Höylätavaraa pitkin Eurooppaa: Nerkoon Höyläämö jalostaa puuta Kihniössä
Toimitusjohtajan ikkunan takana vilahtaa jotakin keltaista. Se näyttää pyöräkoneelta. Trukkeja menee edestakaisin. Työn näkymä ikkunasta on erinomainen, vilskettä riittää. Kun ”joku keltainen” tulee takaisin, kyljessä lukee Volvo, ja nokalla keikkuu melkoinen kuorma puutavaraa. Pian päivänvalon eteen tulee suuri musta seinä. Siinä seisoo isoin kirjaimin Nerkoon Höyläämö. Ikkunan takana seisoo valtava täysperävaunu. Taas melkoinen kuorma asiakkaitten tarpeisiin höylättyä lautaa, listaa ja paneelia on lähdössä maailmalle oman kuljetuskaluston saattelemana. Pienen Kihniön kunnan suojissa sijaitseva terhakka yritys vie tuotannostaan likimain viidenneksen ulkomaille.
Kun perkaamme Aki Ja Joonas Jaskarin kanssa metsien keskellä sijaitsevan yrityksen tekemisiä, juttu luistaa ja yrittäjyys leijailee pääotsikkona puheenvuorojen yllä. Kuka sanoikaan, että vain Kuopion torilla juttu luistaisi.
Yrittämistä perheen voimalla
Toukokuun loppupuolen keväisen aurinkoisena, mutta syksyisen koleana päivänä tuuli liehuttelee laajan tehdasalueen eri puolille tilapäisesti varastoitujen puutavaranippujen suojana olevia muovipeittoja. Jossakin seisoo suurin kirjaimin UPM Kymmene, toisissa liehuu sana Metsä sekä Westas ja seuraavalla piha-aukiolla peitteessä on vuorossa Versowood, perheyritys sekin Nerkoon Höyläämön tavoin.
Nerkoolaisilla ei ole omaa sahalaitosta vaan puu tulee sahatavarana muualta, lähinnä yllämainituista yrityksistä, joista Versowood on Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja.
Puutavaran ja säiden kanssa on oltava tarkkana – niinpä suojarakennuksia onkin Nerkoon tehdasaluella reippaasti; suuri halli toisensa jälkeen täynnä suomalaista metsien kultaa. Suojatila on peräti noin 9000 neliömetriä. Vähän lisää; ja hehtaari tulee täyteen. Tämä on Jaskarin suvun valtakuntaa. Ollut jo 1970-luvulta asti, siitä kun toimitusjohtaja Aki Jaskarin vanhemmat alkoivat työskennellä puun kanssa. Tälle paikalle tultiin 1974, sitä ennen toiminta oli pienempää.
Kauppatieteitä opiskellut Aki Jaskari tuli perheyritykseen 80-luvualussa. Toimitusjohtajana hän on työskennellyt jo neljännesvuosisadan. Seuraavaa polvea edustava Joonas on varatoimitusjohtaja ja yrityksen jatkaja, tytär on mukana hallitustyöskentelyssä. Rouva Katriina sanoo vaatimattomasti olevansa firman sekatyöläinen, Joonaksen puoliso, hallintotieteiden maisteri Jonna, huolehtii yrityksen henkilöstö- ja työturvallisuuskehitysasioista. Perheen kuopus kuuluu myös vahvuuteen kesäisin.
TEHDASALUEELLA ON pinossa lauta poikineen.
Puu on Suomen – ja Kihniönkin – voima
Kihniö sijaitsee niin keskellä Suomen metsäistä sisämaata, että puuta tulee joka puolelta.
–Yleensä puun saatavuus on hyvä, sanoo toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jaskari. Vaihtelua tietenkin on; maailma on globaali, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pohjois-Amerikan metsätuhot ja niistä seurannut kysyntä vetävät tavaraa eurooppalaisilta toimittajilta. Kun Amerikan asiat saadaan ojennukseen, markkinat EU: n alueella muuttuvat jälleen, tarjonta kasvaa.
–Mediassa on monenlaista tietoa puuvarojemme käytöstä. Yksi tutkija sanoo, että metsiä hakataan liikaa, toinen, että enemmänkin voisi tehdä. Totta kuitenkin lienee, että Suomen metsät kasvavat selkeästi enemmän kuin niitä hakataan. Joka tapauksesssa; metsä ja sen käyttö on eräs hyvinvointivaltiomme peruspilareista.
–Voisivatko lausunnot joskus olla hiukan tarkoitushakuisia? Tämän päivän tilanne on hyvä. Yli neljäkymmentä ihmistä saa yrityksestä leipänsä, lisäksi puun parissa touhuaa joukko kesätyöntekijöitä, joka päivä lähtee keskimäärin pari rekkaa viemään jalostettua puutavaraa jonnekin. Ulkomaille kuljettavat muut yritykset autolla perille asti, niin Ranskaan, Tanskaan, Sveitsiin kuin muuallekin. Kotimaan osoitteisiin mennään oman kuljetusyhtiön rekoilla.
Puun massiivinen vaikutus näkyy Nerkoon Höyläämön laajalla teollisuusalueella. Pyöräkoneet ja trukit menevät ja tulevat asvaltoituja pihoja pitkin. Höylä syö tavaraa vauhdilla. Juuri nyt tehdään vanhoilta vuosikymmeniltä tuttua, edelleen suurta suosiota nauttivaa sormipaneelia. Metsän humisevat puut muuttuvat jalostetuksi rakennusaineeksi kotimaisiin tarpeisiin, samoin ulkomaille Keski-Eurooppaa ja Alppeja myöten. Koneet sylkevät kidastaan niin paneelit, listat kuin ulkoverhouslaudatkin.
Kunnioitettava kokoelma erilaisia teriä on ripustettu telineisiinsä odottamaan uudenlaisen tavaran höyläämistä, uuden ”tällin” tekemistä. Puujalosteet pintakäsitellään valmiiksi asiakkaan toiveen mukaisesti.
– Höylätyn tuotteen pintakäsittely onkin merkittävä osa meidän työtämme, Aki Jaskari sanoo. Tuotteiden turvallisuutta lisätään myös palosuojakäsittelyllä kohteen mukaan.
PETRI UUSILUOMALAHTI (vas.) ja Eero Silvennoinen.
Tehdas mukana ajassa
– Konekanta on juuri tällä hetkellä melko hyvää, toteavat Aki ja Joonas Jaskari yhdestä suusta.
– Konelinjasto on pidetty ajan tasalla yhteistyössä suomalaisen laitetoimittajan kanssa. Kun tällainen tekniikka tulee samalta ja vielä kotimaiselta toimittajalta, työtä voidaan tehdä turvallisin mielin.
Samassa on jälleen tippunut kannullinen kahvia, kuten tapahtuu jokaisessa kunnon yrityksessä silloin tällöin. Juttu jatkuu kahvikupin ääressä. Matkalla kahvihuoneeseen avoimista ovista näkyy työhön keskittyneitä ihmisiä. Ville Lahti työskentelee tietokoneen takana. Seuraavassa huoneessa tutkivat päivän papereita tuotantosuunnittelija Petri Uusiluomalahti ja trukinkuljettaja Eero Silvennoinen. Kahville on poikennut myös rouva Katriina Jaskari, yrityksen hallituksen jäsen hänkin.
Lähdemme varatoimitusjohtaja Joonas Jaskarin kanssa tehdaskierrokselle. Alue on suuri ja täynnä puusuojia, umpinaisia halleja ja puutavaraa täynnä olevia katoksia. Kun ajelemme alueella pujotellen varastoitujen nippujen väissä trukkeja ja pyöräkoneita varoen, tulemme höylälinjalle, joka nielee parhaillaan sahajälkistä lautaa ja jalostaa sen linjaston matkalla asiakkaan toiveisiin sopivaksi. Linjastoa valvoo nykyaikaisin laittein Pasi Piikkilä, joka katsoo, että kaikki tapahtuu niin kuin pitääkin.
Joonas Jaskari on ollut päätoimisesti Nerkoon Höyläämön mies nelisen vuotta. Viimeksi hän on käynyt läpi Proakatemian yrittäjyysopit. TAMK –yhteisöön kuuluvassa laitoksessa tunnuslause on: ”Uskomme, että yrittäjyys on tehokas keino luoda parempaa maailmaa.”
– Kyllä meillä sukupolvenvaihdokseenkin on jo varauduttu, sanoo Aki Jaskari. Kyseessä on hiukan monimutkainen asia, johon tietysti vaikuttavat paljon yrityksen omat varat ja ominaisuudet.
– Joonas on varatoimitusjohtaja ja tytär on hallituksessa kuten koko perhe. Eiköhän sekin asia vähitellen järjesty.
MAAILMA ON globaali. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo Aki Jaskari.
Kihniöstä tuulimyllypitäjä
Nerkoon Höyläämöstä Kihniön kirkonkylään on muutama kilometri. Maaseutu on hyvän ja hyvin hoidetun näköistä. Kirkonkylä on viihtyisä; muutamia uusia rakennuksia, vanha, kaunis puukirkko, pankki, kaupat. Samassa saan kunnanjohtaja Petri Liukun puhelimen päähän. No, miten Kihniöllä nyt menee?
– Pakko kai on todeta, että olemme pieni kunta ja väki vähenee, Liukku sanoo.
– Mutta on meillä hyviäkin uutisia: kriisikunta emme ole, ja meille on tulossa kaavoituksen mukaan nelisenkymmentä tuulimyllyä sähköä jauhamaan. Luulenpa, että jos tässä tämä vuosikymmen pärjätään, Kihniö elää edelleen ja voi melko hyvinkin, kunnanjohtaja ennustaa.
– Eiköhän ne myllytkin saada neljän–viiden vuoden kuluessa. Kyllä minä uskon Kihniön tulevaisuuteen, vaikka emme iso olekaan.
Kihniökin elää pitkälti yrittämisestä. Nerkoon höyläämö ja muut yritykset luovat sitä, mitä vanheneva hyvinvointivaltio tarvitsee, kestävyysvajeen täytettä. Samalla kun tien varsien kaunistuksena juuri tähän aikaan vuodesta olevia vastakylvettyjä peltoja on pakko ihailla, voi vain ajatella, mikä mahtaa olla se syy, joka estää päättäjiä arvostamasta yrittämistä ja kovaa työtä. Jos sitä ei ole, ei päättäjilläkään ole mitään, mistä jakaa hyvinvointia.
Teksti ja kuvat: Juhani Vahtokari
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 8.6.2021
