. Ensimmäisiä tärkeitä kysymyksiä olivat osuuskauppojen suuremmat edut ja asiamiehen palkkaaminen.


Toiminta laajenee

Sota-aikana toiminta keskittyi kansanhuollon määräysten toimeenpanoon ja uuden liikevaihtoverolain opastukseen. Viisikymmentäluvulle tultaessa järjestö oli ottanut jo laajempia tehtäviä hoitaakseen. Yksityisen yrittämisen puolesta tehtävä propagandatoiminta, yrittäjien ammatillinen neuvonta sekä jäsenpalvelujen tuottaminen olivat keskeisiä toimintamuotoja. Jäsenpalveluihin kuului mm. kirjanpito-, vero- ja lakiasiainneuvonta. Aluejärjestöllä oli tuohon aikaan oma kirjanpitotoimisto.

Aluejärjestössä käsiteltiin yrittäjien yhteisiä asioita, kuten liikkeiden aukioloaikoja, vartiointia, mainontaa, epätervettä kilpailua ja konkurssiasioita. Mutta myös valtiovaltaa arvosteltiin kärkkäästi. Vuoden 1958 toimintakertomuksessa valtiovallan talouspolitiikka todettiin vahingolliseksi ja suorastaan yksityisyrittäjyyttä vieroksuvaksi. Aluejärjestö pyrki kaikkien Päijät-Hämeessä toimivien yrittäjäyhdistysten keskukseksi ja organisoi toimiala- ja paikallisjärjestöjä. Ensimmäinen toimialajärjestö syntyi tekstiilialalle vuonna 1950. Myös Lahden Liikenaiset otettiin mukaan yhteistyöhön.

Aktiivista toimintaa

Viisikymmentäluvulla vuoden näyttävin tapahtuma oli Yritteliäisyyden viikko. Ohjemassa oli kulkueita, muotinäytöksiä, näyteikkunakilpailuja, teatteri- ja elokuvaesityksiä. Isoja tilaisuuksia järjestettiin kaikissa kunnissa ja sanomalehdissä saatiin näkyvyyttä.

Koulutustoiminta sai alkunsa aluejärjestön järjestämistä kirjanpito-, myynti-, mainos- ja konttorikursseista. Näyttelyjen ja tapahtumien järjestämisellä on järjestöä tehty tunnetuksi, mutta myös hankittu järjestölle varoja. 1956 perustetun Lahden Messut ry:n organisaatio sijoitettiin aluejärjestön toimistoon, ja aluejärjestön toiminnanjohtajasta tuli myös Lahden Messujen toimitusjohtaja.

Oma lehti

Alkuaikoina jäsenkuntaan pidettiin yhteyttä kiertokirjeillä, mutta vuonna 1949 näki päivänvalonsa ensimmäinen oma lehti, Lahden Seudun Yksityisyrittäjä. Vuonna 1962 aluejärjestö alkoi julkaista Lahden Seudun Yrittäjä -nimistä lehteä, joka pari vuotta myöhemmin muutti nimensä Yrittäväksi Hämeeksi. Lehti on sittemmin kehittynyt eri vaiheiden jälkeen nykyiseksi Yrittäjälehdeksi.

Aluejärjestöstä Päijät-Hämeen Yrittäjät

Vuonna 1981 aluejärjestön nimi muutettiin Päijät-Hämeen Yrittäjiksi. 1980-luku oli aktiivisen toiminnan aikaa, mutta 1990-luvun lama hiljensi myös maakunnan yrityksiä. Yrittävä Häme -lehdessä käsiteltiin kriisin ennakoimista, säästökohteita ja konkurssimenettelyjä. Päijät-Hämeen Yrittäjät perusti oman kriisiryhmän 1991 auttamaan yrityksiä.

Lama näkyi myös aluejärjestön taloudessa. Aluejärjestö luopui 70-luvulla hankkimastaan Y-toimintakeskuksesta ja palasi juurilleen Rautatienkadulle lähes samaan paikkaan, jossa se oli toiminut historiansa alkuaikoina. Yksi keskeisiä tavoitteita olikin jäsenkunnan kasvattaminen uudelleen ja toiminnan aktivoiminen, missä myös 2000-luvulla onnistuttiin.

Vuonna 2011 aluejärjestö on kasvanut 75 vuotta sitten perustetusta yhdistyksestä 3500 jäsenyrittäjän edunvalvojaksi maakunnassa.

Vireä 2000-luku

Simo Räihä otti puheenjohtajan nuijan vuonna 2002 lähes lennosta, kun silloinen puheenjohtaja Ensio Romo halusi väistyä yrittäjäjärjestön johdosta. Romo oli hoitanut parin vuoden ajan sekä toimitusjohtajan että puheenjohtajan pestiä.

Päällimmäisenä Räihälle nousee puheenjohtaja-ajastaan mieleen yhteistyön tiivistyminen sekä kuntien että kaupunkien päättäjien kanssa. – Olimme mukana tekemässä alueen elinkeinostrategiaa. Uudessa strategiassa korostettiin yritysystävällisyyttä. Halusimme jalkauttaa kuntiin ajatuksen siitä, että yhdessä olemme enemmän. Jos yksi kunnista saa uuden yrityksen, hyötyy siitä koko Päijät-Häme.

Myös jäsenkehitys lähti voimakkaaseen kasvuun ympäri maakuntaa. – Nouseva trendi oli käynnissä jo toimitusjohtaja Risto Rantasen aikana, mutta se lähti huikeaan nousuun siinä vaiheessa, kun Outi Hongistosta tuli toimitusjohtaja. Räihä lisää, että järjestön tekeminen on noussut ihan toiselle tasolle. – Yhteistyö niin kunnallisella sektorilla kuin eri organisaatioidenkin kanssa on laajentunut ja syventynyt merkittävästi. 

Puheenjohtajakautensa aikana Räihä vaikutti myös valtakunnallisella tasolla. Hänet valittiin Suomen Yrittäjien hallitukseen vuonna 2002. Varapuheenjohtajaksi hän nousi vuonna 2004.

Yrittäjyyden arvostus lisääntynyt

Räihä siirsi vetovastuun aluejärjestöstä orimattilalaiselle Pentti Patosalmelle vuonna 2012. – Yrittäjien vaikuttavuus on kasvanut sekä valtakunnan tasolla että paikallisyhdistyksissä ja aluejärjestöissä puheenjohtajakauteni aikana. Räihän kaudella alkanut yhteistyö kuntien ja kaupunkien kanssa on Patosalmen johdossa tiivistynyt entisestään. Nykyisin lukuisissa kaupungin ja kunnan sekä yhteistyöorganisaatioiden työryhmissä on mukana myös yrittäjäjärjestöjen edustaja. – Sekä paikallisyhdistykset että aluejärjestö ovat tehneet mittavaa työtä julkisen sektorin kanssa.

Minusta vuorovaikutuksen syveneminen oikeaksi yhteistyöksi on merkittävin muutos, mitä alueella  on tapahtunut.  Myös edunvalvontatyö on tuottanut tulosta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Yrittäjien aktiivisen edunvalvontatyön ansiosta alueella toimii edelleenkin sopimusperusteinen jätteenkuljetusmalli. 

Patosalmi iloitsee siitä, että yrittäjyyden arvostus on noussut hurjasti etenkin nuorten keskuudessa. – Yrittäjyyden status ja imago ovat tänä päivänä aivan toisella tasolla kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Nykyisin yrittäjyys on nuorille oikeasti yksi mahdollisuus työllistää itsensä.


Jäsenmäärä kasavanut 70 %

Kun Outi Hongisto aloitti toimitusjohtajana, oli aluejärjestön jäsenmäärä 2 000. Kuluneen kymmenen vuoden aikana jäsenmäärä on kasvanut 70 % . Nykyisin jäseniä on 3 400. Myös järjestön toiminta on laajentunut ja toimiston väkiluku kasvanut kahdesta neljään vakituiseen. Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä käytetään aina mahdollisuuksien mukaan. 

Hongisto on panostanut alusta saakka viestintään, sillä se on edunvalvonnan ja vaikuttamisen kulmakivi. – Monikanavainen viestintä on myös jäsenten palvelussa kaiken a ja o, Hongisto kertoo. Pitkäaikaisen järjestösihteeri Helena Raidan rinnalle palkattiin viestintäassistentti. Viime keväänä Milla Pakkasen tilalle tuli Eveliina Rantala. Vaikka viestintä on tärkeää, nousee toiminnan keskiöön kuitenkin edunvalvontatyö. Hongiston mukaan se on sekä Suomen Yrittäjien että aluejärjestöjen tärkein tehtävä. – Järjestön tehtävänä on vaikuttaa yrittäjien puolesta paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Miikka Venäläinen aloitti yhteyspäällikkönä muutama vuosi sitten. – Yhteyspäällikön tehtävä on kasvattanut järjestön resursseja sidosryhmäyhteistyöhön ja edunvalvontaan. Ja edunvalvontaa viimeisen kymmenen vuoden aikana on totisesti tehty. Esimerkiksi vuosi 2014 oli Vain kilpailu jalostaa -teemavuosi. Kampanja halusi korostaa yksityisten yritysten asemaa julkisessa palveluntuotannossa. Nyt tavoite toteutuu sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädännössä.

Pari vuotta aikaisemmin tehtiin urakalla töitä yritysvaikutusten arvioinnin kanssa. Päijät-Hämeen Yrittäjät kehittivät yhteistyössä kuntien ja silloisen LAKESin kanssa alueella yhtenäisen yritysvaikutusten arviointimallin.

Näiden lisäksi Yrittäjät ovat olleet aktiivisesti esillä muun muassa kuntayhteyden kilpailuneutraliteettiin, sote-asioihin ja ensihoitoon liittyvissä asioissa.

Yrittäjien etujen lisäksi aluejärjestö on kiinnittänyt huomion tuleviin yrittäjiin eli nuoriin. Yrittäjyyskasvatusta on viety eteenpäin yhteistyössä Lamkin, Koulutuskeskus Salpauksen ja opiskelijoiden kanssa. Lisäksi järjestöllä on ollut erilaisia kampanjoita, joissa on markkinoitu kesätöitä nuorille. Tämän kesän kampanja on Kesällä duuniin! 


Teksti Leena Keskiaho ja Sane Keskiaho, kuvat Päijät-Hämeen Yrittäjät arkisto, Eturivi -kirja 1986