Etsi

Kestävää liiketoimintaa digitaalisuuden avulla

Digitalisaatio nähdään yhtenä tärkeimmistä yritysten taloudellisen lisäarvon tuottajista.

Selkeästi mitattavan taloudellisen arvon tuottaminen on perusedellytys, mutta nykyisessä monimuotoisessa toimintaympäristössä sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävien ratkaisujen yhdistäminen taloudellisesti houkuttelevien mallien oheen on elintärkeää. Miten digitaalisuus vaikuttaa liiketoiminnan kestävyyteen ottaen huomioon sekä sen taloudellinen, sosiaalinen että ympäristöllinen ulottuvuus? Selvitimme asiaa Päijät-Hämeen alueella ja havaitsimme, että alueen pienyritykset kokevat digitaalisuuden olennaisena osana kestävän liiketoiminnan tavoittelussa.

Digitaalisuus muuttaa pelikenttää

Yritykset pyrkivät yhä enenevissä määrin toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, koska se voi tuoda toimintaan positiivisia vaikutuksia, kuten kustannussäästöjä ja jätteiden vähentymistä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen edellyttää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden huomioimista yrityksen toiminnassa.

  • Taloudellinen kestävyys tarkoittaa toimimista taloudellisessa tapapainossa, joka ei perustu velkaantumiseen.
  • Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa toimimista hyvinvointia lisäävästi.
  • Ympäristöllinen kestävyys tarkoittaa toimimista ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavasti.

On todettu, että tuoteinnovaatiot edistävät kestävyyttä pääasiassa ympäristöllisestä näkökulmasta (Chou et al., 2015; Djellal & Gallouj, 2016), mutta palvelut voivat kehittää yritysten toiminnan kestävyyttä monipuolisemmalla tavalla (Chou et al., 2015; Saviano et al., 2017). Palvelut voivat tuoda arvoa muun muassa lisäämällä tuotteiden myyntiä, lisäämällä asiakasuskollisuutta, lisäämällä voittoja ja ylläpitämällä kilpailuetua yrityksille (Shelton, 2009). Täten myös palvelut tarjoavat hyvät mahdollisuudet yritysten ponnistuksille kestävän kehityksen takaamiseksi (Chou et al., 2015).

Digitaalisuuden lisääntyminen on mahdollistanut uusien, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävien palvelujen yleistymisen. Digitaalisuus mahdollistaa resurssitehokkaat palvelut tarjoamalla esimerkiksi yhteyksien ja läpinäkyvyyden parantumisen. Tärkeimpiä digitaalisten resurssien käytön etuja onkin niiden kyky luoda arvoa täysin uusilla tavoilla tai parantaa nykyisten menetelmien tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä on johtanut digitaalisten innovaatioiden lisääntymiseen. Digitaaliset innovaatiot viittaavat digitaalisesti mahdollistettuihin uusiin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimintaprosesseihin, joiden tavoitteena on tuoda arvoa sitä hyödyntävälle taholle ja kilpailuetua sitä tarjoavalle yritykselle.

Kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta tarvitaan lisätietoa siitä, miten innovaatiot ja kestävyys liittyvät toisiinsa (Ostrom et al., 2015; Holmlund et al., 2016; Saviano et al., 2017) etenkin digitaalisessa kontekstissa. Digitaalisuuden ja kestävän liiketoiminnan väliseen suhteeseen voi vaikuttaa monet tekijät sekä yrityksen sisäiset että yrityksen toimintaympäristöön liittyvät. Siksi digitalisaation kehityksen jatkumona on tutkittava sen luomia vaikutuksia, etenkin kestävän liiketoiminnan näkökulmasta.

Kokemuksia Päijät-HämeestäOlemme #DigiLAHTI-hankkeen puitteissa selvittäneet digitaalisuuden ja kestävän liiketoiminnan välistä yhteyttä päijäthämäläisissä pienyrityksissä. Tavoitteena oli kerätä tietoa alueen yritysten digitaalisuuden hyödyntämisen tasosta ja kestävän liiketoiminnan toteutumisesta. Tutkimme digitaalisuuden hyödyntämistä kolmen tekijän kautta: tietotekninen osaaminen, laitteiden ja toimintojen edellytykset hyödyntää digitaalisuutta ja yrityksen digitaalisuuden aste kokonaisuudessaan. Kestävän liiketoiminnan toteutumisessa otettiin huomioon sekä taloudellinen, sosiaalinen että ympäristöllinen kestävyys.

Kuvan 1 mukaisesti digitaalisuuden hyödyntämisellä koettiin olevan eniten vaikutusta ympäristölliseen kestävyyteen. Sekä tietotekninen osaaminen, laitteiden ja toimintojen edellytykset hyödyntää digitaalisuutta että koko digitaalisuuden aste yrityksessä vaikuttivat siihen miten ympäristöllisesti kestävästi yritykset toimivat. Digitaalisuudella koettiin olevan vaikutusta myös sosiaaliseen kestävyyteen. Laitteiden ja toimintojen edellytykset hyödyntää digitaalisuutta ja koko digitaalisuuden aste yrityksessä vaikuttivat siihen miten sosiaalisesti kestävästi yritys toimi. Tietoteknisen osaamisen lisääntymisen ei koettu lisäävän sosiaalista hyvinvointia. Taloudelliseen kestävyyteen digitaalisuudella koettiin olevan vähiten vaikutusta, koska ainoastaan digitaalisuuden aste yrityksessä vaikutti positiivisesti siihen, miten taloudellisesti kestävästi yritys kykeni toimimaan.

Kuva 1. Digitaalisuuden ja kestävän liiketoiminnan välinen yhteys päijäthämäläisissä pienyrityksissä

Lähteet

Chou, C. J., Chen, C. W., & Conley, C. (2015). Creating sustainable value through service offerings. Research-Technology Management, 58(2), 48-55.Djellal, F., & Gallouj, F. (2016). Service innovation for sustainability: paths for greening through service innovation. In Service innovation (pp. 187-215). Springer, Tokyo.Saviano, M., Barile, S., Spohrer, J. C., & Caputo, F. (2017). A service research contribution to the global challenge of sustainability. Journal of Service Theory and Practice, 27(5), 951-976.Shelton, R. 2009. Integrating product and service innovation. Research-Technology Management 52(3): 38-44.)

Kirjoittajat

Minna Saunila toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy innovaatioihin, palveluliiketoimintaan ja kestävään arvonluontiin. Hän toimii myös #DigiLAHTI-hankkeen LUT-yliopiston osahankkeen projektipäällikkönä.

Sariseelia Sore työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa lehtorina ja vastuuopettajana sekä tietojenkäsittelyn AMK-koulutuksessa että digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LAMKin osatoteutuksen projektipäällikkönä #DigiLAHTI-hankkeessa.

Juhani Ukko toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin, kuten palveluliiketoimintaan, yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kestävään arvonluontiin.

Tero Rantala työskentelee nuorempana tutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä sekä kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden suorituskyvyn johtamiseen.