Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Mitähän tuo norsu meistä ajattelee?

Vanha tarina kertoo kolmesta yrittäjästä Afrikassa, jossa he kohtasivat elefantin. Saksalainen mietti mielessään, millaisia nahkasaappaita norsun nahasta saisi tehtyä. Amerikkalainen näki dollarin kuvat silmissään arvioidessaan norsunluun arvoa. Suomalainen mutisi itsekseen, että mitähän tuo norsu mahtaa minusta ajatella.

Me suomalaiset haluamme vertailla itseämme muihin ja miettiä, miltä näytämme toisten silmissä. Siksi joidenkin Pisa-tutkimusten tulokset maamme koulujärjestelmän erinomaisuudesta ja oppilaiden matematiikan taidoista ovat olleet mannaa suomalaisten itsetunnolle. Myös kilpailukykyarvioinneissa Suomi on ollut 1990-luvun puolivälistä valtioiden kärkikaartia. 

Suomen vauhti on hiipunut muun maailman tahdista  

Nyt on tullut rutkasti lunta tupaan. Tämän vuoden kilpailukykyvertailussa Suomi putosi 19. sijalle maiden kärkikymmeniköstä. Vuosituhannen alun mitalisijat ovat enää kaukainen muisto. Valtioiden vertailun tekee vuosittain sveitsiläinen liikkeenjohdon koulutuslaitos IMD talouden tunnuslukuihin ja yritysjohtajien kyselyvastauksiin perustuen. Vaikka kilpailukyvyn tutkimista voidaan pitää jonkinlaisena talousviihteenä, ei tuloksia kannata silti sivuuttaa olankohautuksella. 

Suomen pudotti teollisuusmaiden eliitistä vientiteollisuuden jyrkkä alamäki, työmarkkinoiden joustamattomuus sekä julkisen talouden rapakunto. Tilanne pahenee entisestään väestön ikääntymisen myötä, ellei julkisen talouden remontti etene pikavauhtia. Myös maamme korkea veroaste ja yrittäjähengen puute kartuttivat Suomelle miinuspisteitä. 

Työmarkkinat romuttavat Suomen kilpailukyvyn  

Kaikki Pohjoismaat ovat Suomen edellä, Ruotsi parhaana viimeisellä pistesijalla. Kärkikolmikon muodostavat Singapore, Hongkong ja USA. Monet takamatkalta lähteneet, kuten Kiina, Israel ja Itävalta, ovat rynnineet Suomen ohi. Tämän vuoden lakkokevät on osoittanut, ettei maailman talouden muutoksia vielä oikein ymmärretä ammattiyhdistyksissä. Työntekijät haikailevat menneen suljetun maailman perään. Toisaalta työnantajat – etenkin kasvottomat, ei-yrittäjävetoiset yritykset – ovat melko kevyesti siirtämässä toimintojaan ulkomaille. 

Enää poliitikot eivät voi paukutella henkseleitään Suomen huippusijoituksilla kuten vuosituhannen vaihteessa. Nyt on ankarien päätösten aika. Verouudistuksella ei saa romuttaa yrittäjyyttä, kasvuyrittäjyyteen pitää kannustaa, työn verotusta ei saa kiristää, työuria on pidennettävä, työmarkkinoilla on siirryttävä paikalliseen sopimiseen, lakko-oikeutta on rajoitettava ja kuntatalouden syöksykierre on korjattava. Vanhalla hallituksella on vielä näytön paikka ennen ensi kevään vaaleja ja uuden hallituksen muodostamista. Uuden kasvun eväät löytyvät vain kannustamalla yrittäjyyteen ja työntekoon.

Jari Jokilampi
Pirkanmaan Yrittäjä-lehti, 6/2010