UY:n puheenjohtajaparlamentti kokoontui

Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajaparlamentissa Hyvinkään Sveitsissä kokoontuivat istuvat ja entiset puheenjohtajat muistelemaan menneitä ja pohtimaan tulevaisuutta. Saimme kuulla myös asiantuntijan esitelmän turvallisuudesta.

Aluejärjestön ja paikallisyhdistyksen tilaa ja toimintaa avasi UY:n aluejohtaja Petri Ovaska. Yritän poimia tähän hänen puheestaan oleellisimmat asiat.

TOIMINNAN YDIN ON PAIKALLISYHDISTYKSISSÄ

Uudellamaalla on lähes kolmekymmentätuhatta yritystä, joista suurin osa on yrittäjävetoisia. Se on meidän edunvalvontaporukkamme, vaikka kaikki eivät suinkaan ole jäseniämme, aloitti Petri. Tässä luvussa eivät ole mukana Helsinki ja Espoo, hän täsmensi. Kuntayhteistyön syventämiseen tullaan jatkossa panostamaan entistäkin voimallisemmin. Tämä tarkoittaa, että meillä on oltava toimivat ja hyvät yhteydet kuntapäättäjiin. Näin voisimme nykyistä paremmin olla mukana yrittäjiä kiinnostavien asioiden käsittelyvaiheessa, eikä vasta kun ne on päätetty. Paikallisyhdistyksissä on voimamme. Siellä on toimintamme perusta. Siellä pääasiallisesti ratkaistaan pysyvätkö jäsenemme vai eroavatko he yhdistyksestä. Siksi painopisteemme tulee jatkossa olemaan jo olemassa oleva jäsenistömme. Yritämme palvella heitä mahdollisimman hyvin, että he haluaisivat jatkossakin kuulua yrittäjäyhdistykseen ja tuntisivat sen hyödylliseksi ja antoisaksi itselleen ja yritykselleen. Tässä tärkeänä osana ovat järjestämämme tapahtumat ja viestintä medialle. Olemme aiemminkin tehneet asioita hyvin, mutta emme ole riittävästi kertoneet siitä.

ESITELMÖITSIJÄ TURVALLISUUDESTA

Venäjän viimeaikaisten toimien vuoksi kuultiin myös erittäin ajankohtainen asiantuntijan esitelmä turvallisuudesta. Kuluneella viikolla olimme saaneet mediasta tiedon Putinin määräämästä osittaisesta liikekannallepanosta Venäjällä. Aiheesta kertomaan oli saatu alan superosaaja Jarno Limnéll. Hän on kyberturvallisuuden työelämäprofessori. Sen lisäksi hän on dosenttina kolmessa yliopistossa: Maanpuolustuskorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi professori Limnélliä kuunneltiin niin sanotusti korvat höröllä. Hänen esityksensä kesti kolmisen varttia. Yritän parhaani mukaan poimia tähän tärkeimmät kohdat siitä.

ELÄMME SUMUSSA

Me olemme melkoisessa kansainvälisen politiikan ja turvallisuuspolitiikan sumussa tällä hetkellä, aloitti Limnéll. Nopeitakin käänteitä on tapahtunut ja tapahtumassa varmasti jatkossakin. Edellisen kerran Venäjällä tai Neuvostoliitossa liikekannallepano on tapahtunut toisen maailmansodan aikana. Putin joutui turvautumaan tähän, koska vapaaehtoisia ei enää Ukrainan rintamalle löytynyt. Meille tämä tarkoittaa sitä, että yhä enemmän korostuu tuki Ukrainalle ja myös omasta turvallisuudestamme huolehtiminen. Kremlissä eletään nyt aikamoisessa illuusiossa ja se tulee ennemmin tai myöhemmin romahtamaan. Tämä tarkoittaa meille sitä, että meillä on jatkossa epävarmempi, epävakaampi ja valitettavasti myös vähemmän rationaalinen itänaapuri. Naton jäsenhakemuksemme käsittely on jo loppusuoralla ja käytännössä varma. Limnéll piti ratkaisevana sitä, kun se Yhdysvalloissa ratifiointiin. Yksin emme enää ole, hän totesi.

TURVALLISUUS ON TUNNE

Turvallisuus on tunne, psykologinen olotila. Ja tätä meidän turvallisuuden tai turvattomuuden tunnettamme tullaan seuraavan puolen vuoden aikana koettelemaan ja siihen pyritään vaikuttamaan. Siis turvallisuus on yhä enemmän viestinnällinen asia ja mielikuviin ja tunteisiin vaikuttamista. Ukrainan sota on mennyt meille suomalaisille ihon alle. Tämä vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja henkiseen jaksamiseen. Turvattomuuden tunne on oleellisesti kasvanut Suomessa kansainvälisen politiikan muutosten ja Ukrainan sodan takia. Eihän se oikeastaan ole mikään ihme, sillä on tapahtunut kovin paljon näitä nopeita käänteitä lyhyessä ajassa. On vielä talvikin tulossa, inflaatio, korona, ilmastokriisi ynnä muut siellä taustalla.

TUNNETTA PITÄÄ JOHTAA

Tunnetta pitää johtaa. Pitää miettiä sitä, että miten pystytään huolehtimaan siitä, että meillä pysyy riittävä valo ja usko tulevaisuuteen. Turvallisuus (ja turvattomuus) on hyvin vahvasti viestinnällinen asia. Me suomalaiset emme tykkää valehtelusta. Vaikka faktat olisivat ikäviä, me haluamme kuulla ne. Ei silti tarvitse ylikään ampua tai panikoida. Suomalaiset ovat realisteja ja haluavat kuulla asiat niin kuin ne oikeasti ovat. Me olemme myös toiminnan ihmisiä. Me kysymme, mitä minä voisin tehdä turvallisuuden lisäämiseksi? Ostanko joditabletteja ja vessapaperia? Yksi hyvä tapa on suuren suosion saanut 72-tuntia konsepti, jonka avulla selviää kolme vuorokautta ilman sähköä. Kaivataan tämän kaltaisia selkeitä ohjeita. Pitää myös olla tarkkana, sillä meille jaetaan myös virheellistä ja valheellista informaatiota. Tarvitaan medialukutaitoa. Ettemme vaipuisi synkkyyteen, välillä on hyvä irtautua tästä sotauutisoinnista vähän ja nauttia elämästä, syödä suklaata ja katsoa Netflixiä.

FYYSINEN JA DIGITAALINEN MAAILMA

Nykyajassa on kaksi maailmaa. On fyysinen maailma, missä me elämme ja teknologiaan perustuva digitaalinen maailma, kybermaailma. On sitten kyse liiketoiminnasta, ihmisten käyttäytymisestä, opiskelusta tai työnteosta, yhä enemmän asiat siirtyvät fyysisestä maailmasta digitaaliseen maailmaan. Koska rahakin on kasvavassa määrin vain digitaalisia bittejä ja numeroita, myös vakoilijat, rikolliset ja huijarit ovat siirtyneet verkkoon. Esiintyy myös haittaohjelmia ja kiristystä. Lukitaan yritysten tietokoneen tiedostot ja vaaditaan lunnaita niiden vapauttamisesta. Elleivät varmuuskopiot ole kunnossa jotkut maksavat, vaikka mitään takeita tiedostojen vapautuksesta ei ole. Tarkkana saa ja pitää olla. Kaikkein tärkein ohje kyberuhkien varalta on: mieti ennen kuin klikkaat. Me kaikki teemme kuitenkin joskus virheitä. Ne on aina parasta tunnustaa heti ja miettiä miten tästä selvitään. Omaa ja yritystenkin sietokykyä eli resilienssiä voi parantaa. Pitää olla turvallisuuskulttuuri, jota kehitetään ja päivitetään koko ajan. Me muistamme kaikki, kun korona tuli, miten nopeasti ohjeistuksen ja viestinnän avulla saatiin kansalaisille iskostumaan maskien käyttö, turvavälit ja käsihygienia.

HYVIN MEILLE TULEE KÄYMÄÄN

Muuttuneessa turvallisuustilanteessa Limnéll  muistutti myös marsalkka Mannerheimin sanoista: ”Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka”. Informaatiovaikuttamisella yritetään lyödä kiilaa kansamme riveihin. Meidän on oltava valppaina, emmekä saa mennä tähän ansaan.

Professori Jarno Limnéll lopetti esitelmänsä positiiviseen loppukaneettiin: ”Huolehtikaamme siitä, että meidän yhteiskuntamme on oikeudenmukainen, tasavertainen ja huolehditaan turvallisuudesta ja huolehditaan toisistamme. Ja vaikka maailma myrskyää, ja todennäköisesti aika pitkään saadaan varautua yllättäviin käänteisiin, niin uskaltaisin luvata, että hyvin meille tulee käymään”.

Kommentti: Puheenjohtajaparlamentin ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Kiitoksen ansaitsee myös illallisen tarjoilu ja trubaduurin musisointi.

Teksti Aku Eronen, kuva Petri Ovaska.