Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Lempäälä-talon pienyritystilat osoittautuivat hitiksi – Viimeinen tiloista vuokrattiin avajaisia seuranneena viikkona

Jos elettäisiin tavanomaisia aikoja, vuosi 2021 olisi aloitettu Lempäälässä kansanjuhlalla. Alun perin tämän vuoden 2. päivänä kun oli tarkoitus juhlia upouutta ja komeaa Lempäälä-taloa, joka on samalla myös ensimmäinen merkkipaalu koko kuntakeskuksen uusimisessa. Koronan takia avajaisia jouduttiin nyt hippaamaan hillitysti ja erittäin maltillisella kutsuvierasporukalla. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti vieraili talossa muutamaa viikkoa myöhemmin. Oppaana meillä oli natiivi, sillä uuden kuntakeskuksen ytimeen meitä tutustutti Lempäälän Yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen. Hän oli jo ehtinyt sisustaa talossa oman työhuoneensa edustuskuntoon.

Lempäälä-talo on komeaa katsottavaa. Aivan Lempäälän keskustan ytimeen ja rautatieaseman kupeeseen valmistunut moderni rakennus on massiivinen ilmestys. 20 000 neliön rakennus kätkee sisäänsä muun muassa uuden pääkirjaston, Lempäälän kunnan- ja seurakunnanviraston, 200 hengen sisäkatsomon sekä reippaasti monitoimitiloja. Yhteisöllisyys onkin yksi avainsanoja, jota modernia kuntakeskusta suunniteltaessa on pidetty etulinjassa.

Uutta on lähdetty rohkeasti kokeilemaan myös palvelupuolella. Yksi keskeisimmistä muutoksista on kuntalaisten palveluiden keskittäminen kerros kirjaston alapuolella sijaitsevaan Palvelukäytävään. Sieltä löytyvien tiskien takaa luvataan auttaa kuntalaista vähän asiassa jos toisessakin.

Kirjastonhoitaja pitää työpaikkaansa huikeana

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden varsinainen pääkohde tänään on kuitenkin saman kiinteistön B-siivestä löytyvä Ideakeskus. Sinne tosin poikkeamme kirjaston kautta. Meidät vastaanottaa uunituoreen biblioteekin aulassa Lempäälän Yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen. Silmäilemme ensin lyhyesti kirjastoa, mutta siellä piipahdus jää pakostakin tyngäksi. Poikkeustilassa kun asiakkailla ei ollut vielä haastattelupäivänä koko Pirkanmaalla asiaa itse kirjahyllyille ja lainaukset onnistuvat vain ennakkovarauksista.

Vierailupäivänä kirjasto on tästä syystä melkein autio. Kirjastonhoitaja Senni Laurikka vahvistaa, että töissä on saanut olla alkuvuodesta hyvin rauhassa. Hän myöntää odottavansa innoissaan pääsevänsä näkemään kirjastossaan normaalin arjen. Uusia tiloja hän luonnehtii huikeiksi.

– Meidän kokoelmammehan ei paljon muuttunut muuton myötä, mutta tilat itsessään mahdollistavat paljon uutta. Uskon vahvasti nyt avatun tilan löytävän paikkansa oleskelu-, työskentely- ja toimintatilana, kunhan rajoituksista päästään eroon, hän kertoo. Pelkästään lukutoukkien paikka kirjasto ei muutenkaan tänä päivänä ole. Lempäälässä lainattavaksi saa esimerkiksi urheiluvälineitä.

KIRJASTONHOITAJA SENNI Laurikka muutti uusiin tiloihin hyvillä mielin. Uusia tiloja hän luonnehtii huikeiksi.

 

Hartaasti suunniteltu ja kovasti toivottu

Pyörähdämme vielä kerrosta alempana katsastamassa Palvelukäytävän, joka sekin elää vielä aamupäiväistä hiljaiseloa. Sen vieressä sijaitsevassa ravintolassa sentään ollaan jo työn touhussa. Lounastajat tulevat vasta myöhemmin, mutta kahvi- ja pullalinjalaisia piisaa moneen pöytään.

Sananlaskun mukaan hyvää kannattaa odottaa, ja se taitaa päteä myös Lempäälä-taloon. ”Tarttis tehdä jotakin”, kun oli kunnassa sen keskustaa koskeva konsensusajatus jo pidemmän aikaa. Tämän myöntää myös Ismo Paananen, joka itse on asunut Lempäälässä kuusivuotiaasta saakka.

– Ei ole liioiteltua sanoa, että tämän talon myötä toteutui lempääläläisten 40-vuotinen haave. Ensimmäiset ideat keskustan kehittämisestä syntyivät jo 70- ja 80-lukujen taitteessa, hän taustoittaa.

Paananen on ollut mukana nykyisen kuntakeskuksen kehittämistä käsitelleessä työryhmässä viimeiset 10 vuotta. Hän on ollut siellä mukana eritoten Lempäälän Yrittäjien edustajana. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut viimeiset neljä vuotta.

KARANTEENIN TAKIA uudessa kirjastossa voi lainata vain varauksesta. Hyllyjen väliin asiakkailla ei ole asiaa. Hiljaista on, mitä nyt jokunen utelias on tullut tutustumaan paikkoihin ja palauttamaan kirjoja.

Väkiluku on kaksinkertaistunut 40 vuodessa

Melkoisen paljon Lempäälä on muuttunut neljässä vuosikymmenessä, alkaen jo ihan siitä asukasluvusta. Vuoden 1980 alkaessa Lempäälässä on tilastoitu 12 660 asukasta, kun heitä on neljäkymmentä vuotta myöhemmin 23 511. Lempäälä on siis viimeisen 40 vuoden aikana lähestulkoon kaksinkertaistanut asukasmääränsä. Huomioitavaa on muuten sekin, että tähän ei monen muun kunnan tapaan sisälly edes yhden yhtäkään kuntaliitosta. Lempäälän kasvu on ollut sataprosenttisesti omaa ansiota.

Siihen, että Lempäälä-talo saatiin toteutettua juuri nyt, liittyy useampikin syy. Aikataulun siirtymiseen lienee vaikuttanut ainakin se, että 2000-luvun alkupuolella kunnassa pystytettiin Ideaparkia, josta tulikin toviksi kunnan keskeisin hanke. Tähdetkin osuivat siinä mielessä oikeisiin asentoihin, että uusien tilojen tarve kosketti samaan aikaan sekä kirjastoa että kunnanvirastoa palvelutiloineen. Ja kun sitten valtiolta oltiin saamassa tukea kirjastoinvestointiin, johti yksi asia toiseen.

Valtiolta saadusta tuesta huolimatta kyseessä oli valtavan iso panostus myös Lempäälän kunnalta. Kokonaisuudessaan Lempäälä-talon budjetti kun huitelee yli 30 miljoonassa eurossa. Nykyiseen malliselta Lempäälä-talo alkoi suunnitelmissa näyttää noin neljä vuotta sitten, ja varsinainen rakentaminen aloitettiin pari vuotta sitten. Aikataulutkin pitivät kutinsa, sillä ovet saatiin auki suunnitelmien mukaisesti eli tämän vuoden alussa.

Pitkäjänteisen työn ansiota

Siitä Paananen on hyvillään, että yrittäjät haluttiin keskustelupöytiin jo Lempäälän uutta ydinkeskustaa suunniteltaessa. Tämä juontaa hänen mukaansa juurensa pitkästä ja hedelmällisestä yhteistyöstä paikallisen elinkeinoelämän ja kunnan välillä. Käsi kädessä kulkemista kun on aktiivisesti Lempäälässä harjoitettu jo kolmisenkymmentä vuotta. Esimerkiksi elinkeinopoliittinen toimielin eli yrittäjistä ja kuntapäättäjistä koostunut Elpo-ryhmä on toiminut Lempäälässä jo parikymmentä vuotta, kun vastaavaa toimintaa on monessa muussa kunnassa aloiteltu vasta viime vuosina.

Lempäälän yrittäjäystävällisyys on näkynyt myös valtuuston koostumuksessa. Yrittäjiä on myös äänestetty Lempäälässä kunnan luottamustehtäviin hyvällä prosentilla. Se, että yrittäjät pyydettiin mukaan suunnittelutyöhön ja työryhmiin, on itsessään hieno asia, mutta vielä hienommaksi sen tekee, että heidän tarpeitaan myös aidosti kuunneltiin ja sitten niitä vielä toteutettiin. Paananen huomauttaa, että keskeistä oli päästä mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Jos täällä ei olisi tehty tiloja yrittäjyyteen tai ne olisivat olleet vääränlaisia, olisi se ollut täällä ongelma sitten vuosikymmeniä, hän perustelee.

Tilaisuutta ei jätetty hyödyntämättä

Yrittäjät eivät jättäneet vaikutusmahdollisuuttaan käyttämättä. Lempäälän Yrittäjien kesken alettiin heti vaihtaa ajatuksia siitä, miten tulevaisuuden Lempäälästä ja sen keskustasta saataisiin myös yrittäjien kannalta optimaalinen.

 – Yksi hyvin nopeasti esille noussut tulevaisuustarve oli se, miten yksin- ja pienyrittäjien tilatarjontaa voitaisiin lisätä. Sille kun oli täällä Lempäälässä selvä tarve. Toisin kuin isommilla yrityksillä, joilla on jo laajempaa toimintaa ja mahdollisuus joko vuokrata tai jopa rakentaa tilaa, yksinyrittäjien ja pienyrittäjien kynnys tähän on suurempi, Paananen taustoittaa.

Ideahuoneen ajatus paisui keskukseksi

Tätä ajatusta tilasta alettiin sitten pystyttää Lempäälän Yrittäjien jo aiemmin toimineen Ideahuoneen ympärille, josta olikin syntynyt sellainen yli 100 yrittäjä aktiivinen yhteisö. Uudet tilat mahdollistivat saman ajatuksen jatkojalostamisen.

– Olemme nyt ihastelemassa pari vuotta sitten ilmaan heitettyjen visioiden toteutumaa, Ideakeskusta. Se sijaitsee tarkalleen ottaen Lempäälä-talon B-siivessä, Paananen esittelee astuessamme sisätiloihin. Ideakeskuksen oven takaa löytyy 21 vuokrattavissa olevaa työhuonetta. Huoneiden kokoluokka on kompakti, sillä yksittäisten työhuoneiden koot ulottuvat 10–15 neliön väliin.

– Ne on selkeästi tehty sillä ajatuksella, että niistä osa on selvästi yhden hengen huoneita ja muutama sellaisia, joihin mahtuu pari henkeä kerralla, Paananen demonstroi.

Koko tilan ytimenä ja keskuksena toimii atrium-tyyppinen korkea huone, jonka kautta jokainen tilaan sisään tuleva kulkee. Keskelle jäävää yhteistilaa on sen verran paljon, että esimerkiksi ennen koronaa kovin suositut yrittäjien aamiaiskahvittelut pystytään jatkossa pitämään siellä. Tilat saatiin suunnitella yrittäjäjärjestön toiveiden tilaan.

IDEAHUONE-NIMINEN TILA löytyy kolossaalisen Lempäälä-talon B-siivestä. Myös sen osalta avajaisjuhlallisuudet jouduttiin siirtämään hamaan tulevaisuuteen. – Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäisellekin oli kutsu lähdössä, mutta varmaan jotain pidetään sitten syksyllä. Etuna on, että silloin meidän ei tarvitse puhua enää siitä, mitä on tulossa, vaan esitellä mitä täällä jo on, hän kertoo. Toiveissa on, että Ideakeskuksessa päästään pian myös aamukahvittelun makuun. – Niistä on täällä Lempäälässä muodostunut monelle tapa, ja paljon minulta kysytään, koska taas voidaan aloittaa, Ismo Paananen kertoo.

Ennakkovertailu oli vaikeaa

Paananen myöntää, että Ideakeskusta suunniteltaessa käytiin tutustumassa useampiinkin erilaisiin yksityisiin yrityskeskittymiin eli hubeihin, kuten esimerkiksi Tampereen Crazy Towniin. Aivan sellaisenaan mitään valmista keskittymää ei kuitenkaan voinut vertailukohdaksi ottaa. Paananen huomauttaa, että jokainen niistä sijaitsi huomattavasti Lempäälää suuremmassa kaupungissa. Moni Lempäälässä tehtävä ratkaisu pistettiin siis pilotoitavaksi vasta käytännössä.

– Sanoisin, että Jyväskylä on kaupunkina pienimmästä päästä, mihin näitä sijoittajat ovat rohjenneet panostaa. Lempäälä on selvästi pienempi, joten siinä mielessä kaupunki joutui tässä ottamaan riskiä, Paananen myöntää. Hän tosin myös tietää, mitä vaadittiin, jotta riski rohjettiin ottaa.

– Molemminpuolinen vahva luottamus, joka perustuu pitkään ja toimivaan yhteistyöhön sekä yhteinen usko siihen, mitä tilat mahdollistaisivat.

Tupa täyttyi etuajassa

Tilojen markkinointi aloitettiin maltillisesti noin vuosi sitten. Ja vaikka ensimmäisiä varauksia alkoikin sadella jo tuolloin, mistään varsinaisesta ryntäyksestä ei voitu puhua. Paananen ei kuitenkaan ottanut myynnistä vielä tuolloin sen suurempaa stressiä.

– Tiedossa oli se, että harva pienyrittäjä haluaa tehdä päätöksiä vuoden päähän, Paananen kertoo ja virnistää katsoessaan nyt Ideakeskuksen aulasta löytyvää naulakkoa. Tai siis sen täyttöastetta. Tilaa takille joutuu oikein vähän etsimään. Toisin kuin hiljaisessa kirjastossa, täällä porukka on täydessä työn touhussa. Se onnistuu koronasuosituksia noudattaen, sillä yhteistiloissa kaikilla on suojamaskit.

– Ohjelmistotoimisto, tuotantoyhtiö. konsultti ja hieroja, Paananen listaa kävellessämme pitkin ikkunarivistöä. Kysymys siitä, oliko tiloille tarvetta, on muuttunut retoriseksi jo tovi sitten. Tarkalleen ottaen jo nyt, tammikuussa, allekirjoitettiin viimeistä vapaana ollutta työtilaa koskeva vuokrasopimus.

– Rehellisesti voi todeta, että tahti yllätti odotuksemme, Paananen myöntää.

JENNI TAMMINEN on yksi Lempäälä-taloon muuttaneista yrittäjistä. Hänen työpaikkansa tosin ei ole Ideakeskuksessa, vaan kerrosta alempana. Jennin yritys, kuntosali Salipiste Oy, muutti uusiin tiloihin radan toiselta puolelta. Kuvauspäivänä Jennin työpäivä alkoi kuitenkin Yrityskeskuksesta, sillä Jennillä on palaveri kirjanpitäjänsä kanssa. Ja siihen taas Ideakeskus sopi kuin nenä päähän. Uusiin tiloihin yrittäjä kertoo kotiutuneensa hyvin. – Nämä ovat uudet ja toimivat, joten kovasti tyytyväinen olen, Jenni kommentoi. Yrittäjän ykköstoive tällä hetkellä on, että sali saisi pitää ovensa auki myös rajoitusten mahdollisesti kiristyessä. – Samaa on sanonut myös moni asiakas, jolle sali on korona-aikana entistäkin tärkeämpi pääpurkupaikka, Jenni huomauttaa.

Yritysrinki on monelle toimiva kevytratkaisu

Oman työhuoneen saaminen tiloista vaatii nyt siis pakostakin jonotusta, mutta kevyemminkin tilaan pääsee kiinni. Tätä varten on olemassa yritysrinki. Siihen mukaan pääsee maksamalla 39 euron kuukausittaisen jäsenmaksun.

– Sillä saa mahdollisuuden käyttää näitä kolmea yleisessä käytössä olevaa työhuonetta sekä yhteisiä tiloja. Lisäksi hinta sisältää nettiyhteyden ja kahvit sekä oman postiosoitteen. Etenkin moni aloitteleva yritys kun voi haluta yritykselleen jonkun muun kuin kotiosoitteen. Me ostimme näitä postilaatikkoja tähän aulaan jo valmiiksi 50 kappaletta, Paananen esittelee.

MYÖS FLEMMS-RAVINTOLA avautui talon avajaisten yhteydessä. Tässä lehdessä myös lounasjuttu on tehty kyseisessä ravintolassa.

Kukkasitojakin innostui konttoritilasta

Tällä hetkellä rinkini kuuluu hieman toistakymmentä jäsentä.

– Kysyntää riittää, sillä vaikka nyt eletäänkin vielä tiukoissa rajoituksissa, paljon minulle on asiasta soiteltu, hän kertoo. Siinä missä vakituiset työhuoneet ovat olleet käytännössä kaikki erilaisten tietotyöntekijöiden vuokraamia, uskoo Paananen yritysrinkiin päätyvän paljon monipuolisemmin yrityskenttää. Osittain näin on jo käynytkin.

– Äsken meiltä varasi paikan täältä kukkasidontaa tekevä yrittäjä, joka ilmoitti haluavansa päästä omalta työpaikaltaan pois tekemään muita hommia, Paananen kertoo.

Keskusten kehittäminen on vasta alkanut

Paananen toivoo Ideakeskuksen kovan kysynnän toimivan rohkaisevana esimerkkinä myös muille rakennuttajille. Naapuristosta löytyykin niitä kiitettävästi myös lähivuosina. Lempäälän keskusta ei nimittäin suinkaan ole vielä valmis. Pikemminkin Lempäälä-talo oli ainoastaan lähtölaukaus. Jo nyt valmiin Lempäälä-talon ikkunasta meitä tervehtii useampi uunituore asuinkerrostalo, ja kun katsetta kääntää 90 asteen verran toisaalle, löytyy kupeesta monta työmaata.

– Ja tosiaan radan tämän puolen lisäksi parhaillaan ollaan tekemässä kaavaa radan tuolla puolella olevista kortteleista, joista niistäkin valtaosa tulee saamaan aivan uudet talot. Kaikkiaan keskustaan on tarkoitus rakentaa asuintilaa yli 1000 asukkaalle, Paananen viittoo ja myöntää uskovansa Ideakeskuksen kaltaiselle toimitilalle kysyntää jatkossakin.

– Lempäälän keskustassa kun ei välttämättä ole niinkään tarvetta myymälätilalle, mutta laadukkaalle tilalle, jossa voi tehdä töitä ja kohdata asiakkaita, riittää selvästi kysyntää. Ja uskon, että tämän kaltaisen tilan suosio jatkuu tulevaisuudessakin, hän toteaa.

LEMPÄÄLÄN KESKUSTAN läpi puskevan junaradan ylikulkeva silta yhdistää keskustan kaksi puolta aivan uudella tavalla. Se helpottaa kulkemista jatkossa melkoisesti. Lasitettava kokonaisuus on näyttävä näky. Pituutta sillalla on peräti 57 metriä, ja se on alusta asti suunniteltu tulevaisuutta varten. Nyt sen alapuolelta kulkee aseman kohdalla kolme raidetta, mutta kaikissa suunnitelmissa on jätetty myös optio kahdelle uudelle raiteelle, jotka taas tarvitaan Suomi-rata hankkeen toteutumiseen.

Selkeä trendi

Paananen myöntää, että rakennuttajan kannalta on toki helpompi löytää yksi isompi vuokralainen, joka varaa kerralla 200 neliötä kuin sopia jokaisesta pienemmästä kohdasta erikseen.

– Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa on paljon pieniä toimijoita, jotka tarvitsevat ketteriä ratkaisuja, hän tuumaa.

Pienyrittäjien toimitilojen tarve ei rajoitu yksin Lempäälään, vaan kyse on selkeästä valtakunnallisesta trendistä. Yksinyrittäjyyden määrän lisääntyminen on ollut koko Suomen työelämässä ylivoimaisesti isoin muutostrendi läpi koko 2000-luvun. Eikä yksinyrittäjyyden lukumäärän kasvulle ole näköpiirissä minkäänlaisia esteitä, pikemminkin kaikissa arvioissa sen uskotaan jatkuvan hyvin vahvana.