Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Perhefirmassa hyppäsi kelkkaan nyt kolmas polvi

Valkeakoskelaisessa Kylmäset Oy:ssä tehtiin kesällä historiaa, kun perheyrityksen omistus siirrettiin uudelle sukupolvelle. Näin tapahtui nyt toisen kerran, sillä viimeksi kapulaa vaihdettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Elettiin vuotta 1992, kun Vesa Mäkinen vastaanotti toimitusjohtajuuden isältään Ilpo Mäkiseltä, yrityksen perustajalta. Toimitusjohtajan pesti siirtyy tässäkin vaihdoksessa isältä pojalta, mutta sitä ei tässä vaiheessa vielä toteutettu. Suunnitelmat senkin suhteen ovat kuitenkin jo pitkällä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi jututtamassa perheyrityksen edustajia yrityksen tiloissa Valkeakoskella.

Kuten nimestäkin saattaa päätellä, Kylmäset Oy:n erikoisalaa ovat kylmälaitteet. Siis oikeastaan kaikki niihin liittyvä, aina suunnittelusta asennuksiin, huoltoihin ja valvontaan. Kaksi vuotta sitten jo puolen vuosisadan merkkipaalun saavuttanut perheyritys on toiminut nykyisellä nimellään melkein koko ajan. Aivan alkuun Ilpo Mäkinen tosin starttasi Kodinkonehuolto I. Mäkinen -nimellä. Nimi vaihdettiin, koska toiminnan painopiste lähti heti alusta alkaen suuntautumaan kylmäkonepuolelle.

Zorrofani pettyi nimenmuutokseen

Vesa oli nimenmuutosta mietittäessä kahdeksanvuotias, ja se on jättänyt häneen muistijäljen.

– Innostuin tuolloin valtavasti nimen kuullessani. Mutta olin mieltänyt nimeksi ”Kylmä Zet”, joka kuulosti minulle ilmeisesti tarpeeksi Zorrolta, joka oli kova juttu noihin aikoihin. Petyin, kun ei asia sitten ollutkaan ihan niin, hän hymyilee. Kylmäset-nimi otettiin käyttöön jo vuonna 1973 eli vain neljä vuotta yrityksen perustamisen jälkeen.

– Osakeyhtiö meistä tuli vasta 90-luvulla sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, Vesa Mäkinen taustoittaa.

Edelliselläkin kerralla vetovastuun ottivat sisko ja veli

Kesällä toteutuneessa sukupolvenvaihdoksessa on ensimmäisen kerran kanssa yhteistä sekin, että myös tuolloin omistus siirtyi kahdelle eri sukupuolta edustavalle nuoremman polven Mäkiselle. Nyt osakkaiksi tuli sisaruspari Niilo ja Ilona, edeltävällä kerralla Vesa sekä hänen sisarensa Piitta.

Yksin vetovastuun firmasta Vesa otti 1995, kun sisko Piitta myi osakkeensa hänelle. Kaikki tämä tapahtui ilman minkäänlaista draamaa. Perheyhtiön numeroista ja muistakin paperihommista vastannut Piitta oli nimittäin miettinyt jo hyvän tovin, että hän haluaisi koettaa siipiään tilitoimistoyrittäjänä, ja kun siihen aukeni mahdollisuus, hän myös toteutti aikeensa. Kylmäsetin kirjanpidosta Piitta vastaa edelleen tänä päivänä, nyt vain oman yrityksensä kautta.

Yrittäjyys kulkee geeneissä

Yksin Vesa ei kuitenkaan konttorille jäänyt, vaan hän sai konttorille työparikseen vaimonsa Outin vuonna 2001. Eikä Outin pitänyt Piitan saappaisiin mitenkään lennosta hypätä. Lastentarhanhoitajana työskennellyt Outi oli nimittäin ottanut aikanaan vuoden virkavapaan kaupungilta juuri oppimismielessä.

– Piitta tutustutti minut tähän työhön sen vuoden aikana vähän oppisopimustyyppisesti, mutta mitään virallista tutkintoa en siis suorittanut, Outi kertoo. Vesa vahvistaa, että suunnitelma hieman eli matkan varrella.

–  Alun perin ideana kai oli pikemminkin, että Outi olisi jatkossa voinut tuurata Piittaa kesälomien aikana ja välillä muutenkin. Mutta kun Piitta sitten alkoi toden teolla miettiä sitä tilitoimistoaan, tästä järjestelystä tulikin pysyvä, Vesa jatkaa.

Outi lisäsi omaa kompetenssiaan vielä myöhemmin, kun hän suoritti työn ohessa Markkinointi-instituutissa toimistosihteerin tutkinnon. Yrittäjäomena on säilynyt muuten lähellä puuta myös tässä toisessa sukuhaarassa.

– Meillä on muutenkin aika paljon suvussa yrittäjiä, kun sitä nyt oikein ajattelee, Vesa pohtii ääneen.

TÄTÄ HAASTATTELUA varten kokoonnuimme Outin työhuoneeseen, jossa olikin paikalla koko yrittäjäperhe. Kylmäset Oy:n toimitilat sijaitsevat vanhassa kauppakiinteistössä, jonka yläkerrassa on löytyi ennen myös kauppiaan asunto.

Oman maakunnan ulkopuolelle

Valkeakoski on yrityksen pääpaikka, mutta käytännössä yrityksen toimialue on ollut läpi sen historian huomattavasti omaa kuntaa laajempi, vähintäänkin Pirkanmaan maakunta. Toisaalta sittemmin maantieteellisesti on laajennuttu etelämpään virallisemminkin. Hämeenlinnaan otettiin vahvempi sillanpääasema jo 1980-luvulla, kun eräs yrityksen pitkäaikaisista asentajista muutti sille seudulle.

Vuonna 2005 lähdettiin vielä kauemmas etelään, kun yritys osti liiketoimintakaupalla Riihimäen Kylmähuolto Airola Oy:n toiminnan. Se on jatkanut edelleen vanhalla nimellään, koska aivan kuten Kylmäsetillä Pirkanmaalla, Riihimäen Kylmähuollolla on omilla kotikonnuillaan vahva maine ja vuosikymmenten mittainen historia. Käytännössä yrityksen toiminta jatkui uusien omistajien kanssa muutenkin pitkälti entisellään, sillä yrityksen kaikki entiset työntekijät jatkoivat talossa vanhoina työntekijöinä, mukaan lukien aiemman yrittäjän puoliso, joka on edelleen talossa töissä.

Reilassa koko repertuaari

Tarkalleen ottaen niitä alun perin nimessä olleita kodinkonehuoltoja yritys teki vielä 90-luvun puolelle saakka, mutta viimeistään silloin alkoi olla hyvin selvä, että kannattavasti sitä ei enää voinut tehdä.

– Liikevaihtomme kannalta nämä kylmälaitteet ovat aina olleet se ykkönen. Ja tänä päivänä kaikesta toiminnastamme nimenomaan kauppojen kylmälaitteet ovat 90-prosenttisesti se, mitä me teemme, Vesa kertoo.

Käytännössä yrityksen kylmälaitepalvelut kattavat kaiken aina suunnittelusta ja asennuksista huoltoihin ja korjauksiin sekä edelleen valvontaan. Viimeksi mainittu onkin erityisen merkittävä, sillä se tarkoittaa sitä, että yrityksen on oltava päivystysvalmiudessa 24/7.

VÄLILLÄ KYLMÄKONEIKOT ovat astetta suurempaa kokoluokkaa. Silloin tarvitaan myös astetta suurempia nostureita.

Enenevissä määrin tietokonehommaa

– Hälytysjärjestelmä lähtee käyntiin, jos joku sensoreistamme reagoi, eli kun esimerkiksi lämpötila asiakkaan kala-altaassa laskee alle tai nousee yli sille annettujen raja-arvojen. Hälytysjärjestelmä laittaa automaattisesti viestin sekä vartiointiliikkeelle että meille päivystykseen, huoltopäällikkö Niilo Mäkinen kertoo.

Hänen mukaansa arkipäivisin hälytyksestä vastaa Valkeakosken toimisto, mutta kello 16.00 – 08.00 siitä on vetovastuussa päivystäjä. Hälytyksen ilmaantuessa ei paikan päälle nykypäivänä tarvitse lähteä läheskään joka kerta. Kiitos digitalisaation, suurin osa ongelmista pystytään nykyään korjaamaan verkon kautta ohjelmistojen avulla.

– Varmasti päivystystapauksista reilusti yli puolet ovat nykyään sellaisia, joissa asiat saadaan kuntoon etäyhteydellä. Mekaaninen korjaaminen on vaihtunut koko ajan enemmän näihin tietokonetöihin ja usein asentajan tärkein työkalu siellä paikan päälläkin on tänä päivänä läppäri, Niilo kertoo.

NIILO ESITTELEE yrityksen päivystysjärjestelmää, jonka avulla Kylmäsillä on yhteys yli 150 asiakkaan kylmälaitteisiin. Suurin osa vikailmoituksista voidaan nykyään hoitaa etänä verkon kautta. Alle puolessa tapauksista asentajan edes pitää käydä kohteessa. - Tietsikkahommien suuntaan tämä ala on kehittynyt, Niilo hymyilee.

Paljon on syynättävää

Kun Niilo myöhemmin näyttää minulle päivystyskäyttöön tarkoitettua tietokonerypästä ja valvontakäytössä olevia ohjelmistoja, saan edes jonkinmoisen kuvan toimenkuvan haastavuudesta. Windowsin perusnäyttöruutu on kyllä tuttu ja turvallinen, mutta kun mies naputtelee itsensä tuhtien salauksien jälkeen sisään varsinaiseen valvontaohjelmistoon, tulee siinä ulkopuoliselle olo kuin olisi lentokoneen puikoissa. Ja jotta asia ei olisi aivan näin yksinkertainen, on eri kauppaliikkeillä käytössään eri valvontaohjelmistot sekä niihin vielä tiukat salaukset kuhunkin erikseen.

Keskon käyttämään järjestelmään sisään kirjautunut Niilo esittelee nyt minulle Pirkkalan Citymarketin kylmälaitteiston etänäkymää, joka onkin melkoinen rypäs. Kaikkiaan yrityksellä on pelkästään tässä yhdessä liikkeessä sensoreita yli 90 koneessa ja laitteessa. Kun samalla tiedetään, että alituisessa valvonnassa Kylmäsetillä on eri kohteita jopa 150, ja vaikka niistä jokaisessa ei Citymarketin verran valvottavia kylmälaitteita olekaan, päästään kokonaisluvulle jo helposti yli tuhannen valvontakohteen.

– Kauppojen lisäksi asiakkaina on elintarviketukkuja, jokunen leipomo sekä myös muutamia kuntien ja kaupunkien kohteita, Niilo kertoo.

RUUTU PALJASTAA, että Pirkkalan Citymarketin kylmälaitteet näyttävät olevan hyvässä vedossa. Valvottavaa riittää, sillä isoimmissa liikkeissä valvottavia laitteita saattaa hyvinkin olla satakunta.

Tämä ei ole untuvikon hommaa

Kun valvottavana on isojen Citymarketin kokoluokassa olevia jättikohteita, mahdolliset kylmäketjun katkeamisten aiheuttamat tappiot lasketaan valtavissa summissa. Päivystäjän hommaan liittyy siis melkoinen vastuu, joten selvä on, että kesäharjoittelijoita ei siihen työhön laiteta, mutta eipä tarvitsekaan. Kokemusta talossa nimittäin löytyy. Kylmäset Oy:n palkkalistoille kun päätyy, niin siellä usein myös viihdytään pidempi tovi.

– Todella paljon meillä on 10 ja 15 vuotta täällä olleita, mutta onpa meillä jo yli 30 vuotta kestänyt työsuhde. Moni nykyinen asentajamme aloitti meillä jo Vesan isän aikana, Outi kertoo.

– Meillä on varsin mukavasti täällä sekä nuoria tekijöitä että näitä kokeneempia asentajia, hän jatkaa.

Suurin osa porukasta on kenttähommissa

Kaikkiaan Kylmäsetillä työskentelee 22 henkeä, joista Riihimäen toimipisteellä on kuusi. Siellä jatkettiin samalla porukalla yrityskaupan jälkeen. Leijonanosa henkilöstöstä tekee työtä asentajan työnimikkeellä.

– Lisäksi meillä on kaksi projektipäällikköä, joista toinen on suurimmaksi osaksi tarjouslaskennassa konttorilla ja toinen sitten enemmän työmaanvetäjä, Vesa esittelee.

Pääosa porukasta on kenttätöissä. Toimistolla päivänsä viettävät Mäkiset eli toimitusjohtaja Vesa, konttoria pyörittävä Outi sekä huoltopäällikön tittelillä työskentelevä Niilo. Tämä tarkoittaa, että hän pitää huollon pyörät pyörimässä.

– Yleensä aamuni alkaa sillä, että järjestelen päivän työt asentajille. Muutenkin koetan olla koko ajan kartalla siitä, missä asentajat ovat liikkeellä ja siitä, kuka ehtisi ja pystyisi hoitamaan mitäkin kohdetta. Lisäksi hoidan mahdolliset varaosatilaukset maahantuojilta. Jos jossakin tulee kalliimpaa remonttia, lasken sitten asiakkaalle tarjouksia, hän esittelee.

ISO OSA työstä tehdään kentällä. Kuvassa projektipäällikkö Jouni Rantanen suorittamassa kylmälaitoksen painekoetta.

Perheyrityksen kasvatti

Ensimmäistä kertaa Niilo oli perhefirmassa kesätöissä jo vuonna 2013, ja tulipa oman firman nurkissa vietettyä aika paljon aikaa jo ihan lapsuudessakin.

– Pysyvästi olen ollut täällä sen jälkeen, kun intin sain suoritettua, hän kertoo. Eikä Niilo muuten lähimainkaan suoraan ole nykyiselle pestilleen kavunnut, vaan hänelle ovat käyneet tutuksi oikeastaan yrityksen kaikki työt. Hän oli ensimmäiset kuusi vuotta asennushommissa, ja pitääkin sitä aivan oleellisena osana omaan nykytyöhönsä.

– Kun soittelen asentajille tai teen tarjousta asiakkaalle, minulla on aika hyvä käsitys siitä, miten paljon työtunteja kohde vaatii, hän kertoo. On mies alalle osaamista hakenut myös koulunpenkiltä. Oppisopimuksella suoritetun kylmäasentajan tutkinnon lisäksi mies pänttäsi vielä alalla arvostetun kylmämestarin tutkinnon, jonka hän sai valmiiksi viime keväänä. Koulutusta hän piti hyödyllisenä.

– Se syvensi ymmärrystäni kylmätekniikasta entisestään. Lisäksi siihen kuului myös paljon projektin vetämistä ja muutakin, josta on selvää hyötyä täällä, hän kertoo.

Pian on mukana neljäskin Mäkinen

Se on jo tiedossa, että Niilo seuraa isäänsä firman toimitusjohtajana, mutta onpa myös Outin pestiin jatkossa astumassa jälkipolvi. Haastattelussa on mukana myös Ilona Mäkinen, joka on toistaiskeksi perheenjäsenistä ainoa, joka ei ole vielä töissä perhefirmassa. Suunnitelmat ovat kuitenkin hänen osaltaan selkeät, ja hän on informoinut nykyistä työnantajaansa tulevaisuudestaan.

Nykyisessä työssään hän työskentelee markkinoinnin asiantuntijana. Se tarkoittaa, että hän on työllistynyt prikulleen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Hän on valmistunut Tampereelta tradenomiksi nimenomaan markkinointiin erikoistuen. Perheyrityksessä jatkaminen ei ole ollut hänelle mikään itsestäänselvyys, vaan pikemminkin kipinä on syttynyt hissukseen.

– Jo opintoihin kuului varsin paljon yrittäjyyttä, mikä osaltaan ohjasi tähän suuntaan. Vanhemmat sen sijaan eivät ole patistaneet kumpaakaan meistä, Ilona kertoo. Tulevaisuudessa suunnitelma on, että Ilona seuraisi äitiä hänen työssään ja ottaisi vastuun toimiston arjesta. Sen lisäksi hän kuitenkin tuo firmaan oman markkinoinnillisen ammattitaitonsa.

– Ehdottomasti haluan omalta osaltani olla mukana kehittämässä perheyhtiön toimintaa.

Näin korona on toimintaan vaikuttanut

 Sukupolvenvaihdos on ollut suunnitelmissa jo useamman vuoden, mutta varsinaisesti prosessi käynnistettiin vuoden 2020 alussa. se aloitettiin siis jo ennen koronaa, mutta epidemian alkumetreillä sukupolvenvaihdos päätettiin pistää hetkeksi telakalle. Vähän jokaisen kun epäselvä tulevaisuudenkuva pisti toviksi varpailleen, myös Mäkiset. Lopulta epidemian vaikutus Kylmäset Oy:n arkeen on kuitenkin ollut hyvin vaatimaton.

– Ehkä pikemminkin se, että ravintola ja baarit ovat kiinni, on suosinut meidän pääsääntöisiä asiakkaitamme eli kauppoja. Ja se, että kaupoilla menee hyvin, on näkynyt lisääntyneinä investointeina, mikä taas tietysti hyödyttää meitä, Vesa kertoo. Sukupolvenvaihdoksessa yritys luotti tuttuun lakimieheen, jonka asiantuntemus tulikin tarpeeseen. Verottajan ja muun pykäläviidakon selkeyttämiseen kun oli hyvä saada ulkopuolista apua.

 – Tärkeintä oli varmistaa, ettei meille myöhemmin tule tästä ikäviä yllätyksiä, vaan että asiat saadaan reilaan jo ennakkoon, Vesa jatkaa.

Kesällä vaihdettiin virallisesti kapulaa

–Virallisesti omistajanvaihdos meillä toteutettiin 15. heinäkuuta, jolloin minun kaikki osakkeeni siirtyivät lasten omistukseen, Vesa selkeyttää. Vielä tehty kauppa ei ole kuitenkaan pistänyt titteleitä vaihtoon. Ideana on, että koko prosessi lähtee käyntiin muutaman vuoden sisällä. Käytännössä hommat etenevät niin, että Niilo siirtyy isänsä Vesan saappaisiin ja Vesasta puolestaan tulee yrityksen hallituksen puheenjohtaja.

Entä mitä suunnitelmia tulevalla sukupolvella sitten on yrityksen varalle takataskussaan? Ainakaan tässä vaiheessa ei mitään järisyttäviä muutoksia ole tiedossa.

– Ydintoimintamme jatkunee hyvin pitkälti samoilla suuntaviivoilla. Mutta toki tässä olemme jo nyt pohtineet esimerkiksi maantieteellistä laajentamista, Niilo kertoo. Toinen isompi uudistusajatus liittyy kylmälaitteiden ja kylmäkoneiden omaan maahantuontiin. Sekin voisi olla yksi polku, Niilo toteaa ja hänen sisarensa jatkaa:

– Minua kiinnostaa eniten Kylmäsetin markkinoinnin ja viestinnän kokonaisvaltainen kehittäminen. Sitä me varmasti alamme yhdessä Niilon kanssa miettiä ja jalostaa eteenpäin, hän kertoo.

 

Teksti ja kuvat: Ville Kulmala

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 21.9.2021