27.4.2021 klo 14:55
Uutinen

Siivousfirman jättitutkimus oikoo kotitalousvähennykseen liitettyjä ennakkoluuloja – Vähennystä käytetään kaikissa tuloluokissa

Kotitalousvähennys nousi parrasvaloihin alkuvuodesta. Silloin julkaistussa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa kun esitettiin, että kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta. Keskustelu asiasta saatiin, koska moni kyseenalaisti tutkimustulokset heti tuoreeltaan. Yksi heistä oli siivousyrittäjä Saana Tyni, joka päättikin teettää asiasta oman tutkimuksensa. Se julkaistiin huhtikuussa.

Pirkanmaan Vuoden nuorena yrittäjänä 2019 palkittu siivousyrittäjä Saana Tyni kertoo seuranneensa alkuvuodesta herännyttä kotitalousvähennyskeskustelua hämmästyneenä. Aihe sai kosolti palstatilaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) julkaistua tutkimuksen, missä kotitalousvähennyksen vaikutuksia niin työllisyyteen kuin harmaaseen talouteen pidettiin aiempia arvioita huomattavasti vähäisempinä. Kymmenen vuotta siivousalalla toiminut Saana Tyni kertoo olleensa tuloksista hyvin yllättynyt. Omat kokemukset kotitalousvähennysten tarpeellisuudesta omien asiakkaiden parissa nimittäin olivat miltei päinvastaiset. Ja samaa mieltä tuntuivat olevan myös asiakkaat.

– Itse asiassa hirmuinen kasa asiakkaita otti minuun myös tämän asian tiimoilta yhteyttä. He olivat tutkimuksesta paitsi hämmentyneitä myös suorastaan suuttuneita, Saana Tyni kertoo.

Ekonomisteiltakin sateli kritiikkiä

Saana Tyni ei totta tosiaan ollut yksin tutkimuskritiikkinsä kanssa. Julkisesti Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusta ovat arvostelleet ainakin Suomen Yrittäjien ekonomisti Mika Kuismanen, hänen kollegansa Mauri Kotamäki Keskuskauppakamarista sekä Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajista. Risuja tutkimus sai ekonomisteilta esimerkiksi liian lyhyestä aikavälistä sekä siitä, että tutkimuksessa oletettiin Suomen ja vertailumaa Ruotsin siivouksen ja remonttien toimialojen kehittyneet samalla tavalla. Lisäksi tutkimus ei ottanut huomioon finanssikriisiä, joka kohteli kahta maata hyvin eri tavoin.

– Vuonna 2009 Suomen kansantalous supistui yli kahdeksan prosenttia, mutta Ruotsin vain runsaat neljä prosenttia, ekonomistit Kuismanen ja Kotamäki kirjoittivat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Tyni pisti tuulemaan

Yrittäjälle tyypilliseen tapaan Saana Tyni ei tyytynyt taivastelemaan asiaa itsekseen, vaan päätti tässäkin asiassa tarttua tuumasta toimeen. Hänen yrityksensä, Koti Puhtaaksi Oy, toteutti viikolla 15 oman Suuren kotitalousvähennyskyselyn, johon vastasi reilut 2500 ihmistä. Tutkimuksen yritys toteutti yhteistyössä Suomen Kotipalveluyhdistyksen kanssa.

– Vastauslinkki lähetettiin sähköpostitse jopa 60 000 henkilölle ympäri Suomea, Tyni taustoittaa. Yhteystiedot tutkimusta varten ostettiin Lead Deskistä sekä Facebookista, jotta vastaamaan saatiin mahdollisimman kattava otanta Suomen väestöstä.

Sen lopputulema oli miltei päinvastainen kuin PT:n tutkimuksessa.

– Meidän saamamme tulokset mukailevat sitä, mikä on ollut sekä minuun yhteyttä ottaneiden henkilöiden mielipide sekä myös siivousalan yrittäjien keskusteluissa esiin tullut kanta, Tyni kertoo. Tuoreen selvityksen mukaan kotitalousvähennys hyödyntää kaikkia tuloluokkia, vähentää harmaata taloutta ja lisää voimakkaasti työllisyyttä.

Entä mistä sitten tyystin erilaiset tulokset johtuvat?

– Olisiko mahdollista, että PT:n tutkimuksessa on ollut suppeampi vastaajaryhmä. Tätä en tiedä varmasti, mutta asia tosiaan ihmetytti jo silloin kun se julkaistiin. Enkä ole kenenkään missään tai koskaan kuullut muuta kuin hämmästelevän kyseistä tutkimusta, Tyni pohtii.

2597 vastausta

Liian pienestä otoksesta siivousfirman teettämää tutkimusta ei parane syyttää, sillä kyselyyn kotitalousvähennyksestä saatiin peräti 2 597 vastausta. Vastaajat ovat kotisiivouksesta kiinnostuneita yli 18-vuotiaita henkilöitä ympäri Suomen ja kaikista vastaajista noin 70 prosenttia on käyttänyt kotitalousvähennystä viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kyselyyn vastanneiden enemmistö muodostuu työssäkäyvistä pieni- ja keskituloisista, joka tarkoitti käytännössä 10 000–49 999 euron vuosituloja. Tämä oli tärkeää, koska kotitalousvähennys on monesti leimattu ”hyvätuloisten verovähennykseksi”.

Kotitalousvähennystä hyödynnetään kaikissa tulotasoissa

Siivousfirman kyselyn mukaan tuloilla on vaikutusta kotitalousvähennyksen käyttöön, mutta missään nimessä kotitalousvähennyksen käyttö ei rajoitu pelkästään korkeatuloisimpiin kuluttajiin. Kyselyn pienituloisimmissa eli alle 20 000 euroa tienaavissa vastaajissa kotitalousvähennyksen käyttäjiä on noin 40 prosenttia. Enemmän kuin 20 000 euroa tienaavissa vähennystä oli hyödyntänyt jopa kahdeksan kymmenestä vastaajasta.

– Nämä tulokset eivät yllättäneet minua. Olen kuitenkin toiminut jo kymmenen vuotta alalla ja tunnen asiakasryhmämme melko hyvin. Mututuntumani vastasi hyvin pitkälti saamiamme tuloksia, Saana Tyni tuumaa.

Suomen harmaantuminen lisää sekin kysyntää

Kotitalousvähennyksen tulevaisuutta pohtiessa ei parane unohtaa myöskään Suomen senioriväestöä. Kotitalousvähennystä kun tavataan kritisoida myös hyvätuloisten työssäkäyvien eduksi. Kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista kuitenkin peräti 75 prosenttia on käyttänyt kotitalousvähennystä viimeisen kolmen vuoden aikana. Heistä leijonanosa on eläkeläisiä. Tämä trendi todennäköisesti vain vahvistuu tulevaisuudessa. Kotona asuvien ikäihmisten määrä on kasvussa ja yhä useampi hyödyntää siivous- ja hoivapalveluja, jotka ovat kotitalousvähennyskelpoisia.

– Eläkeläisasiakkaiden osuus on meilläkin vuosi vuodelta kasvanut. Tähän vaikuttaa sekin, että hoivakotipaikkoja ei ole ja toisaalta kotona tarvitaan apua.

Kotitalousvähennyksen korotus vaikuttaisi näin

Kotitalousvähennyksen korottamiselle on vahva kannatus kuluttajien parissa. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on korottamisen kannalta. Ja peräti 95 prosenttia vastaajista käyttäisin enemmän rahaa kotitalousvähennyskelpoisiin palveluihin, mikäli vähennysprosentti olisi korkeampi. Omavastuuosuudella on kaikista suurin merkitys alemmissa tuloluokissa. 10 000–29 999 euroa tienaavien ryhmästä jopa 88 prosenttia käyttäisi kotitalousvähennystä mieluummin, jos siinä ei olisi omavastuuosuutta.

Jos vähennyksestä luovuttaisiin, olisi suurin voittaja harmaa talous

Tutkimuksissa haluttiin kartoittaa sitäkin, kuinka kotitalousvähennyksen poistuminen vaikuttaisi kulutustottumuksiin. Selvää on, että vaikutus olisi valtava. Keskimäärin 70 prosenttia kaikista vastaajista kertoisi luopuvansa siivouspalveluista kokonaan. Tämän kysymyksen vastaukset asettuvat 70–75 prosentin väliin tuloluokasta riippumatta. Tässä yhtälössä voittaja olisi harmaa talous. Tuloluokasta riippumatta noin joka kolmas olisi valmis ostamaan palvelua käteisellä tietäen, että palvelusta ei välttämättä makseta veroja.

Myös tähän kymmenen yrittäjävuoden kokemus on antanut aika hyvän tietopohjan.

– Olen ehtinyt oman urani aikana nähdä kotitalousvähennyksestä prosenttileikkiä 40 ja 60 prosentin välimaastossa. Selvä on, että mitä pienempi prosentti on, sitä enemmän tulee pimeän työn tarjouspyyntöjä, Tyni aloittaa ja korostaa, että sama toimii myös toisinpäin.

– Mitä suurempi prosentti on, sitä vähemmän kysytään työtä kuititta, hän jatkaa.

Hänen mukaansa harmaa talous on rehellisen liiketoiminnan kannalta iso este. Kuititta toimiva vilunkipelaaja voi pitää yllä alhaista laskutushintaa, joka taas on aina veroja maksavasta liiketoiminnasta pois. Sen tajuamiseen ei sen ekonomitutkintoa tarvita.

Työllistävyyttä unohtamatta

Koska kotitalousvähennyksellä on palveluiden kulutusta ohjaava vaikutus, heijastuu se luonnollisesti myös Suomen työllisyyteen. Ja siis nyt puhutaan sellaisista työpaikoista, mistä tosiaan maksetaan myös veroa. Palvelualojen Työnantajat PALTA ry kertoo, että yksityiset palvelut ovat Suomen suurin työllistäjä. Yksityiset palvelut ovat tuoneet Suomeen jopa reilut 380 000 työpaikkaa 2000-luvulla. PALTA ry katsoo, että tukemalla palveluntuotantoa voitaisiin löytää ratkaisu työllisyyskysymyksiin. Ja kotitalousvähennys on tähän tutkitusti toimiva ratkaisu.

Tutkimuksen vastauksiin pääset tutustumaan tarkemmin tästä linkistä: https://kotipuhtaaksi.typeform.com/report/p3vPIkeT/yhF8ZznPHn2DenZc

Teksti: Ville Kulmala

Kuva: Atte Leskinen