Etsi

Laki

Lakilaari: Mitä uusi liikesalaisuuslaki tarkoittaa käytännössä?

Luin netistä blogikirjoituksen, jossa käsiteltiin liikesalaisuuksista annettua uutta lakia. Meillä on osakeyhtiössä kilpailukieltosopimukset jo laadittu kaikkien työntekijöiden kanssa. Mitä meidän tulisi huomioida?

Liikesalaisuuslaki tuli voimaan 15.8.2018. Laki perustuu EU:n direktiiviin liikesalaisuuksien suojasta. Osin kyse on sirpaloituneen lainsäädännön kokoamisesta, mutta laki tuo myös joitain uudistuksia nykytilanteeseen nähden. Lain säätämisen yhteydessä yhdenmukaistettiin myös lainsäädännössä
käytettyjä erilaisia nimityksiä, kuten yrityssalaisuus sekä liike- ja ammattisalaisuus.

Jatkossa lainsäädännössä käytetään liikesalaisuuden käsitettä, joka perustuu liikesalaisuuslain määritelmään. Liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi hinnoittelutiedot, asiakasrekisterit, lähdekoodit tai tuotteiden valmistustiedot. Liikesalaisuudeksi katsottavan tiedon tulee täyttää kolme edellytystä. Ensimmäiseksi tiedon tulee olla salaista eli ei yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla olevaa. Toiseksi liikesalaisuudella on oltava taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Kolmanneksi liikesalaisuuden haltijan pitää olla ryhtynyt toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Liikesalaisuuslailla on lisätty oikeussuojakeinoja liikesalaisuuden haltijalle. Tuomioistuin voi esimerkiksi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä vetämään liikesalaisuutta loukkaavan tuotteen markkinoilta tai tuhoamaan liikesalaisuutta sisältävät asiakirjat, esineet, materiaalit, aineet tai sähköiset tiedostot.

Liikesalaisuuden loukkaaja voidaan myös määrätä maksamaan käyttökorvausta tai hyvitystä liikesalaisuuden haltijalle. Vahingonkorvaus ja rikosoikeudelliset seuraamukset ovat myös mahdollisia.

Liikesalaisuuslaki ei poista tarvetta erillisille salassapito- ja/tai kilpailukieltosopimuksille. Yrityksissä tulee kiinnittää huomioita esimerkiksi sopimusten ehtojen sisältöön, arvioida työntekijän roolia ja työtehtäviä yhtiössä sekä arvioida ja tunnistaa toimialaan liittyvät erityispiirteet. On edelleen suositeltavaa laatia erilliset salassapitosopimukset niiden työntekijöiden kanssa, jotka saavat tietoonsa yrityksen liikesalaisuuksia.

Kilpailukieltosopimusten laatiminen yrityksen avainhenkilöille voi olla perusteltua. On hyvä huomata, että kilpailukieltosopimusten osalta sääntely on todennäköisesti muuttumassa. Työministeri on asettanut työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten lainsäädännön muutostarpeet. Työryhmän työ perustuu kesäkuussa julkaistuun selvitykseen, jonka mukaan kilpailukieltosopimuksia tehdään liian usein ilman pohdintaa niiden tarpeellisuudesta. Työryhmän tehtävänä on arvioida kilpailukieltosopimusten säännösten ajantasaisuutta ja valmistella tarpeelliset muutosehdotukset.

Omien liikesalaisuuksien suojaamisen lisäksi yritysten tulee huolehtia siitä, että yrityksessä ei hyödynnetä toisten yritysten liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuslaki asettaakin yrityksille selonottovelvollisuuden siitä, että yritys ei esimerkiksi rekrytoinnin yhteydessä tule hyödyntäneeksi uuden työntekijän aikaisemman työnantajan liikesalaisuuksia. Lain mukaisia oikeussuojakeinoja voidaan käyttää, mikäli uuden työntekijän rekrytoineen yrityksen ”pitäisi tietää”, että liikesalaisuudet on hankittu oikeudettomasti.

Jarmo Hagman/Haglex Oy

Jarmo Hagman aloitti Haglex Oy:n osakkaana ja lakimiehenä 1.8.2018. Jarmo Hagmanin osaamisalueena on erityisesti sopimus-, yhtiö- ja kiinteistöoikeudelliset asiat. Hagmanilla on monipuolinen kokemus julkishallinnosta useista eri tehtävistä oikeudellisena asiantuntijana ja johtajana.