Etsi

Mielipidekirjoitus: Työmarkkinoiden on uudistuttava

On hyvä, että maan työmarkkinoilla on saavutettu rauha, vaikka viisaus vielä kaukana onkin.

Irtisanomislakikiistasta Lasse Laatunen puhuu järkeä lehden haastattelussa (Ess 27.10.) siinä, että kiistan mittasuhteet ovat olleet täysin kohtuuttomat, koska lakiesitys ei olennaisesti poikkeaisi nykyisestä.

Harhaanjohtavaa Laatusen kommenteissa sen sijaan on se, että syyttävä sormi osoittaa Suomen Yrittäjiä. Jos lakiesitys olisi yrittäjäjärjestön tavoitteen mukainen, pienissä yrityksissä irtisanomisen perusteiksi tulisi riittää asiallinen syy. Hallituksen esittämässä lakimuutoksessa edellytettiin lisäksi painavia syitä, mikä ei tuo merkittävää muutosta nykykäytäntöön. Laki olisi pienten yritysten näkökulmasta muutos tarpeelliseen suuntaan, vaikkei riittävä. Tämä näkökulma ei toki ole ollut EK:lle ennenkään merkityksellinen.

Minusta suomalaisten tulisi nähdä keisarin alastomuus ja ymmärtää, että todellinen ulkoparlamentaarinen vaikutus hallitukseen tulee työmarkkinaosapuolilta, joille hallitukset ovat vuosikymmenien ajan luovuttaneet työmarkkina-asioissa päätösvaltansa. Talousnobelisti Holmström toteaa, että Suomi on työmarkkinoiden kolmikannan vuoksi kummallinen maa ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille. 

Onko todellakin niin, että Laatusen kehaisema tapa, jossa hän Lylyn ja Ihalaisen kanssa sopi kabinetissa asiat, on oikein, mutta muiden ehdotukset ovat luvattoman ohituskaistan käyttöä? Samalla on sovittu kuin ohimennen yleissitovasti niidenkin puolesta, joilla ei neuvotteluissa ollut mitään osaa. Yhdenvertaisuuden puute ei näytä tässä kohtaa ketään vaivaavan. Näkemys, että työmarkkinaosapuolien pitää saada sanella valmiit lakipykälät hallitukselle ilman, että hallituksella olisi oikeutta oma-aloitteisesti tehdä työmarkkinoita koskevia lakiesityksiä, ei edusta demokratiaa eikä nykyaikaa. Siinä on ero, pääsevätkö asianosaiset kertomaan näkemyksensä lainsäädännön valmisteluun vai sanelevatko ne suoraan lain sisällön.

Suomen Yrittäjien agendalla on ollut työmarkkinoiden joustoja edistäviä toimenpide-ehdotuksia koko olemassa olonsa ajan. Tavoitteet sisältävät paljon muutoksia, jotka parantaisivat yritysten kilpailukykyä ja olisivat toteutuessaan vaikutuksiltaan merkittävästi vahvempia kuin nyt esillä ollut lakimuutos. Ne eivät ole sellaisenaan yltäneet vielä minkään hallituksen ohjelmaan, ei nykyisenkään. Puheet entisistä SY:n toimihenkilöistä taustavaikuttajina ovat lapsellisia siihen järjestökoneistoon verrattuna, joka pitää työmarkkinapolitiikkaa otteessaan. On selvää, että valta-asetelmista halutaan pitää kiinni. 

Toivottavasti keskustelu Suomelle elintärkeästä kysymyksestä, työmarkkinoiden toimivuudesta, ei tukahdu. Palkansaajajärjestöt toivat viime viikkoina voimakkaasti esiin, että heidän tehtävänään on ajaa jäsentensä etua. Samalla on vahvasti tuomittu, että yrittäjäjärjestö toimii jäsentensä puolesta. Missä ovat puheet pienyrittäjän toimintaedellytysten parantamisesta ja duunariyrittäjän puolustamisesta suuryritysten kilpailun paineissa? Yrittäjäjärjestö tulee kyllä jatkossakin tekemään työtä yksinyrittäjien ja pientyönantajien puolesta.

Keskustelu irtisanomislain työllisyysvaikutuksista on kaiken kaikkiaan sivuraiteilla. Aivan metsään menee pelko löysistä ja perusteettomista irtisanomisistakin. Irtisanominen on aina vaikeaa, eikä sitä tehdä turhaan. 

Sen sijaan, jos halutaan turvaa työsuhteisiin, pitää ymmärtää se syy-seuraussuhde, että työllistämisen riskit ajavat yritykset käyttämään vuokratyövoimaa, tekemään nollatuntisopimuksia tai teettämään työt yrittäjällä laskutettavana työnä. Kaikki niitä toimia, joita palkansaajajärjestöt paheksuvat. Laki irtisanomisen helpottamiseksi olisi omiaan vähentämään poikkeavia työn muotoja pysyvien työsuhteiden eduksi. 

Yhdenvertaisuuden nimissä toivon, että lakiesityksen perustelujen hiomisessa myös pienyrittäjän ääni saa kuulua. On eri asia, jos yksi työntekijä ei sovellu tehtäväänsä 200 hengen yrityksessä kuin jos yrittäjän palveluksessa olevasta kahdesta henkilöstä toinen ei suoriudu töistään. Silloin puolet tuotannosta on pielessä, ja se on kestämätöntä.

Outi Hongisto
Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa tiistaina 30. lokakuuta 2018.