Kustannustuki sakkaa pahan kerran, mutta onneksi apua on saatavilla
Tällä kirjoituksella on tasan yksi tarkoitus. Sen pitäisi kannustaa yrittäjiä hakemaan kustannustukea. Kustannustuen haku alkoi joulukuun 21. päivä ja nyt alkuvuodesta olemme saaneet ensimmäisiä tietoja siitä, miten tuki on lähtenyt liikkeelle. Lyhyt vastaus on: ei hääppöisesti.
Kerrataan hieman perusteita. Kustannustuki on siis tarkoitettu yrityksille, liiketoimintaa harjoittaville säätiöille ja yhdistyksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi (30 %) COVID-19-pandemian vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia tukikauteen kohdistuvia palkka- ja muita kuluja. Tukikausi on kesäkuu- lokakuu 2020 ja vertailuajankohta on sama ajankohta vuonna 2019. Tuen määrä on vähintään 2 000 euroa.
Nyt haettavissa olevan kustannustuen piti olla parempi versio edellisestä tuesta. Valitettavasti näin ei näytä käyneen. Tukien hylkäysprosentit ovat edelleen aivan turhaan korkeat, peräti 73 prosenttia tehdyistä päätöksistä on tullut bumerangina takaisin.
Euroiksi käännettynä tämä tarkoittaa, että lähes 21 miljoonan euron maksettujen tukien määrästä Pirkanmaalle on saatu 1,8 miljoonaa euroa. Valtakunnallisesti eniten hyväksyttyjä päätöksiä on tehty vähittäiskaupalle sitten tukkukaupalle ja kolmanneksi eniten liikkeenjohdon konsultoinnin toimialoille.
Näyttää siltä, että pienet eli tässä tapauksessa alle 10 henkeä työllistävät yritykset, ovat saaneet eniten hylkääviä päätöksiä, joten tähän ryhmään liittyy myös suurin muutostarve. Ratkaiseva kysymys onkin, miten tätä asiaa voisi korjata?
Tätä kirjoitettaessa hylkäysten syistä ei ole kerrottu tarkkoja tilastoja, mutta taustakeskusteluissa nousi esiin kolme huomion arvoista asiaa, joita haluan alleviivata ja joiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Yksi merkittävimmistä hylkäyksen perusteista on ollut, se ettei yrityksen liikevaihto ole laskenut 30 prosenttia, kuten kriteereissä vaaditaan.
Toiseksi haettavan tuen minimimäärä on ollut 2 000 euroa ja monen hylkäyksen peruste on ollut siis haetun tuen jääminen alle tämän minimirajan. Kolmas yleinen hylkäysperuste on ollut se, että hakijan toimialalla liikevaihto ei ole laskenut 10 prosenttia, joka sekin on yksi tukikriteereistä.
Kieltämättä kun tuen näitä ja muita kriteereitä lukee, tulee mieleen se, ovatko ne edelleen liian tiukat, ja kriteerit kokonaan irrallaan yrittäjän arjesta. Hylkäysprosenteista näin voisi ainakin päätellä.
Tiivistetysti siis; Kannattaa hakea tukea, sitä on reilusti saatavilla, mutta ennen tuen hakemista kannattaa kiinnittää vielä huomiota tuen kriteereihin ja selvittää kehittämisen vaihtoehdot jo etukäteen. Apua ja neuvoja on ainakin hyvin saatavilla – luonnollisesti myös meiltä Pirkanmaan Yrittäjistä.
