Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Puheenaihe

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen

Kun suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kertovat vitsejä suomalaisesta, ruotsalaisesta ja norjalaisesta, niin yleensä oman maan edustaja pärjää parhaiten. Hyvä niin, sillä terve itsetunto ei ole pahasta, ja toisaalta kaverien kanssa aina naljaillaan. Ei myöskään ole sattumaa, että juttujen päätähdiksi valitaan yleensä juuri naapuritrio.

Yksi tunnetuimmista tämän kaskutyypin tarinoista on juttu autiolle saarelle ajautuneesta kolmikosta ja rannalle lilluneesta salaperäisestä pullosta. Tarvittavan etiketissä neuvotun hieronnan ja korkkauksen jälkeen ulos päässyt pullon henki lupaa vapaudesta kiitoksenaan kaikille yhden toivomuksen. Suomalainen hinkuaa kotiin saunomaan ja fiuh – häipyy pois. Ruotsalainen kaipaa kanssa kotimaahansa syömään falukorvia, fiuh – taas yksi katoaa. Norjalainen jäätyään ypöyksin rannalle parkaisee, että hän haluaa kaverinsa takaisin! Mielestäni hienoa tässä tarinassa on se kolmikkoon syntynyt yhteenkuuluvaisuuden tunne.

Kannustava esimerkki

Stora-Enso Oyj:n Stora-puolen alku yltää 700 vuoden taakse Ruotsiin ja Enso-osa sai alkunsa norjalaisen Hans Gutzeitin vuonna 1872 perustamasta ensimmäisestä höyrysahasta autonomiseen Suomeen. (Kuten muistamme, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II oli tällöin sivutoimisesti muun muassa Venäjän keisari.) On todella hienoa ja perusteltuakin, että tällaisen yrityksen pääkonttori sijaitsee Suomessa. Toki myöhemminkin on esimerkiksi Nordea selvitystensä jälkeen päättänyt siirtää pääkonttorinsa Helsinkiin. Näitä täytyy saada lisää.

Tampere on vetovoimaisin

Tampereella tiedetään hyvin, että Helsingin sijainti on tunnetusti syrjäinen. Monien yritysten fyysinen etäisyys valtaosaan kotimaisista asiakkaistaan on lyhempi Tampereelta. Viime vuosina tehtyjen kyselyiden ja selvitysten mukaan Tampere on monelta näkökannalta Suomen vetovoimaisin. Tällaisen vetovoiman pitäisi ulottua myös maamme rajojen yli ja imuroida tänne yhteistyökumppaneita tuotekehitykseen ja tuotantoon sekä osaajia myös johtotehtäviin. Tampereen imuvoima hyödyttää myös naapurikuntia: Tampere-taloja ja areenoita ei tarvitse joka kulmalle pystyttää, ne on suunniteltu riittämään muillekin.

Kun korkean tason asiantuntija harkitsee muuttoa perheineen uuteen asuinpaikkaan ulkomaille puntarissa painavat useat seikat: kouluolot, perheen harrastusmahdollisuudet, asuinympäristö, työmatkat, erilaisten palveluiden saatavuus, turvallisuusnäkökohdat, terveydenhoito, koulut, opiskelumahdollisuudet ja niin edelleen. Esimerkiksi Skandinaviasta Tammerforsiin muuttavat saattavat arvostaa sitä, että tänne 1895 perustettu ruotsinkielinen koulu jatkaa ja jaksaa hyvin. Myös se, että paikkakunnallamme on potentiaalinen työllistymismahdollisuus puolisolle, on tietenkin suuri plussa. Ja mikäli ei heti työpaikkaa löydy, on sitä varten täällä polkaistu toimintaan Hidden Gems -ohjelma.

Oulusta oppia?

Keskustelin erään oululaisen yritysjohtajan kanssa ja kysyin miksi hänen firmansa oli aktiivisesti ruvennut sponsoroimaan Kärppien jääkiekkojoukkuetta. Sponsorointi liittyi hänen mukaansa tavoitellun työvoiman saatavuuteen.

”Kun perheen kanssa muutetaan, päätös on usein helpompi tehdä jos jälkikasvun harrastusmahdollisuudet ovat ykkösluokkaa. Tällöin saattaa hyvinkin painaa vaakakupissa, minkä tasoisen seuran junioreissa on mahdollista pelata, ja toisaalta päästään katsomaan kaikkien Suomen huippujoukkueiden pelejä myös Oulussa.”

Tällä pörssiyrityksellä oli Kärpissä myös nimikkopelaaja, joka tuli tarvittaessa mukaan asiakastilaisuuksiin. Uskon, että myös tamperelaisilla urheiluseuroilla voisi olla rooli kaupunkimme tunnetuksi tekemisessä ja lähentämisessä vaikkapa Ruotsiin ja Norjaan. Jos tänne rekrytoitaisiin maalintekijöiksi viheriöille ja kaukaloihin länsinaapurin pelaajia, heitä varmaan seurattaisiin myös kotimaassaan. Kiinnostaisiko pirkanmaalaisyrityksiä vaikkapa ruotsalainen nimikkopelaaja?

Kokonaisuus ratkaisee

Vaikka pandemia on opettanut ja vauhdittanut etätyöskentelyä, on edelleen paljon sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät työntekoa samoissa tiloissa. Myös asiantuntijat ja johtajat muuttavat edelleen uusille paikkakunnille. Kun tällaisista asioista keskustellaan, on hyvä tuoda ilmi mitä kaikkea uudessa sijaintipaikassa on ja myös mitä sieltä puuttuu. Tällaisiin tietoihin perustuva päätös on helpompi tehdä ja osoittautuu usein myös ajan mittaan kestävämmäksi. Täkäläisten yritysten ja muiden tänne osaajia tarvitsevien olisi syytä pitää kirkkaana mielessä koko Pirkanmaan tarjooma ja ”tehrä siitä numeroo” – kerrankin.

Raja-arvoja

Muistan tapauksen, kun olin tehnyt markkinaselvitystä Chilessä jo kansainvälistyneelle suomalaisyritykselle ja ehdottanut sille edustajaehdokkaita ja yhteistyökumppanivaihtoehtoja uudelle markkina-alueelle. Niistä raportoituani valintaa saapuivat tekemään pari tämän suomalaisfirman edustajaa, toinen kansallisuudeltaan norjalainen ja toinen ruotsalainen. Heidän tapaamisensa tuntui tuossa kaukaisessa maailmankolkassa hyvin mutkattomalta ja luontevalta, vähän kuin olisi jutellut vanhojen luokkakavereiden kanssa.

Ehdokastapaamisten välillä tämä norjalainen intoutui välillä lätkimään minua selkään ja virnuillen toteamaan: ”Kyllä tuo Ruotsi on meistä niin erikoisasemassa, se kun on ainoa, jolla on hyvät naapurit!” Näin jälkeenpäin hitaana hämäläisenä olen miettinyt, mitähän kaikkea se norjalainen oikein tarkoitti. Väheksyikö hän Venäjän rajan merkitystä, vai mitä? Ruotsihan sellaisen menetti 1809 Haminan rauhassa.

Artikkelin on kirjoittanut JUKKA ISOTALO. Kirjoittajalla on kymmenien vuosien kokemus kansainvälisestä kaupasta ja hän on moninkertainen maahanmuuttaja. Jos hänelle ehdottaa, että kerropa hyvä juttu, vastaukseksi saa: ”Pirkanmaan yrityskummit”.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 21.9.2021