Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Kuvakirjoista koronapuuhaa

Tampereen Hallituskadulla toimivaa Foto & Studio Jukka Mäkinen Oy:tä pyörittävä Pirkko-Liisa Mannila toivoo kovasti paluuta tavalliseen arkeen. Monen muun liikkeen tapaan viime vuosi oli myös kuvatuotekaupalle hankala, joskaan ei ehkä sittenkään ihan niin paha kuin mitä vielä vuosi sitten pelättiin. Yksi valopilkku kuluneena vuotena on ollut kuvakirjojen kasvanut suosio. Niiden tekemiseen valokuvaliikkeellä on tarjota monta vaihtoehtoa.

Kuvitteellinen, toivottavasti ei ikinä toteutuva tilanne: Talosi on tulessa, ja sinulla on rajallisesti aikaa haalia kasaan mitä haluat. Mitä tavaroita sinä koettaisit pelastaa? On ihan tutkittu juttu, että valokuvat ja valokuva-albumit olisivat monella pelastettavien esineiden kärkipäässä. Ja se taas kertonee aika paljon valokuvien merkityksestä.

Nurinkurinen tilanne

Kiitos kännyköiden, kuvia ei ole ikinä otettu yhtä paljon kuin nyt. Käytännössä jokainen nykypäivänä myytävä uusi älypuhelin sisältää kameran, jolla pystyy ottamaan painokelpoisia kuvia. Esimerkiksi tämän käsissä pitämäsi lehden kuvista noin puolet on otettu kännykällä. Valtavaan kuvausmäärään nähden niistä fyysisiksi tuotteiksi kuitenkin päätyy varsin harva.

– Lähes kaikki kuvaavat, ja kuvia kyllä jaetaan digitaalisesti, mutta painettuun muotoon niitä tallennetaan valitettavan harvoin. Tätä myös moni asiakas on minulle harmitellut. Monesti esimerkiksi kännykkää vaihdettaessa kuvat katoavat ilman, että niistä jää minkäänlaista muistoa, Mannila kertoo. Tämä on vähän nurinkuristakin, sillä nykyään kuvat tosiaan on mahdollista painaa lähes pinnalle kuin pinnalle ja halvemmalla kuin koskaan aikaisemmin.

Koska viimeksi selasit kovalevyäsi

Käsi sydämellä, kuinka usein sinä selaat tietokoneelle, ulkoiselle kovalevylle tai pilveen tallennettuja kuvamassoja? Niinpä, aika harvoin. Juuri tähän saumaan Pirkko-Liisa Mannilalla on tarjota ratkaisu vaikkapa nyt koronan kotiin sulkemille ihmisille. Jos ja kun aikaa nyt liikenee, voisi sitä hyödyntää oman kuva-arkiston läpikäymiseen ja tallentamiseen kuvakirjan muotoon. Sen Mannila on huomannut, että vielä vastaan ei ole tullut yhtäkään asiakasta, joka olisi ollut tyytymätön siihen, että on kirjan teettänyt.

– Kirja on konkreettinen muisto, jonka pariin tulee varmasti palattua helpommin kuin sen kovalevyltä löytyvän kuvakasan ääreen, hän markkinoi. Kirjan tekemisessä on sekin hyöty, että samalla tulee pakostakin tehtyä jonkinmoista karsintaa, jonka myötä kirjaan päätyvät vain ne parhaat otokset.

– Kuviahan esimerkiksi kännykällä tulee räpsityksi hyvinkin surutta, hän tuumaa. Kirjoista jää myös mukava ajankuva, josta näkyy, millainen on ollut sen ja sen ajan pukeutuminen, hiusmuoti ja niin poispäin. Jos tätä ei kukaan tallenna, helpostihan se unohtuu.

– KUTEN KUVAKIN kertoo, me olemme monipuolinen kuvatuotekauppa, yrittäjä kertoo.

Tutut teemat toistuvat

Kuvakirjan teettäjä voi valita aiheensa täysin vapaasti, mutta Mannilan mukaan pääsääntöisesti niissä toistuvat samat aiheet kuin aiemminkin kuvia teetettäessä.

– Eli siis lomamatkat, juhlat ja ylipäätään perhe-elämä. Niistä suurin osa myös meillä tehdyistä kirjoista koostuu, hän kertoo. Konkreettinen kuvakirja voi olla myös mukava piristys sukulaisille tai kavereille. Moni perhe on tehnyt esimerkiksi lapsistaan kuvakirjoja, joita on sitten annettu paitsi lahjaksi isovanhemmille ja kummeille myös pysyvänä tallenteena perheen omaan arkistoon.

– Kun ajatellaan vaikka, että ei ole vuoteen voinut tavata isovanhempiaan tai palvelutalossa asuvaa tuttavaansa, on perheen kuulumisista kertova konkreettinen kuvakirja mukava ja varmasti mieluinen lahja. Uskon, että nämä ovat kivoja muistoja jatkossa myös lapsille, kun he itse ovat vaikka 30- tai 50-vuotiaita.

Kirja taipuu moneen

Toisaalta kansien väliin on pistetty paljon muutakin kuin perhekuvia.

– Eräs asiakas teetti sukunsa historiikin kuvineen ja teksteineen, jota sitten painettiin hänen suvulleen, yhteensä useampia kymmeniä kappaleita, hän kertoo. Onpa Hallituskadulla kuvakirjoja teetetty myös polttareista, häistä ja hautajaisista. Ja joku on keksinyt hyödyntää kuvakirjaa oman osaamisensa esille tuomiseen.

– Nuorille ja opiskelijoille on teetetty myös portfoliota. Esimerkiksi graafisen alan suunnittelijat tai käsityöläiset ovat näin saaneet oman osaamisensa hyvännäköiseen pakettiin, yrittäjä kertoo.

Kirjan tekeminen onnistuu myös vanhoista valokuvista. Liikkeestä löytyvät hyvin tasokkaat laitteet ja ohjelmistot kaikenlaisten kuvien digitoimiseen, olipa kyse sitten suvun todella vanhoista mustavalkoaarteista tai 70- ja 80-luvulla suosituista diakuvista. Myös ne voidaan siis arkistoida kätevästi kirjaformaattiin. Yhteistyökumppanin kautta yrityksessä onnistuu myös kaitafilmien sekä VHS-nauhojen digitoinnit.

Työstöön on tarjolla monta mallia

Kuvakirjojen tekeminen onnistuu sekä itsenäisesti että avustettuna. Yrittäjän mukaan heillä kuvakirjan voi tehdä kolmella eri mallilla.

–Meidän kotisivuiltamme voi kuka tahansa ladata ilmaisen ohjelman, jonka avulla kirjan voi tehdä kotona ja lähettää vain valmistukseen tänne meille, yrittäjä aloittaa. Toinen vaihtoehto on se, että asiakas tulee paikan päälle myymälään, josta löytyy vain ja ainoastaan kuvakirjaohjelman käyttöön valittu työpiste.

– Tässä tapauksessa asiakas voi työstää kirjaa itse, mutta me autamme tarvittaessa ja perehdytämme hänet ohjelman käyttöön, hän selkeyttää. Kolmas vaihtoehto on lähimpänä avaimet käteen -mallia. Siinä asiakkaan pitää vain toimittaa kuvat.

 – Tässä tapauksessa me teemme kirjan alusta loppuun, eli sommittelemme mukaan halutut kuvat ja tekstit, yrittäjä lupaa. Moni kerran kirjan teettänyt on toistanut tempauksensa. Käyttöliittymänä kirja kun on edelleen monen mieleen.

– Minulla on asiakas, joka tyhjentää säännöllisesti koko kännykkänsä ja tekee siitä sitten kirjan.

Valinnanvaraa riittää

Hallituskadun fotoliikkeen kirjat ovat lähtökohtaisesti 24-sivuisia, mutta etukäteen sivumäärää ei tarvitse päättää. Niiden lisäily onnistuu myös kirjaa tehtäessä, tekipä sen sitten kotona tai avustettuna.

Huokeimmillaan kuvakirja kustantaa 35 euroa. Hinta riippuu paitsi sivumäärästä myös esimerkiksi kansista, joita saa niin pehmeinä kuin kovina ja eri materiaaleista tehtynä, aina aitoa nahkaa myöten. Se, kuinka paljon kuvia kirjaan laitetaan, riippuu taitosta. Yrittäjä esittelee hyvin siistejä opuksia, joissa yksittäiselle sivulle on mahdutettu kolmesta kuuteen kuvaa. Toisaalta hyvältä esittelykuvakirjassa näyttävät myös kokonaan kuvalla täytetyt sivut. Ne luovat myös hyvän tehokeinon taittoon.

YRITTÄJÄ PIRKKO-LIISA Mannila epäilee, että aivan kaikki eivät sitä ole sisäistäneet, että omat kuvat voi käydä teettämässä suoraan kännykästä. Suurin osahan kuvista napsitaan tänä päivänä puhelimilla. – Niistä saa paitsi siis näitä aivan perinteisiä fyysisiä valokuvia, myös esimerkiksi tällaisia canvas-tauluja. Myös canvas-taulut tehdään paikan päällä Hallituskadulla, jonne niiden tekemiseen tarvittavat koneet ostettiin muutama vuosi sitten. – Enenevissä määrin näitäkin ostetaan ex tempore -otoksena. Tänäänkin minulla oli passikuvauksessa kaveri, joka tilasi sitten samalla itselleen kaksi taulua, kun huomasi nuo näytetaulut. Kuvat otettiin hänen kännykästään ja niistä tehtiin upea canvas-taulu, Mannila kertoo.

Työ tapahtuu Hallituskadulla

Yrityksen käytössä on tänä päivänä kaksikin erillistä kirjanteko-ohjelmaa, jotka molemmat löytyvät yrityksen verkkosivuilta. Näistä pidempään käytössä ollut on omalle tietokoneelle vapaasti ladattava taitto-ohjelma. Se on ollut käytössä jo useamman vuoden. Sen sijaan tuoreempi tulokas on mobiiliystävällinen versio, joka mahdollistaa kirjojen tekemisen myös suoraan kännykältä.

– Sillä kirjan voi taittaa ja laittaa tilaukseen vaikka juna- tai bussimatkan aikana, yrittäjä esittelee viime syksynä käyttöön otettua ohjelmaa.

Koska kaikki kirjat valmistetaan Hallituskadulla, eikä niitä täten jouduta lähettämään mihinkään jatkojalostukseen tai painettavaksi muualle, saa asiakas halutessaan noutaa kirjansa myymälästä, vaikka seuraavana päivänä.

– Toki se voidaan myös postittaa, varsinkin nyt epidemian aikana, Mannila kertoo.

Teksti: VILLE KULMALA

Kuvat: PIRJO KIVIMÄKI

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 6.4.2021